Virallisia tilastoja maahanmuutosta, väestön muutoksista ja siihen liittyvistä yhteiskunnallisista vaikutuksista Suomessa sekä Euroopassa. Kaikki sivuston tiedot pohjautuvat julkisiin ja varmistettuihin lähteisiin. Tavoitteena on tehdä tilastoista helpommin saavutettavia ja edistää faktoihin perustuvaa maahanmuuttokeskustelua.
Yleisiä väitteitä maahanmuutosta tarkastettuna virallisten tilastojen valossa.
Maahanmuutto tuo työvoimaa ja paikkaa työvoimapulan.
Työperäisiä tulijoita on, mutta he eivät kuvaa koko virtaa: OECD:n mukaan pysyväisluonteisista virroista työ oli 16 % ja perhe 55 %. Vuonna 2024 pakolaismaista tulleista 44,5 % oli kokonaan työvoiman ulkopuolella, ja työvoimaan kuuluvistakin 52,3 % oli työttömänä. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli 16,7 % (kantaväestö 6,6 %).
Toimeentulotuesta lähes kolmannes menee vieraskielisille.
Enemmän. Kelan mukaan toimeentulotuesta maksettiin vieraskielisille 24 % eli 172 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 41 % eli 408 miljoonaa euroa vuonna 2025. Keskeisimmistä toimeentuloa turvaavista etuuksista vieraskielisten osuus nousi 15 prosentista 20 prosenttiin eli noin 1,8 miljardiin euroon. Samaan aikaan yhä harvempi vieraskielinen saa tukea: aikuisista vieraskielisistä 23 % sai toimeentulotukea vuonna 2017 ja 18 % vuonna 2025, kun vieraskielisten määrä kasvoi 373 000:sta 646 000:een.
Hoitajapula ratkeaa maahanmuutolla.
Maahanmuutto on jo täyttänyt puolet hoiva-alan kasvusta. Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöitä oli 202 862 vuonna 2023, ja heistä ulkomaalaistaustaisia oli 22 884 eli 11,3 %, kun vuonna 2010 osuus oli 3,1 %. Vuosien 2010 ja 2023 välisestä 35 440 työntekijän kasvusta 17 622 oli ulkomaalaistaustaisia. Sairaanhoitajatason asiantuntijoista ulkomaalaistaustaisia oli 4,4 % ja lääkäritason erityisasiantuntijoista 7,8 %. Filippiiniläistaustaisista työllisistä 43,5 % työskentelee hoiva-ammateissa.
Ulkomaalaistaustaiset eivät yliedusta rikollisuustilastoissa.
Tilastokeskuksen epäiltytilastoissa ulkomaalaistaustaiset ovat kokonaisrikoksissa noin 2× väestöosuuteensa nähden. Seksuaalirikoksissa suurten pakolaislähtömaiden yliedustus on Suomessa moninkertainen kantaväestöön nähden: esimerkiksi Irak 14,6×, Syyria 14,1× ja Afganistan 10,0× (Tilastokeskus 2024). Väkivaltarikoksissa luvut ovat samaa luokkaa: Irak 10,5×, Somalia 8,1× ja Syyria 7,2×. Ikä- ja sukupuolivakiointi pienentää lukuja jonkin verran, muttei selitä eroa kokonaan.
Kartta loittonee Eurooppaan ja alueet vaihtuvat maiksi. Luvut ovat Eurostatin ja kansallisten tilastojen vuosilta 2021–2025, eivätkä ne ole suoraan vertailukelpoisia Suomen kuntakartan kanssa.
Kaaviot etenevät väestön muutoksesta talousvaikutuksiin, rikollisuuteen, muuttoliikkeeseen ja turvapaikkajärjestelmään sekä yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Kunkin kaavion otsikon alla on lyhyt havainto sen luvuista. Taulukko ja lähteet ovat kaavion alla, ja jakopainikkeesta saa linkin, kuvan tai aineiston CSV-tiedostona.
Tukiriippuvuutta sekä veroja ja tuloja kuvaavat kaaviot jakavat ulkomaalaistaustaiset taustamaan mukaan viiteen ryhmään. Ryhmät tulevat suoraan lähteestä, kuntaluvut.fi:stä.
Työvoiman ulkopuolella olevien osuutta kuvaava kaavio ryhmittelee ihmiset kansalaisuuden mukaan, ja sen ryhmät ovat suppeammat. Suuret pakolaislähtömaat ovat samat neljä maata, mutta Itä-Eurooppa tarkoittaa siinä Venäjää, Ukrainaa, Puolaa ja Viroa ja Länsimaat Ruotsia, Saksaa ja Yhdysvaltoja. Lähi-itä on siinä Lähi-itä ilman suuria pakolaislähtömaita.
Muiden kaavioiden valikoissa pikavalinta Suuret pakolaislähtömaat valitsee samat neljä maata: Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria.
Maahanmuutosta on esitetty julkisuudessa tavoitelukuja ja lupauksia. Osa niistä on nyt tarkistettavissa: tavoitevuosi on tullut tai vaadittu määrä on toteutunut.
Tämä osio kokoaa väitteet alkuperäisessä muodossaan ja asettaa mitatun toteuman niiden rinnalle. Tarkoitus ei ole osoittaa yksittäisiä puhujia vääriksi vaan katsoa, mitä tavoitteista seurasi. Ensimmäisenä on kartta, joka näyttää vuosi kerrallaan, mistä maista Suomeen on muutettu ja millä perusteella.
Vuonna 1990 Suomeen muutti 1 186 ulkomailla syntynyttä. Suurimmat lähtömaat olivat Ruotsi 372 muuttajalla ja entinen Neuvostoliitto 341:llä, ja kolmanneksi suurimmasta Saksasta tuli 36 henkeä. Vuonna 2024 muuttajia oli 56 110 eli 47-kertainen määrä, ja kärjessä olivat entinen Neuvostoliitto 8 048:lla, Ukraina 7 200:lla ja Filippiinit 3 706:lla.
Kartta näyttää tämän vuosi kerrallaan. Kaaren paksuus on Suomeen muuttaneiden määrä, ohut vastakkainen kaari on samaan maahan Suomesta muuttaneet, ja väri kertoo, mikä hakuperuste oli sinä vuonna maan hakijoilla yleisin.
Perusteiden painopiste vaihtuu vuosikymmenessä enemmän kuin kokonaismäärä antaa ymmärtää. Vuonna 2015 kansainvälistä suojelua haki 31 707 henkeä ja työn perusteella 5 976. Vuonna 2019 työ oli suurin peruste 11 813 hakemuksella. Vuonna 2024 suurin oli perhe 22 267 hakemuksella, ja vuonna 2025 työperäisiä hakemuksia oli enää 10 752, kun perheperusteisia oli 22 592.
Kartan kaarien paksuus tulee tästä taulusta: maahan- ja maastamuutto syntymämaan mukaan, koko maa, vuodesta 1990 alkaen. Taulu kattaa kaikki rekisteröidyt muutot, myös EU-kansalaisten, jotka eivät näy oleskelulupatilastoissa.
Kartan värit tulevat tästä aineistosta: ensimmäiset oleskelulupahakemukset työn, perheen ja opiskelun perusteella sekä turvapaikka- ja tilapäisen suojelun hakemukset kansalaisuuksittain vuodesta 2015. Luvut ovat vireille tulleita hakemuksia.
Alla on maahanmuuton historia Suomessa yksi vuosi kerrallaan siitä alkaen, kun Suomi liittyi pakolaissopimukseen. Jokaisen vuoden kohdalla ovat sen vuoden luvut ja se, mitä tulijoista tuolloin sanottiin. Sitaatit ovat sanatarkkoja ja jokaisen vieressä on lähde.
Painopiste on puheessa. Se, miten presidentit, ministerit, puoluelehdet ja yleisönosastot puhuivat tulijoista, on vaihdellut enemmän kuin luvut, ja usein eri suuntaan kuin luvut. Se, mitä samoista aiheista tiedetään nyt, on koottu tietopankkiin.
Suomi liittyi Geneven pakolaissopimukseen. Voimaansaattamisasetukset annettiin 5.12.1968.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 129, lainaa: asetukset 812–813/1968Ulkomaalaistoimisto ilmoitti 6.5.1970 maassa oleskelevan 1 752 pakolaista. Luku koottiin Geneven sopimuksen 20-vuotisjuhlien tilastoon.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 129Sotilasjuntta kaappasi vallan Chilessä 11.9.1973, ja Suomen lähetystöön Santiagossa saapui pian ensimmäinen turvapaikanhakija. Suomi otti vastaan sadan hengen ryhmän.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 40–44Vuoden 1975 loppuun mennessä Suomeen oli vastaanotettu 151 pakolaista, joista 32–42 oli ehtinyt muuttaa pois. Chileläisten ryhmä oli maaliskuussa 118 henkeä, joista 92 Chilen kansalaisia.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 44Sisäasiainministeriö asetti 3.9.1976 toimikunnan selvittämään ulkomaalaislainsäädännön uudistamista. Suomella ei ollut ulkomaalaislakia, vain vuoden 1958 asetus.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 55Olisikin järkevämpää miettiä taloudellisen avun muotoja ja laajuutta kuin haihatella venekansan jäsenten tuottamisesta Suomeen. Pakolaismäärä, jonka Suomi voisi sijoittaa olisi kuitenkin niin pieni, ettei sillä olisi pakolaisongelman kannalta mitään merkitystä.
Hallituspuolueen lehti torjui venepakolaisten vastaanoton. Viisi päivää myöhemmin, hallituksen päätettyä ottaa sata, sama lehti kirjoitti: "Kun tälle tielle on nyt lähdetty..."
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 50, lainaa: Suomen Sosialidemokraatti 2.7. ja 7.7.1979Ulkomainen lehdistö osoittaa maatamme syyttävällä sormella: kaikki Länsi-Euroopan maat Suomea lukuun ottamatta ovat ottaneet pakolaisia vastaan.
Kokoomuksen äänenkannattaja. Kirja toteaa, että kaikki hallituspuolueet antoivat vältteleviä lausuntoja.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 50, lainaa: Uusi Suomi 20.6.–5.7.1979Ulkoasiainvaliokunta torjui 21.6.1979 YK:n pyynnön ottaa venepakolaisia ja päätti 4.7.1979 ottaa sata. Ensimmäiset saapuivat syksyllä.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 51Suomen ensimmäinen ulkomaalaislaki (400/1983) annettiin 26.4.1983 ja tuli voimaan 1.3.1984. Asetus ei valmistunut ajoissa, joten maaliskuun 1984 toimittiin ilman sitä.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 59 ja liite s. 185Suomeen otettiin 134 vammaista Indokiinan pakolaista ja 15 perheenjäsentä.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 51Hallituksen ulkoasiainvaliokunta teki vuoden lopulla periaatepäätöksen ottaa Suomeen vuosittain satakunta uutta pakolaista. Tämä on pakolaiskiintiön alku. Samana vuonna valtioneuvosto oli ottanut yhdeksän pakolaista ja kymmenen perheenjäsentä.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 51Ilta-Sanomat mittasi maaliskuussa 1986 kannatuksen ulkomaalaispolitiikan lieventämiselle. Sitä kannatti 15 prosenttia kansalaisista. Maahanmuuttoviraston oma historiateos käyttää lukua osoittaakseen, että neljä vuotta aiemmin, salvadorilaispapin käännytyskohussa 1982, julkinen mielipide oli mitattu "vasta eduskunnan käytävillä ja toimittajien kesken". Poliitikkojen puheissa ja kansan käsityksissä oli melkoinen ero.
Ilta-Sanomat 18.3.1986, siteerattuna: Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 56–57Maailmassa on 12–15 miljoonaa pakolaista. Käytetään nyt laskuissa suurempaa lukua. Suomen kansa on yksi promille maailman väestöstä. Silloin vastuumme olisi yksi promille eli 15 000 pakolaista. [...] Siinä ne rajat olisivat, 15 000–75 000, riippuen vertauskohteesta.
Helsingin Sanomien kuukausiliitteen haastattelu. Kirjan mukaan Sorsa tarkoitti kehitysavun suuntaamista UNHCR:lle 15 000 pakolaisen edestä, mutta lausunto tulkittiin heti vaatimukseksi 15 000 kiintiöpakolaisesta vuodessa.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 67, lainaa: HS Kuukausiliite 1987Se on hyvin mahdollista, että meidän väkilukumme ei kehity sillä tavalla kun mitä monet pitävät suotavana. Meillä käytiin joskus semmoista keskustelua, että tähän maahan pitäisi tuoda työvoimaa, ja se herätti paljon vastustusta silloin. On hyvin mahdollista, että on kysymys ihan samasta ilmiöstä, mutta vähän eri nimellä. Ja on hyvin mahdollista, että meidän kannaltamme olisi edullista ottaa tänne väkeä edullisessa iässä olevaa.
A-studion haastattelu. Kirjan mukaan puhe ärsytti RKP:n lehtiä ja kansanedustajia, joiden mielestä työkykyisyys ei saisi olla kriteeri pakolaisvalinnoissa.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 71, lainaa: Yle A-studio 23.9.1987Magdalena Jaakkolan asennesarjan ensimmäinen mittaus. Suomeen olisi ottanut nykyistä enemmän pakolaisia 41 prosenttia vastaajista. Sarja mittasi samat kysymykset viidesti vuoteen 2007 asti, ja tämä oli sen myönteisin lukema pakolaisten osalta.
Magdalena Jaakkola, Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta, Helsingin kaupungin tietokeskus 1/2009Magdalena Jaakkolan osatutkimus julkaistiin lokakuun alussa 1987, ja haastattelut oli tehty touko-heinäkuussa. Se kumosi myyttejä: suomalaiset suhtautuivat ulkomaalaisiin "huomattavasti myönteisemmin kuin tiedotusvälineissä on esitetty". Vieraanvaraisimpia olivat korkeasti koulutetut ruotsinkieliset nuoret naiset, ja myötätunto riippui tulijan taustasta. Kiinnostavin löydös oli joukkoharha: valtaosa suomalaisista piti muita ennakkoluuloisempina kuin nämä oikeasti olivat.
HS 7.10.1987 ja Magdalena Jaakkola, Suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin ja ulkomaalaispolitiikkaan (Siirtolaisuustutkimuksia 21, 1989), siteerattuna: Leitzinger (toim.) 2010, s. 69–70Helsingin Sanomat laski oman yleisönosastonsa kesän 1987 kirjoitukset. Puolet kirjoittajista vastusti pakolaisten tuloa Suomeen, pienempi joukko puolsi ja osa ei ilmoittanut kantaa. Yhteenvedon laatija ei keksinyt vastustajien enemmistölle muita perusteluja kuin työttömyyden, asuntopulan ja turvallisuusongelmat. Syksyllä kirjoituksia tuli kaksinkertainen määrä, joista lehti julkaisi kolmanneksen.
Helsingin Sanomien yleisönosastoyhteenveto 1987, siteerattuna: Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 66Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskus perustettiin 1.6.1989 Ulkomaalaistoimiston tilalle.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 77–78On lähdetty siitä, että inkeriläiset ovat suomalaisia. Heidän esi-isänsä ovat Ruotsin vallan toimesta aikanaan sille alueelle siirrettyjä ja he ovat siellä monia kokeneet. Sitä voidaan verrata paluumuuttoon. Mitään päätöksiä muitten suomensukuisten kansojen osalta tässä mielessä ei ole tehty.
Ulkomaantoimittajien yhdistyksen haastattelu. Kirjan mukaan lausunto tuli Ulkomaalaistoimistolle yllätyksenä ja se tulkittiin käskyksi edetä. Inkerinsuomalaisten paluumuutto alkoi tästä.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 82, lainaa: Koivisto, Historian tekijät (1995), s. 298–299 · HS 5.4. ja 27.7.1990Somalialaisia turvapaikanhakijoita alkoi tulla Neuvostoliiton kautta. 26.–28.11.1990 Vainikkalan kautta saapui lähes 200, ja 30.12.1990 junalla 230. Vuoden alusta marraskuuhun tulijoita oli noin 1 500.
MTV Uutiset 15.2.2015, Salaiset arkistot 1990 · Leitzinger 2010, s. 85Somalialaiset on syytä pysäyttää rajalle. Otetaan nimet ylös ja luvataan harkita. Todetaan, että Neuvostoliitto on turvallinen maa. Jos joku on eri mieltä, niin sitten riidellään. Ellei näitä pysäytetä, miten sitten muitakaan.
Koiviston omista muistelmista. Holkerin hallitus valmisteli 30.11.1990 päätöksen, jolla Neuvostoliiton kautta tulevat olisi voitu käännyttää rajalle. Pääministeri Holkeri vastusti ja päätöstä ei koskaan käytetty. Julkisuudessa toistuva muoto, jonka mukaan Koivisto olisi puhunut tulijoiden ampumisesta, ei esiinny missään näistä lähteistä.
Koivisto, Historian tekijät (1995), lainattu Kaleva 17.8.2017 ja MTV Uutiset 15.2.2015 · Leitzinger 2010, s. 85Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 85, lainaa: Koivisto, Historian tekijät (1995), s. 292Huipputapaus oli se, kun suomalaisella bussilla tuli Leningradista somaleja ja rajalla vain todettiin, että jaaha, pakolaisia, selvä on. Lahteen menossa. Ei otettu edes nimiä ylös.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 85, lainaa: Koivisto, Historian tekijät (1995), s. 292Pelkäsin, että jyrkästi kasvanut pakolaisvirta aiheuttaisi nopeassa tahdissa muukalaisvihan.
elintasopakolaisista ... hyväntahtoisista hölmöistä
Kaksi ilmausta puheesta. Kirjan mukaan Ilaskivi tarkoitti somaleja ja suomalaisia, jotka tarjosivat liian herkästi oleskelulupia ja sosiaaliturvaa. Puhe toi hänelle kansansuosiota, joka ei riittänyt presidentinvaaleissa 1994.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 70EVAn syksyn 1990 mittaus (n = 2 426) on sen vanhin maahanmuuttoa koskeva kysymyssarja. Kaksi lukua kertovat ajan asetelman. Väitteen "parempi maksaa suomalaisille lasten synnyttämisestä kuin lisätä pakolaisten maahanmuuttoa" hyväksyi 69 prosenttia ja torjui 17. Väitteen "kasvava työvoimapula on ratkaistavissa vain ulkomaalaisen työvoiman avulla" hyväksyi 14 prosenttia ja torjui 68.
EVAn Arvopankki, osuus laskettu vastausjakauman lukumääristä. Arvopankki julkaisee painottamattomat vastausmäärät, joten osuus voi poiketa prosenttiyksikön tai kaksi EVAn omista painotetuista julkaisuluvuista · EVAn kansallinen asennetutkimus, syksy 1990Minua rasittaa, että on joku eliitti, joka kertoo mitä mieltä kansan pitäisi olla..., että pitäisi jotenkin madella muiden ihmisten edessä.
Ilta-Sanomien haastattelu. Kirjan mukaan tammikuussa 1991 media tivasi Koivistolta kuusi kertaa tuomiota kansan ulkomaalaisvastaisuudelle, ja hän toisti, ettei ollut nähnyt todisteita sellaisesta asenteesta.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 85, lainaa: Ilta-Sanomat 11.1.1991 · Koivisto, Historian tekijät (1995), s. 294Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 71–72Meillä hurskastellaan kauheasti, ettei rajaa saisi panna kiinni. Kuka hyvänsä, joka panee jalan yli rajan ja sanoo, että minä pyydän turvapaikkaa, pitäisi ottaa tänne tässä maailmantilanteessa. [...] Mitäs sitten, jos sieltä tosiaan lähtee isot väkimäärät liikkeelle? Olisi paljon parempi, että heidän pyrkimyksiänsä tuettaisiin eikä vaikeutettaisi, jottei tapahtuisi mitään uutta kansainvaellusta.
Uudistettu ulkomaalaislaki (378/1991) tuli voimaan 1.3.1991. Samana päivänä aloittivat ulkomaalaisvaltuutettu ja turvapaikkalautakunta. Vastaanottokeskuksista säädettiin lailla 31.12.1991.
Ulkomaalaislaki 378/1991, FinlexJugoslavian hajoamissodan pakolaisia alkoi tulla vuoden alusta, enimmäkseen Kosovon albaaneja. Ulkomaalaiskeskus osallistui kesäkuussa ensi kertaa kiintiöpakolaisvalintaan Turkissa, josta tuli irakilaisia ja iranilaisia kurdeja. Viimeiset vietnamilaiset venepakolaiset valittiin elokuussa.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 51, 88–90Mielikuva suljetusta yhteiskunnasta ja eristäytyneestä kansasta on pitkälti sotienjälkeisen ajan myytti.
Artikkeli kirjoitettiin ensimmäisten somalialaisten tulon ja laman keskellä. Sen mukaan Suomessa asui vuonna 1914 todennäköisesti yli 40 000 ulkomaalaista ja vuoden 1920 lopussa 24 451, ja ennen toista maailmansotaa ulkomaalaisia oli Suomessa enemmän kuin Ruotsissa. Vuoden 1991 lopussa ulkomaan kansalaisia oli 37 579.
Antero Leitzinger, Ulkomaalaiset Suomessa, johdantoa immigraatiohistoriaamme, Siirtolaisuus–Migration 4/1992, s. 27–31, ja Tilastokeskus, väestörakenneEräiden Jugoslavian kansalaisten turvapaikkahakemusten poikkeuskäsittelystä säädettiin laki (14/1993). Suomi otti humanitaarisin perustein Sarajevon sairaalasta potilaita saattajineen, 111 heti ja 140 vuoden 1994 puolella.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 88 ja liite s. 188Sarjan toinen mittaus laman pohjalla. Enemmän pakolaisia olisi ottanut enää 20 prosenttia, ja kuusi kymmenestä olisi ottanut vastaan nykyistä vähemmän ulkomaalaisia työnhakijoita. Kuuden vuoden pudotus pakolaiskysymyksessä oli 21 prosenttiyksikköä.
Magdalena Jaakkola, Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta, Helsingin kaupungin tietokeskus 1/2009EVAn kevään 1993 mittauksessa (n = 2 367) kysyttiin, uskooko vastaaja rasismin ja muukalaisvihan nousevan Suomessa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sitä piti todennäköisenä 65 prosenttia. Samassa mittauksessa 61 prosenttia katsoi pätevien suomalaisten muuton ulkomaille olevan Suomelle suurempi ongelma kuin ulkomaalaisten tulon.
EVAn Arvopankki, osuus laskettu vastausjakauman lukumääristä. Arvopankki julkaisee painottamattomat vastausmäärät, joten osuus voi poiketa prosenttiyksikön tai kaksi EVAn omista painotetuista julkaisuluvuista · EVAn kansallinen asennetutkimus, kevät 1993Turvapaikanhakijoita tuli 839, kun kaksi vuotta aiemmin heitä oli ollut 3 634. Hallitus totesi myöhemmin: "Vuosina 1994–1997 turvapaikanhakijoita on tullut alle 1 000 hakijaa vuodessa." Somalian kansalaisia asui Suomessa vuoden lopussa 3 538, kun vuonna 1992 heitä oli ollut 1 882.
Somalialaisten määrä kasvoi koko vuosikymmenen, vaikka turvapaikanhakijoita tuli vähän. Kasvu tuli perheenyhdistämisestä ja syntyvyydestä, ei uusista hakijoista.
Hallituksen esitys 66/1998 vp, Edilex, ja Tilastokeskus, väestörakenneSuomi liittyi Euroopan unioniin 1.1.1995. Ulkomaalaisvirasto perustettiin itsenäiseksi keskusvirastoksi 1.3.1995.
Laki ulkomaalaisvirastosta 156/1995, FinlexPakolaiskiintiö oli ollut 500 vuodesta 1989. Vuosiksi 1995 ja 1996 vahvistettiin 500 pakolaisen lisäkiintiö entisen Jugoslavian alueelta, joten kiintiö oli näinä vuosina 1 000. Kiintiöpakolaisia otettiin vastaan 221 vuonna 1995 ja 817 vuonna 1996.
Kiintiö jäi täyttämättä lähes joka vuosi. Vuonna 1997 se palasi 500:aan.
Hallituksen esitys 66/1998 vp, Edilex, ja Pentikäinen, Loputon matka, Työpoliittinen tutkimus 274, taulukko 1Joensuun skinheadit nousivat valtakunnalliseen julkisuuteen, kun Katajan koripallojoukkueen yhdysvaltalainen vahvistus Darryl Parker lähti kaupungista skinien käytyä hänen kimppuunsa. Marraskuussa 15 skinheadia sai syytteet somalien pahoinpitelystä ja uhkailusta.
Yle kirjoitti vuonna 2023, että skiniongelma nousi julkisuuteen vasta tuolloin, vaikka väkivalta oli jatkunut jo vuosia.
Yle 21.7.2023, Skinit herättivät Joensuussa pelkoa 30 vuotta sittenTurvapaikanhakijoita tuli 711, vuosikymmenen vähiten. Työministeriön mukaan maahanmuuttajien työttömyysaste oli vuoden lopussa keskimäärin 47 prosenttia. Bosnialaisilla se oli 92, irakilaisilla 89, vietnamilaisilla 76 ja somalialaisilla 75 prosenttia.
Luvut ovat vuoden 1998 kotouttamislakiesityksestä, joka perusteli niillä lain tarpeen. Ne ovat lähtötaso, jota vasten myöhempiä työllisyyslukuja voi lukea.
Hallituksen esitys 66/1998 vp, luku 3.2, EdilexUlkomaalaisvirasto ratkaisi vuonna 1997 yhteensä 742 turvapaikka-asiaa. Turvapaikan sai neljä henkilöä, suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan 16 ja humanitaarisista syistä 231. Vuosina 1995–1998 varsinainen turvapaikka myönnettiin 4, 11, 4 ja 7 hakijalle vuodessa.
Luvut ovat hallituksen vuoden 2002 ulkomaalaislakiesityksen taulukosta. Ne kertovat, että 1990-luvun jälkipuolella maahan jäätiin lähes yksinomaan humanitaarisen luvan turvin, ei pakolaisaseman.
Hallituksen esitys 265/2002 vp, taulukko 3, lähde Ulkomaalaisvirasto, EdilexValtioneuvosto teki 16.10.1997 periaatepäätöksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisesta ohjelmasta, ensimmäisestä laatuaan. Sen mukaan "kielen ja yhteiskunnan pelisääntöjen nopea omaksuminen on Suomessa menestymisen edellytys". Ohjelmassa esitettiin pakolaiskiintiön korottamista vuosittain sadalla hengellä tuhannen pakolaisen kiintiöön saakka.
Kiintiö oli 500 vielä vuonna 1997. Rinteen hallitus lupasi vuonna 2019 nostaa sen vähintään 850:een, ja vuonna 2023 se oli 1 050. Saman vuoden kesäkuussa seuraava hallitus laski sen 500:aan.
Hallituksen esitys 66/1998 vp, luvut 1 ja 5.1, Edilex, siteeraten ohjelmaaPerheenyhdistämisen kautta otettiin vastaan 464 pakolaisten omaista, vuosikymmenen eniten. Vuonna 1999 heitä oli 155.
Julkinen keskustelu oletti perheenyhdistämisen kasvavan jatkuvasti. Työministeriön sarjassa se huipentui juuri tänä vuonna.
Pentikäinen, Loputon matka, Työpoliittinen tutkimus 274 (2005), taulukko 1, lähde työministeriöHallitus antoi esityksen kotouttamislaiksi. Sen mukaan "Suomen väestöstä oli vuoden lopussa 1997 ulkomaan kansalaisia noin 80 600 henkilöä eli noin 1,5 %. Vastaava luku vuoden 1990 alussa oli noin 0,4 %." Pakolaisväestö oli noin 15 500 henkeä. Työlupamenettelyn kautta tulleita arvioitiin olevan alle 10 000.
Vuoden 1998 talousarviossa oli varauduttu 600 kiintiöpakolaiseen ja 500 perheenjäseneen. Kiintiöpakolaisia otettiin vastaan 308.
Hallituksen esitys 66/1998 vp, luvut 3.1 ja 5.1, EdilexSama esitys myönsi vastaanoton ongelmat: "Majoitusaikojen keskiarvo on yli vuosi." Noin joka kymmenes turvapaikanhakija otettiin säilöön, ja säilöönotto toteutettiin tiloissa, jotka oli tarkoitettu rikoksesta epäillyille, "vaikka näin ei kansainvälisten sopimusten mukaisesti tulisi menetellä".
Joulukuussa 1997 vastaanottokeskuksia oli 11 ja majoituspaikkoja 1 250. Vuonna 2015 keskuksia oli lopulta noin 140. Mitä vastaanotto maksaa nyt, on koottu vastaanoton kustannuksiin.
Hallituksen esitys 66/1998 vp, luvut 2.2 ja 3.8, EdilexLaki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) tuli voimaan 1.5.1999. Kotouttaminen sai ensimmäisen kerran oman lakinsa.
Laki sitoi tuen velvoitteisiin. Työmarkkinatukea sai kolmena ensimmäisenä vuonna vain kotoutumistukena, ja toimeentulotuen perusosaa voitiin alentaa 20 prosenttia, jos maahanmuuttaja kieltäytyi kotoutumissuunnitelmasta, ja toistuvasti kieltäytyvältä 40 prosenttia. Rakenne on yhä kotoutumistuen perusta. Mitä kotouttaminen maksaa ja mihin se yltää, on kotouttamisen kustannuksissa.
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta 493/1999, FinlexSuomi ilmoitti 23.4.1999 ottavansa vastaan tuhat Kosovosta evakuoitua kahden viikon aikana. Ensimmäisellä viikolla tuli 500, joista 164 Joutsenon vastaanottokeskukseen. Työministeriön mukaan osa tulijoista oli huonokuntoisia.
YK:n pakolaisjärjestö esitti vastaanottopyynnön Suomelle samana päivänä. Samana keväänä Suomeen tuli myös yli tuhat Slovakian romanien turvapaikkahakemusta.
Yle 23.4.1999, Suomeen tuhat Kosovon pakolaistaSomalian kansalaisia asui Suomessa vuoden lopussa 4 410, lähes tuhat vähemmän kuin vuotta aiemmin. Somalinkielisiä oli kuitenkin 6 251, enemmän kuin koskaan. Ero selittyy sillä, että 1 208 somalialaista sai Suomen kansalaisuuden tänä vuonna ja 476 edellisenä, kun ensimmäiset 1990-luvun alun tulijat täyttivät asumisaikavaatimuksen.
Kansalaisuustilastot alkavat tästä näyttää eri kuvaa kuin kielitilastot. Kaikki myöhemmät väitteet somalialaisten määrästä riippuvat siitä, kumpaa lukua käytetään.
Tilastokeskus, väestörakenne ja Suomen kansalaisuuden saaneet, StatFin 11rg, 11rl ja 11l3Suomi asetti heinäkuussa 1999 viisumipakon Slovakian kansalaisille sen jälkeen, kun maasta oli tullut noin 1 100 romanien turvapaikkahakemusta. Yle kertoi 8.7.1999, että kymmenet olivat jo palaamassa kotimaahansa.
Slovakian hakijoita oli vuonna 1999 yhteensä 1 516. Vuonna 2001 heitä oli 88. Viisumipakko raukesi, kun Slovakia liittyi EU:hun 1.5.2004.
Yle 8.7.1999, ja hallituksen esitys 15/2000 vpEVAn pitkän väestökysymyksen sarja alkoi keväällä 1999, ja se alkoi sarjansa pohjalta. Väitteen, jonka mukaan väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten muuton helpottamista, hyväksyi 18 prosenttia ja torjui 61. Tästä tasosta mitataan se 29 prosenttiyksikön siirtymä, johon EVA viittasi vuonna 2021.
EVAn Arvopankki, osuus laskettu vastausjakauman lukumääristä. Arvopankki julkaisee painottamattomat vastausmäärät, joten osuus voi poiketa prosenttiyksikön tai kaksi EVAn omista painotetuista julkaisuluvuista · EVAn Arvo- ja asennetutkimus, kevät 1999, n = 2 186Nopeutettu turvapaikkamenettely säädettiin kesällä 2000. Turvallisesta alkuperämaasta tulevan hakemus oli ratkaistava seitsemässä päivässä. Perusteluissa kerrottiin, että vuonna 1999 tehtiin 3 106 turvapaikkahakemusta, joista 1 516 tuli Slovakiasta, ja että turvapaikan sai 29 henkilöä.
Vuonna 2001 Slovakiasta tuli 88 hakijaa ja Puolasta kolme. Vuoden 2003 ulkomaalaislakiesitys totesi, että lain tavoite oli toteutunut hyvin.
Hallituksen esitys 15/2000 vp, EdilexHistorialliset etniset vähemmistömme ja maahanmuuttajat tuovat Suomelle kielitaitoa, kulttuuriosaamista ja muita voimavaroja, joita olemme vasta hyvin pienessä mittakaavassa osanneet yhteiseksi hyväksi hyödyntää. Uutisointi, joka mahdollistaa kokonaisen etnisen ryhmän tuomitsemisen tai kaikki maahanmuuttajat yleistävän leimaamisen rikollisiksi ja tukien väärinkäyttäjiksi tulee aina välttää.
Puhe Euroopan kulttuurisäätiön seminaarissa Maahanmuuttaja kahden kulttuurin välissä vuosi Slovakian romanien turvapaikkakiistan jälkeen. Presidentti totesi samassa puheessa ulkomaan kansalaisten osuuden, 1,8 prosenttia, olevan Länsi-Euroopan alhaisin.
Tasavallan presidentin kanslia, presidentti Halosen puheet: Euroopan kulttuurisäätiön seminaari 31.10.2000Tilastokeskuksen väestöennusteessa 1.10.2001 todettiin: "Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on oletettu 5 000 henkeä." Ennuste arvioi väkiluvun kasvavan vuoteen 2023 asti ja kääntyvän sen jälkeen laskuun.
Toteutunut nettomaahanmuutto oli vuonna 2001 yhteensä 5 802 ja ylitti oletuksen joka vuosi sen jälkeen. Vuodesta 2007 alkaen se oli yli kaksinkertainen oletukseen nähden. Oletus koski koko ennustejaksoa, ei vain yhtä vuotta.
Tilastokeskus, väestöennuste 2001, tiedote 1.10.2001Siirtymäaikojen tulee olla joustavia ja niiden mahdolliseen lyhentämiseen voidaan ottaa kolmikantaisesti kantaa aikanaan.
Siirtymäaika tarkoitti oikeutta pitää uusien EU-maiden työntekijät poissa työmarkkinoilta enintään seitsemän vuotta liittymisen jälkeen. Suomi otti sen käyttöön Viron ja Puolan liittyessä 2004 ja luopui siitä 1.5.2006. SAK kannatti rajoitusta, mutta varoitti että se kierretään lähettämällä työntekijät palveluntarjoajina. Juuri sitä työministeri Filatov piti viisi vuotta myöhemmin syynä luopua siitä.
SAK, tiedote 27.4.2001Yhteiskunnan kasvaminen monikulttuuriseksi on rikkaus ja mahdollisuus. Se edellyttää suvaitsevaisuutta ja avoimuutta vuorovaikutukselle. Uusien kulttuurien ei tarvitse viedä suomalaisuudesta ja suomalaisuudelta mitään pois, vaan ne voivat laajentaa tilaa elää ja toimia.
Puhe Suomen Akatemian seminaarissa Suomi monikulttuurisessa maailmassa kaksi viikkoa syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen. Presidentti totesi, että vaikka työvoiman vähetessä puhutaan maahanmuuttajien tarpeesta, heidät koetaan silti uhkaksi.
Tasavallan presidentin kanslia, presidentti Halosen puheet: Suomen Akatemian seminaari 27.9.2001Hallitus antoi 1.11.2002 esityksen uudeksi kansalaisuuslaiksi. Sen mukaan "Suomen kansalainen säilyttäisi kansalaisuutensa vaikka saisi hakemuksesta tai siihen verrattavalla tavalla vieraan valtion kansalaisuuden". Samalla kansalaisuuden saaminen hakemuksesta edellyttäisi pääsääntöisesti kuuden vuoden asumista aiemman viiden sijasta.
Esitys totesi, ettei aiemmin ollut pidetty suotavana, että Suomeen syntyisi vähemmistöjä, joilla on kahden valtion kansalaisuus. Laki tuli voimaan 1.6.2003. Kaksoiskansalaisia oli vuoden 2002 lopussa 18 041 ja vuoden 2025 lopussa 197 944. Asumisaika lyhennettiin viiteen vuoteen 2011 ja pidennettiin kahdeksaan 2024.
Hallituksen esitys 235/2002 vp, Edilex, ja Tilastokeskus, väestörakennePaavo Lipposen toinen hallitus antoi 20.12.2002 esityksen ulkomaalaislain kokonaisuudistukseksi. Perusteluissa todettiin: "Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten määrä on noussut kymmenessä vuodessa 1990-luvun alun noin 25 000 ulkomaalaisesta yli 100 000:een." Pitkiä käsittelyaikoja pidettiin ongelmana, joka näkyi oikeusasiamiehelle tehdyissä kanteluissa.
Esitys raukesi, kun eduskunta lopetti työnsä ennen maaliskuun 2003 vaaleja. Seuraava hallitus antoi sen uudelleen kesäkuussa 2003, ja laki tuli voimaan 1.5.2004. Eduskunta oli edellyttänyt kokonaisuudistusta jo vuonna 1998.
Hallituksen esitys 265/2002 vp, Edilex, ja hallituksen esitys 28/2003 vpSisäministeri Ville Itälä (kok.) kiirehtii virallisen siirtolaispolitiikan luomista Suomeen. Euroopan neuvoston ministerikokouksessa maanantaina puhuneen Itälän mukaan hoitoalalla tarvitaan ulkomaista työvoimaa jo lähivuosina.
Ylen uutinen Euroopan neuvoston siirtolaisministerien kokouksesta Helsingissä. Samassa uutisessa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton Johannes Koroma sanoi, että on korkea aika päättää Suomen maahanmuuttajapolitiikasta. Uusi ulkomaalaislaki oli valmisteilla.
Yle Uutiset 17.9.2002: Siirtolaiskokous korosti yhteistyötäMatti Vanhasen ensimmäisen hallituksen ohjelmassa 24.6.2003 luvattiin: "Huoltosuhteen edellyttäessä hallitus edistää työperusteista maahanmuuttopolitiikkaa." Ohjelma lupasi myös joustavan siirtymäajan EU:n laajentuessa ja erillisen maahanmuuttopoliittisen ohjelman.
Kaikki kolme toteutuivat aikataulussa: ulkomaalaislaki 301/2004, siirtymäaikalaki 309/2004 ja maahanmuuttopoliittinen ohjelma 19.10.2006. Miten tulon peruste näkyy työllisyydessä kaksi vuosikymmentä myöhemmin, on maahantulon perusteissa.
Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelma 24.6.2003, valtioneuvoston julkaisuarkistoTyöministeriön Työvoima 2020 -ennusteesta kerrottiin syyskuussa 2003: "Kun työvoiman poistuma ylittää työmarkkinoille tulevan työvoiman määrän vuosittain runsaalla 10 000 henkilöllä kuluvan vuosikymmenen lopulla, nousee vuosittainen erotus jo vajaaseen 20 000 henkilöön ensi vuosikymmenellä."
Samassa artikkelissa varoitettiin: "On vaarana, että meillä on yhtä aikaa suuri joukko työttömiä ja suuri työvoimapula." Työikäisten määrä kääntyi laskuun vuoden 2010 tienoilla, mutta vuoden 2009 taantuman jälkeen työttömyys ei kääntynyt pysyvästi laskuun ja työvoimapulasta puhuttiin laajasti vasta 2020-luvulla.
Tilastokeskus, Tietoaika 9.9.2003, työmarkkinaneuvos Matti SihtoSuomella ei voi olla väestöpolitiikastamme poikkeavaa maahanmuuttaja- ja siirtolaispolitiikkaa vaan nämä on nivottava osaksi yleistä väestöpolitiikkaamme.
Puolue sai vaaleissa kolme paikkaa. Sen ääniharava Tony Halme keräsi Helsingissä 16 390 ääntä, viisinkertaisesti sen, mitä puheenjohtaja Timo Soini oli ennen vaaleja arvellut.
Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma 2003, ja Yle Elävä arkistoMaahanmuuttajat ovat Suomelle rikkaus. Suomi tarvitsee selkeän maahanmuuttopolitiikan, jossa erotetaan toisistaan pakolaisuus ja työperusteinen maahanmuutto.
Ohjelma maaliskuun 2003 eduskuntavaaleihin. Se vaati työperusteisen maahanmuuton helpottamista. Hallituksen esitys uudeksi ulkomaalaislaiksi annettiin eduskunnalle kesäkuussa.
Vihreän liiton eduskuntavaaliohjelma 2003, Pohtiva-arkistoUusi ulkomaalaislaki (301/2004) tuli voimaan 1.5.2004, samana päivänä kun Viro, Latvia, Liettua ja Puola liittyivät EU:hun. Suomi piti näiden maiden työntekijöille siirtymäajan rajoitukset toukokuuhun 2006.
Ulkomaalaislaki 301/2004, FinlexLaajentumisen muuttoennusteista kirjoitettiin samana vuonna: "Virosta Suomeen tulisi tuolloin 15 000 henkilöä vuodessa ja muista nykyisistä hakijamaista yhteensä 1 000 henkilöä vuodessa." Matalampien arvioiden mukaan Virosta muuttaisi 4 000–5 000 henkeä vuodessa.
Viron kansalaisia asui Suomessa vuoden 2004 lopussa 14 000 ja vuoden 2009 lopussa 25 510. Kasvu oli 2 000–3 000 vuodessa, eli matalampien arvioiden tasoa.
Elli Heikkilä ja Taru Järvinen, Talous & Yhteiskunta 1/2004Väestöliiton väestöpoliittisessa ohjelmassa asetettiin vuotuiseksi muuttovoittotavoitteeksi 7 000 henkeä. Ohjelma esitti, että Suomi siirtyisi aktiiviseen maahanmuuttoon.
Tavoite ylittyi joka vuosi vuodesta 2005 alkaen. Kymmenen vuotta myöhemmin esitetyt luvut olivat viisinkertaisia.
Väestöliitto, Väestöpoliittinen ohjelma 2004, lainattuna teoksessa Olemme muuttaneet 2005Soinin mielestä lakiin pitää sisällyttää jo monissa muissakin EU-maissa käytössä oleva todellinen pikakäännytys ilmeisen perusteettomissa turvapaikan hakutapauksissa.
Eduskunta viimeisteli uutta ulkomaalaislakia ja oli juuri hylännyt nopeammat pikakäännytykset. Samassa uutisessa vasemmistoliiton Suvi-Anne Siimes vaati, että hakemukset käsitellään jatkossakin yksilöllisesti.
Yle Uutiset 27.3.2004: Turvapaikkahakemusten käsittelyajoista erimielisyyttäSuomessa työskentelevät ulkomaalaiset eivät ole yhteiskunnan kannalta kustannus eivätkä muodosta erityistä kilpailuasetelmaa suomalaisille
Teollisuuspäivien puhe Raisiossa kaksi päivää ennen EU:n laajentumista ja uuden ulkomaalaislain voimaantuloa. Työnantajat vastustivat uusien jäsenmaiden työntekijöille asetettua kahden vuoden siirtymäaikaa.
Yle Uutiset 29.4.2004: TT: Ulkomaista työvoimaa tarvitaanJohtuuko se anteliaasta vastaanottojärjestelmästä korkeine päivärahoineen vai mistä, mutta turvapaikkashoppailu on saatava EU:ssa yhteisvoimin rajoitettua.
Rajamäen mukaan heinäkuussa 2005 noin 70 prosenttia hakijoista oli perusteettomia. Turvapaikanhakijoita oli vuonna 2005 yhteensä 3 574 ja vuonna 2007 enää 1 505. Rahana maksettu toimeentulotuki korvattiin vastaanottorahalla vasta 2011.
MTV3 21.8.2005, Sunnuntaisuomalaisen haastatteluEn näe esteitä sille, että vastaanotettavien määrää voisi lisätä. Valtaosa maahanmuutosta tapahtuu kuitenkin muilla perusteilla, ja sitä on tarkasteltava EU-maiden yhteisten sääntöjen puitteissa.
Kotimaa-lehden 100-vuotisjuhlanumeron haastattelu, jossa presidentiltä kysyttiin, voisiko Suomi ottaa lisää pakolaisia. Haastattelu tehtiin viikkoja Ranskan lähiömellakoiden jälkeen.
Kotimaa 2.12.2005, tasavallan presidentin kanslian arkisto (presidentti Halosen puheet ja haastattelut)Suomi ei aikanaan ottanut käyttöön siirtymäaikaa palveluille, mutta käyttää siirtymäaikaa työvoiman liikkuvuuteen. Tämä on johtanut siihen, että työ on verhoutunut palveluiksi.
Työmarkkinajärjestöt ja valtio sopivat samana päivänä, ettei uusien EU-maiden työntekijöiden siirtymäaikaa jatketa. Rajoitukset päättyivät 1.5.2006. Viron kansalaisia asui Suomessa vuoden 2006 lopussa 17 599 ja kolme vuotta myöhemmin 25 510.
Yle 10.2.2006Valtioneuvosto teki 19.10.2006 periaatepäätöksen hallituksen ensimmäisestä maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta. Ohjelmassa linjattiin, että Suomen tulee tehdä vetovoimatekijöitään aikaisempaa tunnetummiksi, yksinkertaistaa työntekijöiden oleskelulupajärjestelmää ja lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää.
Ohjelma kirjoitettiin työvoimapulan varalle. Kolme vuotta myöhemmin sen jatko-ohjelma todettiin taantuman vuoksi osin ennenaikaiseksi ja oleskelulupauudistus siirtyi.
Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma 19.10.2006, siteerattuna työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa 2009Siirtolaisuusinstituutin tutkijat huomauttivat, että tilapäisesti työhön tulevat eivät kirjaudu maahanmuuttotilastoihin lainkaan. Esimerkkinä he kertoivat, että vuonna 2006 Suomessa kävi töissä 12 000 virolaisrakentajaa.
Viron kansalaisia asui Suomessa saman vuoden lopussa 17 599. Ero kertoo, kuinka paljon työvoiman liikkuvuutta jää tilastojen ulkopuolelle.
Heikkilä ja Pikkarainen, Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa, Siirtolaisuusinstituutti 20081300 turvapaikanhakijaa katosi jäljettömiin vastaanottokeskuksistamme pelkästään vuonna 2005.
Ohjelma vaati perusteettomien hakijoiden pikakäännytystä. Puolue sai vuoden 2007 vaaleissa 4,1 prosenttia ja viisi paikkaa.
Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma 2007, PohtivaMatti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa 19.4.2007 luvattiin kaksi asiaa: "Ulkomaalaisvirasto muutetaan maahanmuuttovirastoksi" ja "Saatavuusharkinnasta luovutaan asteittain."
Virasto nimettiin uudelleen 1.1.2008. Saatavuusharkinta on yhä voimassa vuonna 2026, eli lupaus on ollut auki lähes kaksi vuosikymmentä.
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 19.4.2007, valtioneuvoston julkaisuarkistoTyöministeriön Työvoima 2025 -raportti käytti laskelmissaan 7 500 hengen vuotuista nettomaahanmuuttoa. Työ- ja elinkeinoministeriön oma selvitys kertoi vuotta myöhemmin, että vuonna 2007 nettomaahanmuutto oli lähes 13 000 henkeä.
Toteutunut luku oli 13 586. Selvityksen johtopäätös oli, että maahanmuutto riittää korvaamaan työvoiman vähenemisen vain jos sekä muuttovoitto kasvaa olennaisesti että maahanmuuttajien työvoimaosuus nousee.
TEM analyyseja 2/2008, Kai Torvi, Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteenSuomessa aletaan hitaasti ymmärtää, että maahanmuutto voi olla hyvä asia suomalaiselle yhteiskunnalle.
Ohjelman avauslause työvoimapulan vuonna. Samana keväänä maan ensimmäinen maahanmuuttoministeri Astrid Thors sanoi Ylelle, että Suomeen tarvitaan ulkomailta vuosittain vähintään 10 000 uutta työntekijää.
Vihreä liitto: Maahanmuuttajat töissä Suomessa, tarvitsemme uutta maahanmuuttopolitiikkaa (2007), Pohtiva-arkistoMaahanmuuttopolitiikassa Perussuomalaiset Nuoret kannattavat periaatetta "maassa maan tavalla". Näemme monikulttuurisuuden vaalimisen oman suomalaisen ja länsimaisen kulttuurimme kustannuksella lyhytnäköisenä.
Puoluelehden eduskuntavaalinumero. Kirjoittaja oli vaaleissa ehdokkaana ja nousi eduskuntaan 2011. Puolue sai maaliskuun 2007 vaaleissa 4,1 prosenttia ja viisi paikkaa.
PerusSuomalainen 1/2007, Itsenäisesti ajattelevat: Perussuomalaiset Nuoret, s. 12Jaakkolan sarjan viimeinen mittaus, ja sen salliva ääripää työperäisessä muutossa. Ulkomaalaisia työnhakijoita olisi ottanut vastaan nykyistä vähemmän enää joka neljäs, ja useampi olisi ottanut enemmän kuin vähemmän. Pakolaisten osalta muutos oli pienempi: enemmän ottavia oli 27 prosenttia.
Magdalena Jaakkola, Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta, Helsingin kaupungin tietokeskus 1/2009Ulkomaalaisviraston nimi muutettiin Maahanmuuttovirastoksi 1.1.2008.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. liite s. 186, lainaa: asetus 1104/2007Lokakuun kunnallisvaaleissa perussuomalaiset kasvatti kannatustaan kaikista puolueista eniten. Tilastokeskuksen mukaan puolueen kannatus oli 5,4 prosenttia, 4,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa, ja se sai 137 758 ääntä.
Kolme vuotta myöhemmin eduskuntavaaleissa puolue sai 19,1 prosenttia. Maahanmuutto oli tuolloin noussut vaaliteemaksi ensimmäistä kertaa.
Tilastokeskus, kunnallisvaalit 2008, vahvistettu tulosSana maahanmuuttokriittinen vakiintui julkiseen kieleen vuoden 2008 tienoilla. Sen ottivat käyttöön ne, joita se kuvaa, ja tiedotusvälineet omaksuivat sen vuoden 2008 kunnallisvaalien jälkeen.
Joulukuussa 2017 osa toimituksista siirtyi hetkeksi sanaan maahanmuuttovastainen ja palasi vuonna 2018 entiseen. Kumpi sana valitaan, on itsessään ollut kiistan aihe koko ajan.
Jarkko S. Tuusvuori, niin & näin 3/2018, Takapakkia maahanmuuttajavastaisuuden käsittelyssäKoska pakolaisuuden tarkoitus ei ole elintasopakolaisuus ja jääminen Suomeen, vaan paluu takaisin lähtömaahan, on oleskelu täysin vieraassa kulttuurissa omiaan luomaan turhautuneisuutta ja erilaisia lieveilmiöitä, jotka aiheuttavat usein turvattomuutta kantaväestölle.
Puolueneuvoston Järvenpäässä hyväksymä ohjelma lokakuun 2008 kunnallisvaaleihin, joissa perussuomalaiset nousivat 5,4 prosenttiin ja Jussi Halla-aho valittiin Helsingin valtuustoon.
Perussuomalaisten kunnallisvaaliohjelma 2008, luku 10.4, Pohtiva-arkistoKotoutuminen on edellytys maahanmuuton kasvulle. Kielen oppimisella on tärkeä rooli kotoutumisprosessissa, mutta sitä ei voida asettaa sitovaksi velvollisuudeksi.
EU:n oikeus- ja sisäministerien epävirallinen kokous Cannesissa, jossa Ranska esitteli maahanmuuttosopimustaan. Ministeri torjui sitovan kielivaatimuksen.
Yle Uutiset 7.7.2008: Thors korostaa maahanmuuttajien kotouttamisen tärkeyttäTurvapaikanhakijoita saapui 5 988, siihen mennessä eniten. Vastaanoton kokonaiskustannukset olivat noin 84 miljoonaa euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat noin 33 miljoonaa.
Määrä laski seuraavana vuonna ja pysyi runsaassa kolmessa tuhannessa vuoteen 2014 asti. Vuonna 2015 hakijoita oli 32 476. Kuinka moni hakemus johtaa suojeluun, on suojelun tarpeessa ja hyväksymisasteissa.
Hallituksen esitys 266/2010 vp, FinlexValtioneuvosto hyväksyi 5.11.2009 työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman. Sen mukaan "työvoiman tarjonta alkaa jo ensi vuosikymmen alussa nopeasti supistua, jolloin työvoimapula on edessä nykyisen taantuman mentyä ohi". Ohjelma totesi myös, ettei ennusteista voi suoraan johtaa tarvittavien ulkomaisten työntekijöiden määrää.
Taantuman jälkeen työttömyys ei kääntynyt pysyvästi laskuun, ja laaja puhe työvoimapulasta alkoi vasta 2020-luvulla. Ohjelma ei asettanut vuositavoitetta.
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma, valtioneuvoston periaatepäätös 5.11.2009Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 8.9.2009 kansanedustaja Jussi Halla-ahon 30 päiväsakkoon uskonrauhan rikkomisesta. Syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan hylättiin. Hovioikeus pysytti tuomion vuonna 2010.
Korkein oikeus muutti ratkaisua vuonna 2012 ja tuomitsi myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Yle 8.9.2009Magdalena Jaakkolan asennetutkimusten sarja julkaistiin kokonaisuutena. Niiden mukaan vuonna 1993 kuusi kymmenestä suomalaisesta olisi ottanut vastaan nykyistä vähemmän ulkomaalaisia työnhakijoita. Vuonna 2007 näin ajatteli enää joka neljäs, ja useampi olisi ottanut vastaan enemmän kuin vähemmän.
Sarja alkoi vuonna 1987 ja mittasi samat kysymykset viisi kertaa. Pakolaisia koskeva mielipide liikkui eri tahtiin: enemmän vastaanottavia oli 41 prosenttia vuonna 1987, 20 prosenttia vuonna 1993 ja 27 prosenttia vuonna 2007.
Magdalena Jaakkola, Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta, Helsingin kaupungin tietokeskus 1/2009Työperäisen maahanmuuton aktiiviseen tukemiseen voitaisiin panostaa samalla tavoin kuin suomalaisen tavara- ja palveluviennin edistämiseen.
Raportti alkoi toteamuksella, että vain reilu vuosi aiemmin puhuttiin työvoimapulasta ja nyt työttömyydestä. Ehdotettu valtiollinen rekrytointiorganisaatio toteutui myöhemmin Talent Boost -ohjelmana.
EVA, Jaakko Pehkonen, Pulaa työstä ja työvoimasta 9.6.2009Kokoomuksen työryhmä esitti toukokuussa 2009 ikätestauksen kirjaamista lakiin, perheenyhdistämisen rajaamista ydinperheeseen ja perusteettomien hakemusten vähentämistä.
Ikätestaus tuli ulkomaalaislakiin 1.8.2010. Perheenyhdistämisen rajaamista ydinperheeseen ei toteutettu tuolloin.
Kokoomus, Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen, 15.5.2009Kaikki suomalaiset vanhat puolueet ja vihreät tukevat estotta maahanmuuton rajua lisäämistä ns. työvoimapulan nimissä. Perussuomalaiset kannattavat kansallisesti vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, jonka lähtökohtana on periaate "maassa maan tavalla", joka periaate sisältää myös aktiivisen halun työllistyä.
Kesäkuun 2009 eurovaalien ohjelma. Timo Soini sai vaaleissa 130 432 ääntä jätettyään Halla-ahon listan ulkopuolelle.
Perussuomalaisten EU-vaaliohjelma 2009, luku Maassa maan tavalla, Pohtiva-arkistoHuono maahanmuutto ei ole luonnonvoima. Se on poliittinen valinta.
Manifesti vaati muun muassa rahallisen toimeentulotuen lopettamista vastaanottokeskuksissa ja ehdollista kansalaisuutta. Vastaanottoraha korvasi toimeentulotuen 2011 ja kansalaisuuden asumisaikavaatimus nousi kahdeksaan vuoteen 2024. Allekirjoittajista tuli myöhemmin puolueen puheenjohtaja, eduskunnan puhemies ja ministereitä.
Nuiva vaalimanifesti 2010, teksti kokonaisuudessaan Anssi Joutsenlahden blogissa 25.11.2010Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteisessä ennusteessa maaliskuussa 2010 arvioitiin, että Helsingin seudun vieraskielinen väestö kasvaa nykyisestä 100 000:sta 250 000:een ja osuus 15 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Helsingissä osuus oli tuolloin 9,6 prosenttia.
Kolme vuotta myöhemmin samat kaupungit nostivat vuoden 2030 arvion lähes 300 000:een. Ennuste oli siis liian matala jo ennen vuotta 2015.
Helsingin kaupungin tietokeskus, Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010–2030Ulkomaalaislain muutos tuli voimaan 1.8.2010. Iän selvittäminen oikeuslääketieteellisellä tutkimuksella kirjattiin lakiin, ja kansainvälistä suojelua saaneen perheenyhdistäminen edellytti jatkossa riittävää toimeentuloa, jos perhe oli muodostettu vasta Suomeen tulon jälkeen.
Perhesidehakemuksia pantiin vireille vuonna 2011 yli 2 000 ja vuosina 2012 ja 2013 hieman alle 600 vuodessa.
Hallituksen esitys 240/2009 vp, ja Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta 2011–2014Ylen MOT-ohjelma Maahanmuuton hinta esitti joulukuussa 2010, että Suomeen odotettiin saman vuoden aikana noin 5 000 uutta perheenjäsentä, pääasiassa Somaliasta ja Irakista.
Suojelua saaneiden perhesidehakemukset romahtivat saman vuoden lakimuutoksen jälkeen yli kahdesta tuhannesta alle kuuteensataan vuodessa.
Yle MOT, Maahanmuuton hinta, 2010Mutta jos vetotekijä on se, että meillä on oikeudenmukainen käsittelyjärjestelmä, niin siitä tekijästä en halua luopua.
Ykkösaamun haastattelu ennätyksellisen turvapaikkavuoden 2009 ja ministeriin kohdistuneiden uhkausten jälkeen. Hän vaati laajaa tuomiota vihapuheelle ja kutsui suomalaista rasismia hienostuneeksi.
Yle Uutiset 10.4.2010: Thors: Suomalainen rasismi muuttanut muotoaanJyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa 22.6.2011 todettiin: "Maahanmuuttajat ovat pysyvä ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa." Ohjelma asetti tavoitteeksi maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamisen ja työttömyyden puolittamisen.
Hallituksen oma loppukatsaus tammikuussa 2015 kertoi, että ulkomaalaisten työttömyysaste oli vaihdellut vuosina 2008–2013 25 ja 30 prosentin välillä ja oli vuoden 2013 lopussa 28,6 prosenttia. Työttömyys ei puolittunut.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011, ja Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta 2011–2014Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset sai 19,1 prosenttia äänistä ja 39 paikkaa. Kannatus kasvoi 15,0 prosenttiyksikköä ja puolue sai 560 075 ääntä.
Puolueen kannatus oli 17,7 prosenttia vuonna 2015, 17,5 prosenttia vuonna 2019 ja 20,1 prosenttia vuonna 2023.
Tilastokeskus, eduskuntavaalit 2011, vahvistettu tulosTulevina vuosina tarvitsemme maahanmuuttajia työvoimana, kun väestömme vanhenee ja työelämään tulevien määrä supistuu. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan monipuolista inhimillistä, sosiaalista ja kulttuurista pääomaa kielitaito mukaan lukien.
Ohjelma Työ on paras kotouttaja julkaistiin kuusi viikkoa ennen vaaleja ja alkoi otsikolla Erilaisuus on rikkautta. Puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen nousi vaalien jälkeen sisäministeriksi.
Kristillisdemokraattien maahanmuuttopoliittinen ohjelma 3.3.2011, Pohtiva-arkistoTyöperätön maahanmuutto tulee Suomelle kalliiksi.
Ohjelman luku Perussuomalaiset paremman maahanmuuttopolitiikan puolesta väitti, että suurin osa turvapaikanhakijoista on liikkeellä taloudellisista syistä. Puolue sai huhtikuun vaaleissa 39 paikkaa.
Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma 2011, luku 9.2, Pohtiva-arkistoPerussuomalaisten vaalivoiton keväänä EVAn sarja kävi finanssikriisin jälkeisessä pohjassaan. Väestösyistä maahanmuuttoa olisi helpottanut 25 prosenttia ja torjui 56, mikä on sarjan jyrkin torjuva lukema vuoden 1999 jälkeen. Kymmenen vuotta myöhemmin samat luvut olivat 48 ja 34.
EVAn Arvopankki, osuus laskettu vastausjakauman lukumääristä. Arvopankki julkaisee painottamattomat vastausmäärät, joten osuus voi poiketa prosenttiyksikön tai kaksi EVAn omista painotetuista julkaisuluvuista · EVAn Arvo- ja asennetutkimus, kevät 2011, n = 1 912Korkein oikeus tuomitsi 8.6.2012 Jussi Halla-ahon myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Perusteluissa todettiin, että kirjoituksen väitteet "ovat omiaan herättämään suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja mahdollisesti jopa vihaa niiden kohteena olevaa kansanryhmää kohtaan". Sakot nousivat 30:stä 50 päiväsakkoon.
Ratkaisu on yhä ennakkopäätös siitä, missä poliittisen puheen raja kulkee. Tuomitusta tuli 2017 puolueensa puheenjohtaja ja 2023 eduskunnan puhemies.
Korkein oikeus KKO:2012:58, 8.6.2012, perustelut lainattuna Kansan Uutiset 12.6.2012Tilastokeskuksen väestöennusteessa 28.9.2012 todettiin: "Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on ennusteessa oletettu 17 000 henkeä." Ennuste arvioi väkiluvuksi vuonna 2060 noin 6,23 miljoonaa.
Se on korkein luku, jonka mikään Tilastokeskuksen ennuste on vuodelle 2060 antanut. Kuusi vuotta myöhemmin sama laitos ennusti väkiluvun kääntyvän laskuun jo 2035.
Tilastokeskus, väestöennuste 2012, tiedote 28.9.2012Vihreä kunta on avoin ja toivottaa erilaiset ihmiset tervetulleiksi. Hyödynnämme monikulttuurisuuden mahdollisuudet, tuemme maahanmuuttajien kotoutumista ja innostumme alakulttuureista.
Ohjelma lokakuun 2012 kunnallisvaaleihin, luku Millainen on vihreä kunta.
Vihreän liiton kunnallisvaaliohjelma 2012, Pohtiva-arkistoKoska osa pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman saaneista Suomen somaleista lomailee Somaliassa, heidän ei enää voida katsoa tarvitsevan Suomen tarjoamaa suojelua
Kirjallinen kysymys, jossa vaadittiin somalialaisten suojeluaseman uudelleenarviointia Mogadishun rauhoituttua. Pekka Haavisto vastasi samana päivänä, että oli vielä liian aikaista sanoa, onko rauha todella saavutettu.
MTV Uutiset 22.8.2012: Halla-aho: Somalialaiset lomailevat entisessä kotimaassaan, pakolaisasema poisEVAn Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan maahanmuuttoasenteiden kiristyminen pysähtyi. Väestön ikääntymisen vuoksi maahanmuuttoa olisi helpottanut 32 prosenttia, ja 46 prosenttia katsoi maahanmuuton rikastuttavan kulttuuria. Joka toinen, 51 prosenttia, piti suomalaisten varauksellisuutta ulkomaalaisia kohtaan viisaana.
EVA Analyysi Ovi raottuu – suomalaisten maahanmuuttoasenteet 2012, Ilkka Haavisto 8.5.2012Valtioneuvosto hyväksyi 13.6.2013 Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian. Sen visio alkoi lauseella "Maahanmuutto on ennakoitua ja hallittua". Strategian oma kuvio arvioi ulkomaan kansalaisten määräksi 345 300 vuonna 2020 ja 525 300 vuonna 2030.
Ulkomaan kansalaisia oli vuoden 2020 lopussa 278 917, noin 66 000 vähemmän kuin arvioitu. Vuoden 2025 lopussa heitä oli 432 654. Kaksi vuotta strategian jälkeen tuli vuosi 2015.
Valtioneuvoston periaatepäätös Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiasta 13.6.2013, ja Tilastokeskus, väestörakenneHelsinki, Espoo ja Vantaa päivittivät helmikuussa 2013 vieraskielisen väestön ennusteensa. Helsingissä määrän arvioitiin kasvavan 68 000:sta 146 000:een vuoteen 2030 mennessä ja osuuden vajaasta 12 prosentista 21 prosenttiin.
Kolme vuotta aiemmin samat kaupungit olivat arvioineet koko seudun luvuksi 250 000 vuonna 2030. Nyt arvio nostettiin lähes 300 000:een.
Yle 12.2.2013, Helsingin, Espoon ja Vantaan tilasto- ja tutkimusyksikötOngelma on, että näillä ihmisillä ei ole sellaisia valmiuksia sijoittua työmarkkinoille kuin Suomen, Ruotsin ja Länsi-Euroopan maiden kaltaisissa jälkiteollisissa maissa edellytetään
Halla-aho ja Vesa-Matti Saarakkala vastustivat syyrialaisten pakolaisten ottamista Suomeen. Kokoomuksen Petteri Orpo kutsui kantaa täydelliseksi piittaamattomuudeksi.
Verkkouutiset 23.9.2013: Orpo: Halla-aho ja Saarakkala täydellisen piittaamattomiaOn kaikkien etu, että jokainen löytää paikkansa Suomessa. Maahanmuuttajien osaamista pitää hyödyntää, heidän erityistarpeisiinsa pitää vastata ja kotoutumiseen panostaa yhä enemmän
Blogikirjoitus valtioneuvoston samana päivänä hyväksymästä Maahanmuutto 2020 -strategiasta. Ministeri kutsui maahanmuuttoa mahdollisuudeksi, jota Suomi ei voi jättää käyttämättä.
Verkkouutiset 13.6.2013: Hautala: Maahanmuutto on mahdollisuus, jota emme voi jättää käyttämättäHelsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämässä kyselyssä (n = 1 002) 52 prosenttia katsoi, että ulkomaalaisten muuttoa on rajoitettava niin kauan kuin Suomessa on työttömyyttä. Kaksi vuotta aiemmin osuus oli 45. Täysin samaa mieltä siitä, että kaikkien halukkaiden pitäisi saada tulla, oli 17 prosenttia, kun 2011 osuus oli 26. Lisää maahanmuuttajia vastusti 44 prosenttia, sama osuus kuin 2011.
HS-gallup, TNS Gallup, uutisointi Yle 21.9.2013Elinkeinoelämän keskusliitto kertoi tammikuussa 2014, että sen jäsenyrityksissä työskenteli vuoden 2013 lopulla 32 000 ulkomaalaista työntekijää, kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2011. Joka kymmenes jäsenyritys arvioi lisäävänsä heidän määräänsä.
Tämä on lähtötaso, jota vasten järjestön 2020-luvun tavoitteita voi lukea. Vuonna 2023 se esitti 40 000:ta työperäistä oleskelulupaa vuodessa ja vuonna 2026 vähintään 45 000:ta työhön johtavaa maahanmuuttajaa nettona.
Elinkeinoelämän keskusliitto 24.1.2014Integrointi yhteiskuntaan on ylevä tavoite, johon pumpataan eri kanavien kautta satoja miljoonia euroja rahaa edes kyseenalaistamatta, onko niistä hyötyä. Nyt ylläpidetään laajaa viranomaiskoneistoa ja harhaa, että maahanmuuttajat saadaan integroitua yhteiskuntaan tuleviksi veronmaksajiksi ja työvoimaksi
Vaatimus selvittää kaikki maahanmuuton tukimuodot sen jälkeen, kun kokoomuksen Pia Kauma oli nostanut esiin Espoon lastenvaunukiistan.
Verkkouutiset 2.9.2014: Perussuomalaiset vaatii maahanmuuton eri tukimuotojen selvittämistäToimenpideohjelman keskeinen tavoite on maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen. Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta, uusia innovaatioita ja kansainvälisiä verkostoja
Hallituksen Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian toimenpideohjelman julkistus.
Verkkouutiset 14.3.2014: Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työpanostaJuha Sipilän hallituksen ohjelmassa 29.5.2015 luvattiin: "Laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon." Ohjelma lupasi myös lukukausimaksut EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.
Selvityksen teki valtiovarainministeriö itse, ja se valmistui 22.12.2017. Lukukausimaksut tulivat voimaan 1.8.2017. Ohjelma kirjoitettiin neljä kuukautta ennen kuin turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui.
Ratkaisujen Suomi, pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi 29.1.2015 analyysin Tulevaisuuden tekijät, jonka mukaan Suomi tarvitsee vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa, kun taso oli noin 18 000. Perusteluna oli työikäisen väestön supistuminen.
Nettomaahanmuutto oli vuonna 2015 yhteensä 12 441. Luku 34 000 ylittyi ensimmäisen kerran vuonna 2022.
EVA-analyysi Tulevaisuuden tekijät 29.1.2015, Myrskylä ja PyykkönenSuomeen saapui noin 32 500 turvapaikanhakijaa, lähes 29 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Maahanmuuttoviraston luku on 32 476, josta 20 484 oli Irakin kansalaisia.
Tilastokeskus, Tieto&trendit 26.1.2016 · Maahanmuuttovirasto, tilastopalveluMeripelastusoperaatiot ovat suoraa tulonsiirtoa ihmissalakuljettajille.
Samassa lähetyksessä hän arvioi, että Eurooppaan tulee kaksisataa tuhatta ihmistä vuodessa. Haastattelu oli kolme kuukautta ennen kuin Suomen turvapaikanhakijamäärä kymmenkertaistui.
Yle 21.5.2015, Halla-aho A-studiossaToivottavasti tästä tulee jonkinlainen kansanliike, joka vapaaehtoisesti kantaa taakan turvapaikanhakijoiden sijoituksissa.
Sipilä kertoi suorassa lähetyksessä antavansa Kempeleen kotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön vuodenvaihteessa. Samassa haastattelussa: "Vetoan, että nyt tarvitaan välittämistä."
Yle 5.9.2015, Sipilä: Annan kotini turvapaikanhakijalleReilusti alle puolet turvapaikanhakijoista saa turvapaikan.
Orpon mukaan oli mahdotonta arvioida, oliko luku 30 vai 40 prosenttia. Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan vuoden 2015 hakemuksista noin viidesosa johti maahan jäämiseen ensimmäisessä käsittelyssä. Lokakuussa 2015 ministeriö oli laskenut koko vuoden arviotaan 50 000:sta 30 000–35 000 hakijaan, ja lopullinen luku oli 32 476.
Kaleva 11.11.2015, ja Yle 14.10.2015Keskuksista heidät palautetaan tehokkaasti, joko vapaaehtoisesti tai pakolla, kotimaihinsa. Tähän tarvitaan tietysti myös palautussopimukset, joita neuvotellaan kiivaasti muun muassa Irakin kanssa.
Sopimusta Irakin kanssa ei syntynyt. Irakin siirtolaisuusministeriö ilmoitti tammikuussa 2017, ettei se suostu minkäänlaiseen sopimukseen tahdonvastaisista palautuksista.
Yle 3.12.2015, ja Yle 16.1.2017Kun uudet työmarkkinoille pääsevät ihmiset alkavat kasvattaa taloutta, ymmärrämme: uusi Nokia annettiin meille lahjana ulkomailta. On lottovoitto saada Suomeen lisää synnyttäjiä.
Kolumni ilmestyi kolme viikkoa sen jälkeen, kun turvapaikanhakijoiden määrä alkoi kymmenkertaistua. Vuoden 2015 hakijoista noin viidesosa sai jäädä maahan.
Helsingin Sanomat 10.9.2015Suomen lyhyen aikavälin tavoitteena on katkaista turvapaikanhakijoiden hallitsematon virta maahamme ja saada turvapaikkakustannukset hallintaan sekä kotouttaa tehokkaasti turvapaikan saaneet.
Ohjelman ensimmäinen virke, kolme kuukautta Ykkösaamun jälkeen. Ohjelma poisti humanitaarisen suojelun laista, vaikeutti perheenyhdistämistä ja lyhensi valitusaikoja.
Valtioneuvosto, Hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma 8.12.2015, s. 1Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä (n = 1 001, lokakuu 2015) 51 prosenttia uskoi valtaosan maahan jäävistä turvapaikanhakijoista jäävän työttömiksi ja elävän sosiaalituilla, 31 prosenttia oli eri mieltä. Samassa kyselyssä 65 prosenttia katsoi, etteivät turvapaikanhakijat ole uhka suomalaiselle kulttuurille ja identiteetille. Uhkana heitä piti 26 prosenttia.
Taloustutkimus Ylelle 6.10.2015, 1 001 haastateltuaNettomaahanmuutto on maahanmuutto miinus maastamuutto kaikista syntymämaista, eikä se erottele maahantulon perustetta.
Sama asteikko joka vuodessa.
Tarjous on voimassa. Olen pyytänyt turvallisuusasiantuntijoita arvioimaan, onko turvallista lapsiperheen muuttaa sinne. Tämän suuren julkisuuden takia arvio on, että ei ole nyt järkevää.
Kempeleen taloon ei koskaan muuttanut turvapaikanhakijoita. Sipilä myi talon maaliskuussa 2016. Vuonna 2019 hän kertoi, että turvallisuusviranomaiset olivat arvioineet perheen joutuvan Suomessa vihamielisyyden kohteeksi.
Keskisuomalainen, tammikuu 2016 · Kaleva 27.1.2019Perussuomalaiset arvioi helmikuussa 2016, että jos hyväksymisprosentti pysyy edellisvuoden tasolla, irakilaisista 17 500 saa oleskeluluvan. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg vastasi, että hakemuksia raukeaa ja iso osa hakijoista palautetaan Dublin-tapauksina.
Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2016 yhteensä 28 200 turvapaikkapäätöstä, joista noin 27 prosenttia oli myönteisiä. Irakilaisten kohdalla osuus oli 18 prosenttia.
Yle 12.2.2016, ja Uusi Suomi 11.1.2017Maahanmuuttovirasto ilmoitti 17.5.2016 lopettavansa humanitaarisen suojelun myöntämisen ja julkaisi uudet maalinjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. Viraston mukaan näihin maihin voitiin palauttaa ihmisiä riippumatta siitä, missä osassa maata he asuivat.
Humanitaarinen suojelu oli poistettu ulkomaalaislaista saman kevään lakimuutoksella. Vuonna 2015 se oli myönnetty 119 kertaa. Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus laski loppuvuoden 2015 noin 60 prosentista loppuvuoden 2016 noin 30 prosenttiin.
Yle 18.5.2016, ja Politiikasta 4.12.2020Perheenyhdistämisen toimeentuloedellytys laajeni 1.7.2016 koskemaan kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäseniä. Valmisteluvaiheessa kerrottiin, että esimerkiksi kaksilapsisen perheen huoltajien olisi tienattava yhteensä 2 600 euroa kuukaudessa netto.
Rinteen hallitus lupasi vuonna 2019 luopua edellytyksen soveltamisesta alaikäisiin perheenkokoajiin. Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan perheenyhdistämisen myönteisiä päätöksiä oli tuolloin noin tuhat vuodessa. Perheen perusteella tulleiden työllisyys ja tulot ovat maahantulon perusteissa.
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta 505/2016, Finlex, ja Yle 2.12.2015Suomeen saa tulla töihin mutta ei lorvimaan. Tässä työllisyystilanteessa Suomi ei tarvitse kuin harvinaisempien alojen korkeakoulutettua lisätyövoimaa.
Hallituspuolueen edustaja puolusti esitystä, joka leikkasi pakolaisten kotoutumistukea noin kymmenyksen. Se kuului vuoden 2015 jälkeiseen pakettiin, jolla Suomen vetovoimatekijöitä karsittiin.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 94/2016 vp, asiakohta 9, 4.10.2016Toissapäivänä Barcelona, eilen Turku. Me emme enää ole saari.
Turussa puukotettiin 18.8.2017 kymmentä ihmistä, joista kaksi kuoli. Tekijä oli tullut maahan turvapaikanhakijana keväällä 2016 ja hänellä oli kielteinen päätös valituksen alaisena. Hänet tuomittiin 15.6.2018 elinkautiseen, ja se oli Suomen ensimmäinen terrorismirikoksesta annettu tuomio.
Verkkouutiset 19.8.2017, pääministerin ja sisäministerin tiedotustilaisuusValtiovarainministeriö julkaisi 22.12.2017 selvityksen turvapaikanhakijoiden kustannuksista. Sen johtopäätös oli: "Yli 55 miljardin euron vuosibudjetissa satoihin miljooniin euroihin rajoittuvalla ilmiöllä on kuitenkin edelleen vain marginaalinen vaikutus."
Selvitys oli hallitusohjelman lupaama riippumaton arvio, jonka ministeriö teki itse. Se on yhä virallinen vertailukohta julkisuudessa esitetyille kustannusluvuille.
Valtiovarainministeriö, Turvapaikanhakijat, mitä tiedämme kustannuksista, 22.12.2017Maat eivät suostu lähettämään tarvittavia asiakirjoja kovinkaan nopeasti.
Risikon mukaan vastaanottokeskuksissa oli 11 000 kielteisen päätöksen saanutta ja 1 400 kieltäytyi lähtemästä. Poliisi saattoi vuonna 2017 Irakiin 154 henkilöä. Kesäkuussa 2018 Bagdadin poliisi palautti kolme saatettua takaisin Helsinkiin.
Yle 22.8.2017, ja Yle 18.6.2018Vuonna 2003 ei siis itse asiassa ”sallittu” kaksoiskansalaisuutta kun ei sitä koskaan aiemminkaan ollut kokonaan kielletty.
Kaksoiskansalaisuus nousi kansalliseksi puheenaiheeksi tammi-helmikuun vaihteessa 2017, kun kysyttiin, voiko kahden maan kansalainen toimia puolustusvoimien ja ulkoasiainhallinnon viroissa. Leitzingerin mukaan media ja monet poliitikot eivät ymmärtäneet, mitä käsite tarkoittaa. Keskustelu johti lakiin 564/2019, joka tuli voimaan 1.5.2019 ja jonka nojalla kansalaisuuden voi menettää maanpetos-, valtiopetos- tai terrorismirikoksen perusteella. Kaksoiskansalaisia oli vuoden 2025 lopussa 197 944.
Antero Leitzinger, Kaksoiskansalaisuus, ikiaikainen suomalainen perinne, Siirtolaisuus–Migration 1/2017, s. 56–57, ja laki 564/2019, FinlexOsaajien maahanmuuton edistäminen, jopa houkutteleminen on tulevina vuosina Suomelle hyvin tärkeää. Väestörakenne muuttuu nopeasti entistä epäedullisemmaksi, ja ilman maahanmuuttoa työvoimasta katoaa 300 000 henkeä vuoteen 2030 mennessä.
Puheenvuoro käytettiin startup-yrittäjien oleskelulupaa koskevan esityksen käsittelyssä seitsemän viikkoa Turun puukotusten jälkeen. Puhuja erotti työperäisen ja humanitaarisen muuton toisistaan.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 99/2017 vp, asiakohta 3, 5.10.2017Suurin osa liikkeelläolijoista olivat taloudellisten syiden takia. Eivät sen takia että pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa.
Sanottu Ylen Ykkösaamussa vuosien 2015 ja 2016 tulijoista. Yle tarkisti väitteen: EU-maissa tehtiin vuosina 2016 ja 2017 noin kaksi miljoonaa turvapaikkapäätöstä, joista yli miljoona oli myönteisiä.
Yle 2.9.2018, Eero Mäntymaa, Analyysi: Pääministeri on väärässä, siteeraten Ylen Ykkösaamun haastatteluaHallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa Töihin Suomeen 4.1.2018 siteerattiin kolme vuotta vanhaa EVA:n lukua: "vuotuisen maahanmuuton tulisi kasvaa 34 000 maahanmuuttajaan, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi". Ohjelma ei asettanut omaa vuositavoitetta.
Työperäisiä oleskelulupia myönnettiin ohjelman omien lukujen mukaan 5 436 vuonna 2015, 5 770 vuonna 2016 ja 6 751 vuonna 2017. Nettomaahanmuutto oli vuonna 2018 yhteensä 11 965, vuosikymmenen matalin.
Töihin Suomeen, hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma 4.1.2018Tilastokeskuksen väestöennusteessa 16.11.2018 oletettiin nettomaahanmuutoksi 15 000 henkeä vuodessa. Ennusteen mukaan väkiluku kasvaisi vuoteen 2035 asti ja kääntyisi sitten laskuun.
Seuraavan vuoden ennusteessa käännekohta aikaistui vuoteen 2031. Kuusi vuotta myöhemmin oletus nostettiin 40 000:een eikä laskua enää ennustettu lainkaan ennustejaksolla.
Tilastokeskus, väestöennuste 2018, tiedote 16.11.2018Teknologiateollisuus kertoi jäsenkyselynsä perusteella, että alan yritykset tarvitsevat yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Kolme viidestä tarpeesta kohdistui korkeakoulutettuihin.
Luku on osa sarjaa. Vuonna 2021 järjestö esitti 130 000:ta osaajaa kymmenessä vuodessa ja vuonna 2022 nettomaahanmuuton nostamista 50 000:een vuodessa.
Teknologiateollisuuden jäsenkysely 2018, uutisointi ETNSyyskuussa 2018 Maahanmuuttovirasto kertoi, että vuonna 2015 turvapaikkaa hakeneista reilun kahden tuhannen asia oli edelleen vireillä. Muutama yksittäistapaus odotti yhä ensimmäistä päätöstään.
Vuoden 2015 hallitusohjelma oli luvannut, että päätökset palautuksineen tehdään viipymättä. Kolme vuotta myöhemmin osa vuoden 2015 hakemuksista oli yhä ratkaisematta.
Yle 13.9.2018, Maahanmuuttoviraston luvutMutta tosiasia on myös, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, erityisen vahvasti työperäistä maahanmuuttoa sekä totta kai erittäin toimivaa kotouttamisjärjestelmää.
Hallituspuolueen edustaja uuden kotoutumislain lähetekeskustelussa. Samassa puheenvuorossa hän totesi, ettei pelkkää parempaa elintasoa tavoittelevia ole perusteltua ottaa turvapaikanhakijoina, ja päätti sanoihin, ettei rasismille saa antaa sijaa.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 77/2018 vp, asiakohta 6, 4.9.2018Jokaisen tänne tulevan on noudatettava Suomen lakeja ja kunnioitettava jokaisen ihmisen koskemattomuutta. Rikoksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen teoistaan oikeusvaltion periaatteiden mukaan. Vakavat rikokset vaikuttavat lisäksi kielteisesti pysyvän oleskeluluvan saamiseen. Turvapaikkajärjestelmä ei voi suojella rikollisia.
Lausunto annettiin Oulun seksuaalirikosepäilyjen jälkeen. Eduskuntaryhmät sopivat 15.1.2019 kolmen lakiesityksen kiirehtimisestä, ja ne hyväksyttiin ennen huhtikuun vaaleja.
Yle 11.1.2019Perussuomalaiset esitti maaliskuussa 2019 kyselytunnilla, että maahanmuutto maksaa jopa 3,2 miljardia euroa vuodessa. Ylen tarkistuksen mukaan väite oli väärin: valtiovarainministeriön virkamiehet pitivät laskelmaa ylimitoitettuna ja pohjaoletuksiltaan huterana.
Ministeriön oma selvitys oli päätynyt vuonna 2017 satoihin miljooniin. Huhtikuun vaaleissa perussuomalaiset sai 17,5 prosenttia äänistä.
Perussuomalaiset 7.3.2019, ja Ylen tarkistus 29.3.2019Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa 6.6.2019 luvattiin: "Kiintiöpakolaisten määrä nostetaan vuonna 2020 vähintään 850 tasolle." Ohjelma asetti myös tavoitteeksi työperusteisten oleskelulupien keskimäärin kuukauden käsittelyajan.
Kiintiö nostettiin, ja vuonna 2023 se oli 1 050. Saman vuoden kesäkuussa seuraava hallitus puolitti sen 500:aan.
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019, Osallistava ja osaava SuomiEuroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi 14.11.2019, että Suomi rikkoi ihmisoikeussopimusta palauttaessaan irakilaismiehen, jonka kerrottiin surmatun paluunsa jälkeen. Valtio määrättiin maksamaan korvauksia.
Keskusrikospoliisi aloitti tutkinnan vuonna 2020, ja Irakin viranomaisten mukaan kuolintodistus oli väärennetty. Tuomioistuin purki oman tuomionsa kokonaan 13.7.2021 ja hylkäsi valituksen valitusoikeuden väärinkäyttönä.
Yle 14.11.2019, ja Yle 13.7.2021Kaksi kyselyä mittasi asenteita vaalivuonna. Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan 47 prosenttia suomalaisista suhtautui maahanmuuttoon myönteisesti ja 41 prosenttia kielteisesti. Ylen ja Taloustutkimuksen kyselyssä 41 prosenttia halusi lisää työperäisiä maahanmuuttajia, 38 prosentin mielestä tahti oli sopiva ja 19 prosenttia hidastaisi sitä.
Sama kysely erotteli maahanmuuton tyypit jyrkästi. Ulkomaisten opiskelijoiden ja EU-työntekijöiden vastaanottoa kannatti selvä enemmistö, kun taas noin puolet olisi vähentänyt pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrää.
Yle 9.3.2019, Kunnallisalan kehittämissäätiö, ja Yle 4.11.2019, TaloustutkimusMe tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa tänne tulevaisuudessa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos meinataan säilyttää hyvinvoinnin perusta, täällä täytyy olla kasvun eväitä, ja ne kasvun eväät tulevat työvoiman kautta, joka tulee myös ulkomailta.
Vastaus kokoomuksen välikysymykseen työllisyyspolitiikasta neljä kuukautta hallituksen nimittämisen jälkeen.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 40/2019 vp, asiakohta 3, 1.10.2019EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa 39 prosenttia katsoi väestön ikääntymisen edellyttävän maahanmuuton helpottamista ja 36 prosenttia oli eri mieltä. Samaan aikaan 52 prosenttia piti nykyisen suuruista maahanmuuttoa liian suurena. Tiedonkeruu tehtiin sekä ennen että jälkeen Oulun seksuaalirikosepäilyjen, eivätkä ne tutkimuspäällikön mukaan vaikuttaneet yleisiin asenteisiin.
EVAn Arvo- ja asennetutkimus, EVA Analyysi Härmä sulaa, Ilkka Haavisto 18.3.2019Meidän pitää auttaa näitä ihmisiä ja ennen kaikkea lapsia. Tämä on inhimillinen päätös ja osoittaa, että Suomi kunnioittaa ihmisoikeuksia.
Suomi päätti ottaa vastaan enintään 175 erityisen haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa Kreikasta, Kyprokselta, Maltalta ja Italiasta. Kreikka oli pyytänyt 150. Saman vuoden syksyllä Suomeen otettiin 11 alaikäistä Morian palaneelta leiriltä.
Yle 22.2.2020, Sisäministeriö vahvistaa: Suomi voi ottaa 175 turvapaikanhakijaa Välimeren pakolaisleireiltäKeskuskauppakamari esitti 22.1.2020, että myönnettyjen työ- ja koulutusperäisten oleskelulupien tavoite voisi ensivaiheessa olla noin 25 000 vuodessa. Vuonna 2019 niitä myönnettiin noin 15 000.
Luku koskee oleskelulupia, ei nettomaahanmuuttoa. Nettomaahanmuutto oli vuonna 2020 yhteensä 17 814.
Keskuskauppakamari, tiedote 22.1.2020Suomeen suuntautuva maahanmuutto on liian suurelta osin haitallista maahanmuuttoa. Näin ei tarvitsisi olla. Tilanne on seurausta vääränlaisesta politiikasta. Turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttö on helppoa ja houkuttelevaa.
Esityksen toinen käsittely nosti yksin tulleiden alaikäisten kotoutumispalvelujen ikärajan 25 vuoteen. Puheenvuoro käytettiin koronakevään päätteeksi.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 98/2020 vp, asiakohta 4, 22.6.2020EVAn mittauksessa 40 prosenttia helpottaisi ulkomaalaisten muuttoa Suomeen väestön ikääntymisen vuoksi ja 35 prosenttia ei. Asenteet siirtyivät maahanmuutolle suopeampaan suuntaan neljäntenä mittauskertana peräkkäin. Vastaajia oli 2 060.
EVAn Arvo- ja asennetutkimus, EVA Analyysi Kansainvälisyyden kahtiajako, Ilkka Haavisto 29.7.2020Keskuskauppakamarin 25 000 tarkoittaa myönnettyjä työ- ja koulutusperäisiä oleskelulupia, ei nettomaahanmuuttoa. Se on mukana, koska lupatavoitteita esitetään julkisuudessa nettolukujen rinnalla.
Nettomaahanmuutto on maahanmuutto miinus maastamuutto kaikista syntymämaista, eikä se erottele maahantulon perustetta.
Sama asteikko joka vuodessa.
Hybridivaikuttaminen menettelynä on valtiojohtoista laitonta toimintaa, jossa uhreina ovat vaikuttamisen välineinä käytetyt ihmiset.
Sanottu, kun tuhansia siirtolaisia oli kerääntynyt Valko-Venäjän ja Puolan rajalle. Sama määrittely oli Suomen kanta, kun itäraja suljettiin marraskuussa 2023 ja kun väliaikainen laki välineellistetystä maahantulosta säädettiin 2024.
Yle 9.11.2021, Sisäministeri Maria Ohisalo: EU:n ei pidä taipua Valko-Venäjän painostukseenHallitus julkaisi 9.9.2021 koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan 2035. Tavoitteena oli työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä niin, että kestävyystiekartan edellyttämä vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu, ja sen jälkeen vähintään 10 000 lisäys vuosittain. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyrittiin kolminkertaistamaan 15 000:een.
Kokonaislisäys on vuosille 2021–2030 laskettu yhteismäärä, ei vuositaso, joten sitä ei voi esittää muiden lukujen rinnalla palkkina. Nettomaahanmuutto oli vuonna 2021 yhteensä 22 905.
Valtioneuvosto, Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035, 9.9.2021Hallitus vahvisti kehysriihessään huhtikuussa 2021 tavoitteen kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto vuoteen 2030 mennessä. Pyrkimyksenä oli saada 10 000 työ- tai koulutusperäistä maahanmuuttajaa vuosittain.
Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin 15 012 vuonna 2021 ja 20 960 vuonna 2022. Sen jälkeen määrä laski kolme vuotta peräkkäin: 16 999, 15 024 ja 11 324 vuonna 2025.
Yle 29.4.2021, ja Maahanmuuttovirasto, maahanmuuton tilastotKeskuskauppakamari esitti 19.4.2021, että tavoitteeksi otettaisiin 30 000 työn tai opiskelun perusteella Suomeen muuttavaa jo seuraavana vuonna ja että määrä kaksinkertaistettaisiin vuosikymmenen loppuun mennessä.
Työ- ja opiskeluperusteisia ensimmäisiä hakemuksia jätettiin vuonna 2022 yhteensä noin 29 000, mikä jäi lähelle tavoitetta. Vuonna 2025 niitä oli 11 324 ja 13 565.
Keskuskauppakamari, tiedote 19.4.2021Perussuomalaiset ja Liike Nyt jättivät lokakuussa 2021 välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta. Se oli ensimmäinen maahanmuutosta tehty välikysymys ainakin viiteentoista vuoteen. Hallitus sai luottamuksen äänin 89–68.
Vuosina 2007–2018 maahanmuutosta ei tehty yhtään välikysymystä, vaikka aihe hallitsi vaalikeskusteluja. Seuraava tuli joulukuussa 2022 katujengirikollisuudesta.
Eduskunta, äänestystulos VK 4/2021 vp, 21.10.2021Tilastokeskuksen väestöennusteessa 30.9.2021 todettiin: "Ennusteessa oletetaan, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 20 000 henkilöä kuluvana vuonna ja sen jälkeen 15 000 henkilöä vuosittain."
Seuraavina vuosina toteutunut nettomaahanmuutto oli 34 363, 57 914 ja 47 051. Kolmen vuoden päästä oletus nostettiin 40 000:een.
Tilastokeskus, väestöennuste 2021, tiedote 30.9.2021Tämän me kuitenkin tiedämme: Suomi tarvitsee maahanmuuttoa yksiselitteisesti. Humanitäärinen maahanmuutto perustuu siihen, että ihmiset pakenevat vaaraa.
Vastaus samaan välikysymykseen. Puhuja lisäsi, että rasismia ja vihaa kohtaava ihminen ei kotoudu, ja että asenteen korjaaminen ei maksa mitään.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 121/2021 vp, asiakohta 3, 20.10.2021Suurin osa maahanmuuton kustannuksista syntyy sosiaaliturvamenoista ja palveluista. Välittömät kustannukset, kuten vastaanottokulut tai kotouttaminen, ovat murto-osa tästä.
Perussuomalaisten ja Liike Nytin välikysymys maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta. Puhuja sanoi kustannusten olevan yhä eräänlainen tabu poliittisessa keskustelussa.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 121/2021 vp, asiakohta 3, 20.10.2021EVAn mittauksessa osuus nousi 48 prosenttiin ja eri mieltä oli 34. EVAn mukaan asenne oli siirtynyt vuodesta 1998 kaikkiaan 29 prosenttiyksikköä maahanmuutolle sallivaan suuntaan, eli sarjan alussa samaa mieltä oli noin viidennes vastaajista.
EVAn Arvo- ja asennetutkimus, EVA Arvio Tervetuloa töihin, Sanna Kurronen 29.6.2021Teknologiateollisuus ry asetti 12.12.2022 tavoitteeksi kasvattaa Suomen nettomaahanmuutto 50 000 henkeen vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Perusteluina olivat väestönkasvun hidastuminen, ikääntyminen ja työikäisten määrän supistuminen.
Nettomaahanmuutto oli vuonna 2022 yhteensä 34 363. Se ylitti tavoitteen jo 2023, seitsemän vuotta etuajassa.
Teknologiateollisuus ry 12.12.2022Ukrainasta on paennut jo yli neljä miljoonaa ihmisiä. Tämän hetken arvio on, että Suomeenkin voi saapua jopa 40 000–80 000 pakolaista.
Määrärahatarve perustui arvioon 60 000 hakemuksesta vuonna 2022. Tilapäisen suojelun hakemuksia jätettiin 47 302, eli arvion alalaidan tuntumaan. Seuraavina vuosina niitä oli 19 426, 12 617 ja 12 018.
Uusi Suomi 6.4.2022, ja Maahanmuuttovirasto, maahanmuuton tilastotPerussuomalaiset jätti joulukuussa 2022 välikysymyksen nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin. Hallitus sai luottamuksen äänin 100–70.
Se oli järjestyksessä kolmas maahanmuuttoa koskeva välikysymys reilussa vuodessa, kun niitä ei sitä ennen ollut tehty ainakaan viiteentoista vuoteen.
Eduskunta, äänestystulos VK 6/2022 vp, 19.12.2022Työperäisessä maahanmuutossa idealismi ei kohtaa todellisuutta. Uusia tulijoita halutaan maahan valtavia määriä, mutta ongelmat vain lisääntyvät.
Vastustus esitykselle, joka laajensi pitkäaikaista D-viisumia työperäisen maahantulon nopeuttamiseksi.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 127/2022 vp, asiakohta 6, 22.11.2022Maahanmuuton merkitys harmaantuvassa Suomessa kasvaa koko ajan. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, jotta voimme turvata hyvinvointivaltion rahoituksen ja jotta työnantajat löytävät avoimiin työpaikkoihin riittävästi osaajia.
Ministeri esitteli uuden kotoutumislain hallituksen ajaessa työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 108/2022 vp, asiakohta 4, 12.10.2022Vuosien 2022–2024 huippua selittää merkittävästi Ukrainasta paenneiden tilapäinen suojelu, jota kukaan tavoitteiden esittäjistä ei tarkoittanut.
Nettomaahanmuutto on maahanmuutto miinus maastamuutto kaikista syntymämaista, eikä se erottele maahantulon perustetta.
Sama asteikko joka vuodessa.
Syrjintää ei voi hyväksyä. Rasismille ei tule antaa Suomessa tilaa.
Tiedonanto seurasi kesää, jonka aikana elinkeinoministeri Vilhelm Junnila erosi 11 päivän jälkeen 30.6.2023 ja valtiovarainministeri Riikka Purran vuoden 2008 kirjoituksista syntyi julkinen kiista. Hallituspuolueiden puheenjohtajat allekirjoittivat 11.7.2023 rasisminvastaisen julkilausuman, ja tiedonanto annettiin eduskunnalle syysistuntokauden alussa.
Valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa (VNT 2/2023 vp) 31.8.2023, teksti kokonaisuudessaan YlelläEtla laski 3.2.2023, että syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koon vakauttaminen pysyvästi vaatisi nykyisellä ikä- ja sukupuolirakenteella jopa 44 000 hengen nettomaahanmuuton vuodessa, lähes kolminkertaisen Tilastokeskuksen tuolloiseen 15 000 ennusteoletukseen nähden.
Etla, raportti 132 Maahanmuutto ja työvoiman riittävyys, tiedote 3.2.2023Elinkeinoelämän keskusliitto esitti 8.3.2023 työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista 40 000 henkeen vuodessa vaalikauden loppuun mennessä ja kansainvälisten opiskelijoiden kolminkertaistamista 15 000:een.
Luku koskee työperäisiä oleskelulupia, ei nettomaahanmuuttoa, joten se ei ole vertailukelpoinen muiden tavoitelukujen kanssa.
Elinkeinoelämän keskusliitto 8.3.2023Nettomaahanmuutto oli 57 914, enemmän kuin yksikään esitetty tavoite. Vaadittu taso saavutettiin ja ylitettiin vuosia ennen aikaisintakaan tavoitevuotta.
Tilastokeskus, muuttoliike, StatFin muutl/159q, nettomaahanmuutto, kaikki syntymämaatPetteri Orpon hallituksen ohjelmassa 20.6.2023 linjattiin: "Suomen pakolaiskiintiö on 500 henkilöä vuodessa." Kansalaisuuden asumisaikavaatimuksesta ohjelma sanoi: "Asumisaikaa Suomessa pidennetään kahdeksaan vuoteen." Työperusteisesta luvasta: "Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta."
Kiintiö oli 1 050 vuonna 2023. Kahdeksan vuoden asumisaika tuli voimaan 1.10.2024 ja kolmen kuukauden sääntö 11.6.2025. Perheenyhdistämisen euromääräisistä tulorajoista ei ollut päätetty vielä syyskuussa 2026.
Vahva ja välittävä Suomi, pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023Valtioneuvosto sulki koko itärajan 30.11.2023 alkaen. Sisäministeri Mari Rantasen mukaan täyssulku oli välttämätön kansallisen turvallisuuden nimissä, ja pääministeri Orpo totesi Venäjän aiheuttaneen tilanteen ja voivan myös lopettaa sen.
Itärajan kautta saapui vuonna 2023 yli 1 300 hakijaa. Raja oli yhä suljettuna syyskuussa 2026. Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin koko maassa 2 405 vuonna 2024 ja 2 047 vuonna 2025.
Yle 28.11.2023EVA:n arvo- ja asennetutkimuksessa 55 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista. Eri mieltä oli 30 prosenttia.
Se oli ensimmäinen kerta 25 vuoden mittaushistoriassa, kun väitteen kannalla oli enemmistö. Samaa mieltä oli 31 prosenttia vuonna 2016, 39 prosenttia vuonna 2019 ja 48 prosenttia vuonna 2021. Saman tutkimuksen mukaan 85 prosenttia piti turvapaikanhakijoita ja työperäistä maahanmuuttoa kahtena täysin eri asiana.
EVA, arvo- ja asennetutkimus, julkaistu 26.4.2023Jos nyt mietitään pelkästään näitä tulonsiirtoihin meneviä kustannuksia, niin huomauttaisin, että ongelmallinen maahanmuutto on erittäin suuri taloudellinen tekijä.
Keskustelu Orpon hallituksen ohjelmasta viikko sen nimittämisen jälkeen. Puhuja sanoi hallituksen maahanmuuttopolitiikan paradigman muutoksen olevan myös merkittävä taloudellinen toimi.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 18/2023 vp, asiakohta 5, 27.6.2023Saman EVA-mittauksen muut luvut: 82 prosenttia tekisi osaavien ja koulutettujen ulkomaalaisten muuton Suomeen nykyistä paljon helpommaksi, 52 prosenttia katsoi liian suuren osan tulijoista olevan pakolaisia ja 39 prosenttia arvioi maahanmuutosta olevan Suomen taloudelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Sama kysely siis kannatti työperäistä muuttoa ja torjui humanitaarista.
EVAn Arvo- ja asennetutkimus kevät 2023, EVA Analyysi Maahanmuuton leirit, Ilkka Haavisto 26.4.2023EVAn vanhin maahanmuuttokysymys sai keväällä 2023 ensi kertaa yhtä paljon kannatusta kuin vastustusta. Väitteen "kasvava työvoimapula on ratkaistavissa vain ulkomaalaisen työvoiman avulla" hyväksyi 42 prosenttia ja torjui 41. Vuonna 1990 samat luvut olivat 14 ja 68, eli siirtymä kolmessakymmenessä kolmessa vuodessa on 28 prosenttiyksikköä.
EVAn Arvopankki, osuus laskettu vastausjakauman lukumääristä. Arvopankki julkaisee painottamattomat vastausmäärät, joten osuus voi poiketa prosenttiyksikön tai kaksi EVAn omista painotetuista julkaisuluvuista · EVAn Arvo- ja asennetutkimus, kevät 2023, n = 2 043EK:n 40 000 on työperäisiä oleskelulupia, ei nettomaahanmuuttoa. Se on mukana siksi, että se esitetään julkisuudessa nettolukujen rinnalla.
Vuosien 2022–2024 huippua selittää merkittävästi Ukrainasta paenneiden tilapäinen suojelu, jota kukaan tavoitteiden esittäjistä ei tarkoittanut.
Nettomaahanmuutto on maahanmuutto miinus maastamuutto kaikista syntymämaista, eikä se erottele maahantulon perustetta.
Sama asteikko joka vuodessa.
Oikeusvaltiolla on oikeus puolustaa itseään.
Sanottu sinä päivänä, jona eduskunta hyväksyi väliaikaisen lain välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät vastaan, samoin kuusi sosialidemokraattia ja RKP:n Eva Biaudet.
Yle 12.7.2024, Eduskunta hyväksyi käännytyslain, pääministeri Orpo: viesti Venäjälle on vahvaEtla esitti 8.11.2024 vaihtoehdon Tilastokeskuksen väestöennusteelle. Tilastokeskus oli nostanut ennusteen nettomaahanmuutto-oletuksen 15 000:sta 40 000:een vuodessa, ja Etlan mukaan pitkän ajan tasoksi tulisi valita 24 000.
Etla, Vaihtoehto Tilastokeskuksen ennusteelle, 8.11.2024Nettomaahanmuutto oli 47 051.
Tilastokeskus, muuttoliike, StatFin muutl/159q, nettomaahanmuutto, kaikki syntymämaatTilastokeskus julkaisi 24.10.2024 väestöennusteen, jossa nettomaahanmuutoksi oletettiin 52 000 henkeä kuluvana vuonna, 45 000 vuonna 2025 ja 40 000 vuosittain sen jälkeen. Ennusteen mukaan väkiluku kasvaisi 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä.
Oletus oli 2,7-kertainen kolmen vuoden takaiseen verrattuna. Kahden kuukauden sisällä valtiovarainministeriö laski omissa laskelmissaan 25 000:lla, Suomen Pankki 27 000:lla ja Etla 24 000:lla. Vuoden 2025 toteutunut nettomaahanmuutto oli 31 233.
Tilastokeskus, väestöennuste 2024, julkaistu 24.10.2024Kansalaisuuslain muutos tuli voimaan 1.10.2024. Kansalaistamiseen vaadittava asumisaika nousi viidestä kahdeksaan vuoteen, ja asumisajaksi hyväksytään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu. Heinäkuussa eduskunta oli hyväksynyt äänin 167–31 väliaikaisen lain välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.
Kansalaisuushakemuksia jätettiin vuonna 2025 kolmannes vähemmän kuin vuotta aiemmin. Väliaikaista lakia ei ollut otettu käyttöön kertaakaan syyskuuhun 2026 mennessä, ja sen voimassaoloa jatkettiin vuoden 2026 loppuun. Kansalaisuuksien määrät ja väestön koostumus ovat väestön muutoksessa.
Laki kansalaisuuslain muuttamisesta 474/2024, ja laki 482/2024, EdilexKeskusta esitti marraskuussa 2024 vaihtoehtobudjetissaan, että huoltosuhteen heikkeneminen pysäytetään nostamalla nettomaahanmuutto 40 000 henkeen vuosittain.
Puolueen varapuheenjohtaja Antti Kaikkonen perui tavoitteen julkisesti kesäkuussa 2026 ja sanoi, ettei työperäiselle maahanmuutolle ole juuri nyt erityistä tarvetta.
Keskustan vaihtoehto 26.11.2024Sisäministeriön muistiossa arvioitiin helmikuussa 2024, että ilman rajoituksia itärajan kautta saapuisi vähintään 10 000–20 000 turvapaikanhakijaa vuodessa.
Arviota ei voi todentaa, koska raja pysyi suljettuna. Koko maassa jätettiin ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia 2 405 vuonna 2024 ja 2 047 vuonna 2025.
Yle 8.2.2024, sisäministeriön muistioSuomi on turvallinen maa, mutta Suomi on turvaton etenkin naisille ja etenkin maahanmuuttajille. Ja Suomi on turvaton maahanmuuttajille siksi, että Suomessa esiintyy rasismia.
Keskustelualoite yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä Oulun rasistisen lapsen puukotuksen jälkeen, vuosi hallituksen rasismikeskustelun alusta.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 71/2024 vp, asiakohta 7, 24.6.2024Tilastokeskuksen 40 000 on väestöennusteen laskentaoletus, ei tavoite. Se on mukana, koska Etlan esitys oli vaihtoehto juuri sille.
Vuosien 2022–2024 huippua selittää merkittävästi Ukrainasta paenneiden tilapäinen suojelu, jota kukaan tavoitteiden esittäjistä ei tarkoittanut.
Nettomaahanmuutto on maahanmuutto miinus maastamuutto kaikista syntymämaista, eikä se erottele maahantulon perustetta.
Sama asteikko joka vuodessa.
Suomi ei ole yhtä houkutteleva maa työperusteiselle maahanmuutolle kuin aiemmin.
Samassa jutussa Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela sanoi, ettei tilastoista voida vielä lukea nykyhallituksen toimien vähentävää vaikutusta. Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin 15 024 vuonna 2024 ja 11 324 vuonna 2025.
Yle 13.5.2025, Maahanmuutto hidastuu, mutta se ei johdu vain hallituksen toimistaNettomaahanmuutto oli 31 233, 46 prosenttia vähemmän kuin huippuvuonna 2023.
Vuosien 2022–2024 huippua selittää merkittävästi Ukrainasta paenneiden tilapäinen suojelu. Ennakkotieto vuodelle 2025 oli noin 35 000, ja siihen keväällä 2026 esitetyt luvut vielä vertautuivat.
Tilastokeskus, muuttoliike, StatFin muutl/159q, nettomaahanmuutto, kaikki syntymämaatHallitusohjelman kirjaukset tulivat voimaan kolmessa erässä. Kansainvälisen suojelun lupien kestot lyhenivät 2.1.2025, työperusteisen luvan haltijan kolmen kuukauden sääntö 11.6.2025 ja perheenyhdistämisen uudet ehdot 16.6.2025.
Turvapaikka myönnetään nyt kolmeksi vuodeksi aiemman neljän sijaan. Työsuhteensa menettäneellä on kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ, erityisasiantuntijoilla kuusi. Maastapoistamispäätöksiä luvanhaltijoille tehtiin vuonna 2025 noin 2 800, mikä on 41 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Maahanmuuttovirasto, tiedotteet lakimuutoksista 2025Mikäli te haluatte kasvua, niin kannattaisi ymmärtää realiteetit. Me tarvitsemme maahanmuuttoa, me emme tarvitse tänne muualta tulevien ihmisten vähättelyä.
Keskustelu julkisen talouden suunnitelmasta päivä sen jälkeen, kun valtiovarainministeri Purra oli kirjoittanut X:ssä, että Vantaan ja Keravan synnyttäjistä 38 prosenttia on muita kuin suomalaisia, ja pitänyt sitä huolestuttavana.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 46/2025 vp, asiakohta 6, 7.5.2025Maahanmuutto on myöskin mitä suurimmassa määrin turvallisuuskysymys. Sen me olemme kuulleet myöskin Ruotsista. Maahanmuutto, huono kotoutuminen, rikollisuus liittyvät yhteen, ja se on syytä täälläkin kyllä tunnistaa ja tunnustaa.
Ministeri esitteli sisäisen turvallisuuden selonteon ja vastasi opposition väitteeseen, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 91/2025 vp, asiakohta 4, 7.10.2025Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi 23.3.2026 tavoitteensa vaalikaudelle 2027–2031: työhön johtavan maahanmuuton tavoitteeksi asetetaan vähintään 45 000 maahanmuuttajaa nettona vuosittain, ja tavoite halutaan seuraavaan hallitusohjelmaan.
Kolme vuotta aiemmin EK:n tavoite oli 40 000 työperäistä oleskelulupaa. Uusi luku on nettoluku, joten se on aiempaa vaativampi. Mitä eri perustein tulleet maksavat julkiselle taloudelle ja tuovat siihen, on taloudessa.
EK, Työhön johtava maahanmuutto vaalikaudella 2027–2031, EK:n tavoitteet 23.3.2026Etlan raportti 176 arvioi 23.3.2026, että julkisen talouden kannalta riittävän työvoiman turvaaminen vaatisi noin 44 000 hengen vuosittaista nettomaahanmuuttoa. Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen kutsui tavoitetta erittäin haastavaksi.
Yle kirjoitti ensin, että nettomaahanmuutto pitäisi kolminkertaistaa, ja oikaisi samana päivänä: tarve olisi reilu neljännes enemmän kuin vuoden 2025 ennakkotieto, noin 35 000.
Etla, raportti 176 Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset, 23.3.2026, ja Yle 23.3.2026Noin 25 000 hengen vuosittainen nettomaahanmuutto pitäisi vanhusten määrän suhteessa työikäisiin jokseenkin vakaana seuraavat 20 vuotta.
Samalla viikolla EK vaati 45 000 ja Etla laski 44 000. Luvut vastaavat eri kysymyksiin: Toikan luku vakauttaa huoltosuhteen, Etlan luku julkisen talouden.
Sitra, kasvuatlas-artikkeli 25.3.2026Maahanmuuttovirasto julkaisi 30.1.2026 vuoden 2025 tilastot. Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin 11 324, neljänneksen vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja opiskeluperusteisia 13 565. Ylijohtaja Elina Hirvelän mukaan työperäisen maahanmuuton vähentyminen johtuu ensisijaisesti Suomen talouden viime vuosien heikosta kehityksestä.
Samana keväänä esitetyt tavoitteet olivat 44 000 ja 45 000. Viraston oma arvio vuodelle 2026 oli 11 000–13 000 työperusteista hakemusta.
Maahanmuuttovirasto, maahanmuuton tilastot 2025, tiedote 30.1.2026SAK vastasi EK:n 45 000 hengen tavoitteeseen maaliskuussa 2026, että se ei ota huomioon korkeaa työttömyyttä. Kokoomuksen kesäkuussa hyväksytyssä tavoiteohjelmassa ei esitetty lukua vaan luvattiin käsitellä erityisasiantuntijoiden oleskeluluvat alle viikossa ja luopua työvoiman saatavuusharkinnasta.
Saatavuusharkinnasta luopumista on luvattu hallitusohjelmassa jo vuonna 2007. Se oli yhä voimassa syyskuussa 2026.
SAK 23.3.2026, ja Kokoomuksen tavoiteohjelma 7.6.2026Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kaikkonen perui kesäkuussa 2026 puolueensa tavoitteen 40 000 hengen nettomaahanmuutosta. Hänen mukaansa työperäiselle maahanmuutolle ei juuri nyt ole erityistä tarvetta, vaikka pidemmällä tähtäimellä tarpeita on.
Tavoite oli esitetty puolueen vaihtoehtobudjetissa puolitoista vuotta aiemmin. Se on tähän mennessä ainoa esitetyistä luvuista, jonka esittäjä on julkisesti perunut.
Antti Kaikkonen SuomiAreenassa 25.6.2026, uutisointi Suomen UutisetMeidän kasvava maahanmuutto on aiheuttanut meille myös sisäisen turvallisuuden ongelmia, mikä näkyy myös meidän vankiloissamme.
Keskustelu pääministerin ilmoituksesta hallituksen politiikasta vuonna 2026. Ministeri lisäsi, että ennusteiden mukaan yli puolet vangeista saattaa lähivuosina olla ulkomaalaisia.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 13/2026 vp, asiakohta 3, 25.2.2026Tilanne muuttuu tämän vuoksi. Maahanmuuttoa pitää rajoittaa 10 000 henkilöön per vuosi. Niin tulevat tekemään muutkin maat. Meidän pitää tehdä tämä päätös nyt.
Ensimmäinen aikajanan luvuista, joka on katto eikä vähimmäismäärä. Kaikki kuusitoista aiempaa koskevat sitä, kuinka paljon maahanmuuttoa tarvittaisiin vähintään: yhdeksän on tavoite, kolme laskelmaa tarpeesta, yksi tavoitteen arvostelu ja yksi sen peruminen. Harkimon raja koskisi myös humanitaarista maahanmuuttoa. Vertailukohta: Suomeen muutti Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna noin 51 000 henkeä ja vuosina 2023–2025 yhteensä vajaat 190 000. Elinkeinoelämän keskusliiton tavoite on vähintään 45 000 työperäistä nettomaahanmuuttajaa vuodessa. Harkimo perustelee lukuaan työttömyydellä ja tekoälyllä: "Meillä on 400 000 työtöntä ja tekoäly vie työpaikkoja. Ei meillä ole tarjota työtä niille."
Harry Harkimo Ilta-Sanomien haastattelussa 12.9.2026, toimittaja Hanna VesalaUlkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps) esitti, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolinen maahanmuutto rajoitettaisiin lailla 0,1 prosenttiin väestöstä vuodessa. Se on hänen mukaansa ”suuruusluokaltaan noin 5 600 henkilöstä vuodessa”. Tavio perusteli esitystä tarpeella tehdä ”uusi yhteiskuntasopimus, jossa tunnustetaan Suomen kantokyvyn olevan rajallinen”.
Toinen katto neljässä päivässä ja eri rajaukselle kuin Harkimon. Harkimon 10 000 koskee kaikkea maahanmuuttoa, Tavion raja vain EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevia, joten EU-kansalaisten muutto jäisi sen ulkopuolelle. Luku on sidottu väestöön, joten katto liikkuu väkiluvun mukana. Mittakaava: Tilastokeskus kirjasi vuonna 2025 Suomeen 51 121 maahanmuuttoa ja Maahanmuuttovirasto myönsi samana vuonna 49 785 ensimmäistä oleskelulupaa. Ensimmäinen oleskelulupa myönnetään EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville eli juuri sille joukolle, jota katto koskisi, joten katto olisi noin yhdeksäsosa viime vuoden tasosta. Luvut eivät silti mittaa samaa asiaa, koska lupa on päätös eikä muutto.
Ville Tavion tiedote, uutisointi Iltalehti 15.9.2026, toimittajat Miia Sirén ja Teppo OvaskainenEK:n 45 000 on työhön johtavaa maahanmuuttoa nettona, siis vain yksi osa koko nettomaahanmuutosta. Perheenjäsenet, opiskelijat ja suojelua saaneet tulevat sen päälle.
Etla laski luvun julkisen talouden ja VATT huoltosuhteen näkökulmasta. Eri kysymys tuottaa eri luvun, vaikka molemmat ovat nettomaahanmuuttoa.
Nettomaahanmuutto on maahanmuutto miinus maastamuutto kaikista syntymämaista, eikä se erottele maahantulon perustetta.
Sama asteikko joka vuodessa.