Tiivistelmä
Kartan kaarien paksuus tulee tästä taulusta: maahan- ja maastamuutto syntymämaan mukaan, koko maa, vuodesta 1990 alkaen. Taulu kattaa kaikki rekisteröidyt muutot, myös EU-kansalaisten, jotka eivät näy oleskelulupatilastoissa.
Jaa
FI
Maahanmuutto kartalla
Euroopan tilastot
Vaihdetaanko Euroopan tilastoihin?
Kartta loittonee Eurooppaan ja alueet vaihtuvat maiksi. Luvut ovat Eurostatin ja kansallisten tilastojen vuosilta 2021–2025, eivätkä ne ole suoraan vertailukelpoisia Suomen kuntakartan kanssa.
Maahanmuutto kartogrammina
Maahanmuutto tilastoissa
Kaaviot etenevät väestön muutoksesta talousvaikutuksiin, rikollisuuteen, muuttoliikkeeseen ja turvapaikkajärjestelmään sekä yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Kunkin kaavion otsikon alla on lyhyt havainto sen luvuista. Taulukko ja lähteet ovat kaavion alla, ja jakopainikkeesta saa linkin, kuvan tai aineiston CSV-tiedostona.
Väestön muutos
Aineisto: Tilastokeskus · stat.fi · vaestokello.fi
Ulkomaalaistaustaisia
—
Suomalaistaustaisia
—
Osuus väestöstä
Vuodesta 2010 lähtien
—
Ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi
—
Suomalaistaustaisten määrä väheni
Ulkomaalaistaustaiset taustamaan mukaan
Lue taustatLähde: Tilastokeskus, väestö taustamaan ja syntyperän mukaan (11rt) · ulkomaalaistaustaiset yhteensä, molemmat sukupolvet
Vieraskieliset äidinkielen mukaan
Lue taustatVäestöpyramidi taustan mukaan
Lue taustatAineisto: Tilastokeskus · vaerak/11rt · 1990–2025 · osuudet kunkin taustan omasta väestöstä
Kokonaishedelmällisyys taustamaan mukaan
Lue taustatLaskettu sivustolla, ei Tilastokeskuksen julkaisema: synt/12dp ja vaerak/11rt · ks. Lähteet ja huomiot
Talousvaikutukset
Tukiriippuvuus alkuperän mukaan
Lue taustatAineisto: 2022 · Lähde: kuntaluvut.fi
Verot ja tulot syntyperäryhmittäin
Lue taustatAineisto: 2022 · Lähde: kuntaluvut.fi
Työttömyysaste kansalaisuuksittain
Lue taustatUlkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukausittain
Lue taustatLähde: Tilastokeskus / KEHA-keskus, työnvälitystilasto (12tg, 12tf) · ks. Lähteet ja huomiot
Osuus työvoiman ulkopuolella kansalaisuusryhmän mukaan
Lue taustatRikollisuus
Rikosaste kansalaisuuksittain
Lue taustatMuuttoliike ja turvapaikkajärjestelmä
Nettomaahanmuutto syntymämaan mukaan
Lue taustatAineisto: Tilastokeskus · muuttovirrat 1990–2025 (muutl 159q, väestö vaerak 11rp) · kansalaisuudet 1990–2023 (maakoto 11w3)
Maahanmuuttoviraston päätökset
Lue taustatLähde: Maahanmuuttovirasto (Migri) · tilastot.migri.fi · Suojelun kaksi riviä tulevat Migrin eri tauluista kuin kolme muuta: kansainvälinen suojelu on myönteisiä turvapaikkapäätöksiä ja tilapäinen suojelu oma lupalajinsa. Molemmat ovat myönnettyjä lupia, eivät hakemuksia, mutta päätös voi osua eri vuodelle kuin hakemus. Muilla perusteilla myönnetään lisäksi noin tuhat lupaa vuodessa, eivätkä viivat siksi summaudu kaikkien perusteiden lukuun.
Suomen kansalaisuuden osuus taustaryhmästä
Yhteiskunnalliset vaikutukset
Taustaryhmien alueellinen keskittyminen
Lue taustatLaskettu sivustolla Ylen postinumeroaineistosta · 3 007 aluetta, 2014 ja 2024 · ks. Lähteet ja huomiot
Työllisyys taustamaan ja sukupuolen mukaan
Lue taustatLähde: Tilastokeskus · tyokay/115t ja vaerak/11rs · mittari ei ole työllisyysaste, ks. Lähteet ja huomiot
Taustaryhmät
Tukiriippuvuutta sekä veroja ja tuloja kuvaavat kaaviot jakavat ulkomaalaistaustaiset taustamaan mukaan viiteen ryhmään. Ryhmät tulevat suoraan lähteestä, kuntaluvut.fi:stä.
- Suuret pakolaislähtömaat
- Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria
- Lähi-itä
- Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka ilman suuria pakolaislähtömaita, mukaan lukien Keski-Aasia
- Itä-Eurooppa
- Itä-Euroopan maat
- Länsimaat
- EU/ETA, Pohjois-Amerikka, Australia ja vastaavat
- Muut ulkomaat
- Kaikki muut ulkomaalaistaustaiset
Työvoiman ulkopuolella olevien osuutta kuvaava kaavio ryhmittelee ihmiset kansalaisuuden mukaan, ja sen ryhmät ovat suppeammat. Suuret pakolaislähtömaat ovat samat neljä maata, mutta Itä-Eurooppa tarkoittaa siinä Venäjää, Ukrainaa, Puolaa ja Viroa ja Länsimaat Ruotsia, Saksaa ja Yhdysvaltoja. Lähi-itä on siinä Lähi-itä ilman suuria pakolaislähtömaita.
Muiden kaavioiden valikoissa pikavalinta Suuret pakolaislähtömaat valitsee samat neljä maata: Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria.
Lähteet ja huomiot
Tietoa sivustosta
Sivusto kokoaa Suomen maahanmuuttoa koskevat julkiset tilastot yhteen paikkaan: kartoiksi, kaavioiksi ja lähteistetyksi tietopankiksi.
Puuttuuko jokin tilasto tai ominaisuus? Onko tiedoissa virhe tai väärä päätelmä? Ehdotukset, korjaukset ja toiveet voi lähettää yksityisviestinä X:ssä.
Sivustosta
Mitä täällä on
Kartat kunta-, postinumero- ja osa-aluetasolla, kaaviot väestöstä, työllisyydestä, tuista ja rikollisuudesta, sekä tietopankki, joka kokoaa tilastot ja tutkimukset lähteineen.
Mistä luvut tulevat
Pääosin Tilastokeskuksen StatFin-rajapinnasta, sekä Maahanmuuttovirastolta, Eurostatilta, THL:ltä, Vipunen-palvelusta ja kuntien omista avoimista aineistoista. Jokainen kaavio ja kartta kertoo oman lähteensä.
Miten aineisto pidetään ajan tasalla
Suurin osa aineistoista haetaan uudelleen automaattisesti lähteestään. Osa on kertaluontoisia poimintoja, jotka päivitetään käsin — silloin kaavion lähdetieto kertoo tietovuoden.
Mitä luvut eivät kerro
Aineisto on tarkoitettu ilmiöiden ja politiikan tarkasteluun, ei yksilöiden tai ihmisryhmien arviointiin. Ryhmien väliset erot eivät vakioi ikää, tuloja, työmarkkina-asemaa tai asuinaluetta, ellei niin erikseen kerrota, eikä yhteisvaihtelu ole syy-seuraussuhde.
Yksityisyys
Sivusto ei aseta evästeitä eikä tunnista kävijää käyntien välillä. Kävijämäärää lasketaan Vercelin kävijätilastolla: se kirjaa avatun sivun, mistä siihen tultiin, selaimen ja karkean sijainnin maan tai kaupungin tarkkuudella, ja tunnistaa istunnon pyynnöstä lasketulla tiivisteellä, joka hylätään vuorokaudessa. Mitään ei yhdistetä yksittäiseen ihmiseen eikä seurata sivuston ulkopuolelle. Karttapohja tarjoillaan sivustolta itseltään, joten karttaa selatessa ei lähde pyyntöjä ulkopuolisille palvelimille.
Kolme eri käsitettä
Luvut voivat koskea ulkomaalaistaustaisia, vieraskielisiä tai ulkomaan kansalaisia, ja nämä ovat eri joukkoja. Ulkomaalaistaustaisiin kuuluu myös Suomen kansalaisia, vieraskielisyys määräytyy äidinkielen mukaan, ja ulkomaan kansalaisten joukosta poistuu jokainen kansalaisuuden saanut.
Lähteet ja menetelmät
Jokainen sivustolla näkyvä luku on peräisin jostakin alla olevasta aineistosta. Linkki vie julkaisijan omaan aineistoon, ja taulukkotunnus on sama, jolla luvun löytää sieltä itse. Ensin se, mitä luvuille on tehty.
Ennusteet kertovat, mitä tapahtuu jos mikään ei muutu
Sivuston tulevaisuusluvut ovat ehdollisia laskelmia, eivät arvioita todennäköisestä kehityksestä: ne pitävät syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen nykyisellään ja katsovat, mihin se johtaa. Kansallinen kohorttimalli ikäryhmittäin on kaikkien ennusteiden ankkuri, ja alue-ennusteet skaalataan siihen. Mikään näistä ei ota kantaa politiikan muutoksiin, taloussuhdanteisiin eikä paluumuuttoon.
Alue-ennusteiden tarkkuus
Kunta- ja postinumeroennusteet jatkavat alueen omaa kehitystä ja ankkuroivat sen kansalliseen malliin. Postinumerotasolla mitattuja pisteitä on vain kaksi, 2014 ja 2024, joten ennuste ulottuu vain vuoteen 2035. Takautuvasti testattuna tyypillinen virhe on kymmenen vuoden päässä noin kolme prosenttiyksikköä. Kartalla ennustevuodet on erotettu katkoviivalla ja ne on erikseen otettava käyttöön.
Ikä- ja sukupuolivakiointi
Ulkomaalaistaustainen väestö on nuorempaa ja miesvoittoisempaa kuin kantaväestö, ja sekä rikollisuus että työttömyys riippuvat voimakkaasti iästä ja sukupuolesta. Osassa kaavioita voi siksi vaihtaa vakioituun lukuun, joka kysyy: paljonko ero olisi, jos ryhmillä olisi sama ikä- ja sukupuolirakenne. Vakiointi pienentää eroja mutta ei poista niitä.
Kun kartalta valitaan useita alueita
Yhdistetty luku on väkiluvulla painotettu, ei osuuksien keskiarvo. Jos jollekin aineistolle ei ole väkilukua, jolla painottaa, yhdistettyä lukua ei näytetä lainkaan — väärä keskiarvo olisi huonompi kuin ei lukua ollenkaan. Sijoitus ja jakauma jäävät pois, koska ne kuvaavat yhtä aluetta.
Kolme eri väestökäsitettä
Ulkomaalaistaustainen, vieraskielinen ja ulkomaan kansalainen ovat eri joukkoja, eivätkä ne ole vaihdettavissa keskenään. Kansalaisuuteen perustuvat luvut pienenevät, kun ihmisiä saa Suomen kansalaisuuden, vaikka kukaan ei muuttaisi minnekään. Kukin kaavio kertoo, mitä käsitettä se käyttää, ja käsitteitä ei yhdistetä saman kuvan sisällä.
Aluetason luvut eivät kerro yksilöistä
Kaikki alueittainen tieto tällä sivustolla on aluetason tietoa. Se kertoo, millaisia alueita on, ei sitä, mitä alueen yksittäiset asukkaat tekevät tai ovat. Kahden asian yhteisvaihtelu alueiden välillä ei myöskään ole syy-seuraussuhde: usein molemmat seuraavat kolmatta tekijää, tyypillisesti alueen ikä- tai koulutusrakennetta.
Tilastokeskus
28 aineistoa
Suurin osa sivuston luvuista tulee Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta. Taulukkotunnus on sama, jolla taulukon löytää tietokannasta itsestään.
- Väestö taustamaan ja syntyperän mukaan, kunnittainPäivittyy automaattisesti
- Väestön tunnusluvut kunnittainPäivittyy automaattisesti
- Ulkomaalaistaustaiset taustamaan mukaan, koko maaPäivitetään käsin
Erikseen ensimmäinen ja toinen polvi eli ulkomailla ja Suomessa syntyneet.
- Suomen kansalaisuus taustamaan mukaan, koko maaPäivitetään käsin
Kansalaisuutta ei julkaista taustamaittain, joten jako lasketaan erotuksena taustamaan väkiluvun ja saman maan kansalaisten välillä. Mukana ovat vain maat, joilla laskutapa läpäisee neljä testiä.
- Ikärakenne syntyperän mukaan, koko maa ja maakunnatPäivitetään käsin
- Vieraskieliset äidinkielen mukaanPäivitetään käsin
- Rikoksista epäillyt syntyperän mukaanPäivitetään käsin
Erottelee Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset omaksi ryhmäkseen. Kansalaisuuteen perustuvat rikostilastot eivät sitä tee, koska toinen polvi on lähes aina Suomen kansalainen.
- Toisen polven opintojen läpäisy ja muuttoliikePäivitetään käsin
Kaksi harvoista tauluista, joissa Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen polvi on oma ryhmänsä. Kotoutumisen indikaattorit niputtaa sen kantaväestöön, samoin työvoimatutkimus, työssäkäyntitilasto ja vaalitilastot.
- Kotoutumisen indikaattorit taustamaaryhmittäinPäivitetään käsin
Rekisteripohjaiset työllisyys- ja NEET-osuudet sekä vuoden 2022 kyselyn syrjintäkokemukset. Kyselyosa on ainoa sivuston aineisto, joka erittelee tulokset maahantulon syyn mukaan.
- Maahan- ja maastamuutto lähtömaan mukaanPäivittyy automaattisesti
- Myönnetyt Suomen kansalaisuudet entisen kansalaisuuden mukaanPäivitetään käsin
- Poliisin tietoon tulleet rikokset kunnittainPäivittyy automaattisesti
Tapahtumapaikan kunta, ei epäillyn kotikunta.
- Ulkomaalaistaustaiset taustamaan mukaan kunnittainPäivitetään käsin
Molemmat sukupolvet, eli Suomessa syntyneet lasketaan vanhempiensa taustamaan mukaan. Tiedostossa on 15 suurinta taustamaata kunnittain sekä taulukon omat maanosasummat, jotka kattavat kunnan ulkomaalaistaustaiset kokonaan.
- Rikoksista epäillyt kansalaisuuden mukaanPäivittyy automaattisesti
Epäilty ei ole tuomittu. Nimittäjänä on Suomessa vakituisesti asuva kyseisen kansalaisuuden väestö, joten turistien ja tilapäisesti maassa olevien teot nostavat lukua ilman että ne näkyvät nimittäjässä.
- Ikä- ja sukupuolivakiointi rikosepäilyihinPäivitetään käsin
- Tuomitut rangaistukset kansalaisuuden mukaanPäivitetään käsin
Käräjäoikeudet sekä sakko- ja rangaistusmääräykset, vain vakituisesti Suomessa asuvat.
- Pääasiallinen toiminta kansalaisuuden mukaanPäivittyy automaattisesti
Tilastokeskuksen kokeellinen tilasto: menetelmä voi muuttua ja luvut tarkentua takautuvasti.
- Työlliset taustamaan ja sukupuolen mukaanPäivitetään käsin
Ei työllisyysaste: osoittajassa ovat kaikenikäiset työlliset, nimittäjänä 20–64-vuotiaat, koska lähdetaulukossa ei ole ikäjakoa. Luku on siksi systemaattisesti liian korkea, mutta vertailukelpoinen ryhmien välillä.
- Tulotaso syntyperän ja iän mukaanPäivitetään käsin
Käytetään tietopankin tulo-osion lukuina. Mediaanitulo, pienituloisuusaste ja tulokymmenysjakauma.
- Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukausittainPäivitetään käsin
Työnvälitystilastoa, ei työvoimatutkimusta: mukana ovat vain työnhakijaksi ilmoittautuneet, ja luku koskee ulkomaan kansalaisia. Suomen kansalaisten vastaava osuus on laskettu tässä vähentämällä ulkomaan kansalaiset kokonaisluvuista — Tilastokeskus ei julkaise sitä erikseen.
- Postinumeroalueen tulot, työllisyys ja asuntokunnatPäivittyy automaattisesti
Paavon vuosiluku on aineiston tilastovuosi, joka on julkaisuvuotta pari vuotta vanhempi.
- Vuokra-asuntojen osuus postinumeroalueittainPäivittyy automaattisesti
- Vieraskielisten osuus 0–17-vuotiaista kunnittainPäivittyy automaattisesti
- Peruskoulujen sijainnitPäivittyy automaattisesti
Kukin vaalivuosi käyttää oman vuotensa kuntajakoa. Kuntaliitoksia on tehty paljon, joten vanhat vuodet eivät ole suoraan vertailukelpoisia nykyisten kuntien kanssa. Äänestysaktiivisuus tulee taulukosta 13sv, ja kuntien luvuissa ovat mukana vain kuntaan rekisteröidyt äänioikeutetut, eivät ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset, joten koko maan luku on kuntien lukuja matalampi.
- Suomen väkiluku 31.12. vuosittainPäivitetään käsin
Nimittäjä osuuksille. Sama taulu kuin kieliaineistossa, mutta kieli yhteensä eli koko väestö, jolloin vieraskielisten väestöosuuden voi laskea joka vuodelle.
- Huoltosuhteen ikärakenne 1990–2025 ja ennusteet 2070 astiPäivitetään käsin
Sama ennuste kahdesti: omalla nettomuutto-oletuksellaan (40 025 henkeä vuodessa) ja omavaraisennusteena ilman nettomuuttoa. Erotus on viranomaisen oma vastaus siihen, mitä muutto tekee ikärakenteelle, eikä tämän sivuston laskelma. Aluetaulut päättyvät vuoteen 2045, koko maan taulu jatkuu 2070:een.
Maahanmuuttovirasto
3 aineistoa
Oleskelulupia ja turvapaikkapäätöksiä koskevat luvut ovat Maahanmuuttoviraston omasta tilastopalvelusta. Ne ovat hakemus- ja päätöstilastoa, eivät väestörekisteriä: sama ihminen voi näkyä useana hakemuksena, eikä myönnetty lupa tarkoita, että henkilö olisi jäänyt maahan.
- Oleskeluluvat perusteen ja kansalaisuuden mukaanPäivitetään käsin
- Turvapaikkapäätökset kansalaisuuden mukaanPäivitetään käsin
Myönteiset, kielteiset ja tutkimatta jätetyt. Päätös ei ole sama asia kuin hakemus: saman vuoden päätökset koskevat osin aiempien vuosien hakemuksia.
- Vastaanottokeskusten sijainnitKertapoiminta
Osa osoitteista ei ole julkisia. Niiltä osin kartalla näkyy vain kunta.
Kaupunkien avoin data
3 aineistoa
Helsingin, Espoon ja Vantaan osa-aluetason luvut tulevat Aluesarjat-tietokannasta, aluerajat kaupunkien omista karttapalveluista.
- Helsingin osa-alueiden kielijakaumaPäivittyy automaattisesti
- Espoon pienalueiden kielijakaumaPäivittyy automaattisesti
- Vantaan kaupunginosien kielijakaumaPäivittyy automaattisesti
Muut lähteet
17 aineistoa
Aineistoja, joita mikään viranomainen ei julkaise valmiina: toimitusten kokoamia poimintoja, rekisteriaineistoa uutisvälityksen kautta ja OpenStreetMapin vapaaehtoisdataa.
- Yliedustus rikostilastoissa lähtömaan mukaan, neljä maataPäivitetään käsin
Jokainen suhdeluku lasketaan yhden maan sisällä: maan X kansalaisten epäillyt per asukas jaettuna isäntämaan omien kansalaisten vastaavalla. Vertailukelpoisia ovat suhdeluvut, eivät tasot. Tanska raportoi tuomittuja ja luokittelee alkuperämaan mukaan, joten se on kaaviossa symbolina eikä palkissa.
- Poistumismääräykset ja toteutuneet palautuksetPäivitetään käsin
Eurostat pyöristää luvut viiteen. Palautusluku kertoo, kuinka moni tosiasiassa poistui maasta määräyksen jälkeen.
- Taustamaiden viralliset kieletPäivitetään käsin
- Ulkomaalaistaustaisten osuus postinumeroalueittain, taustamaittainPäivittyy automaattisesti
Tilastokeskus ei julkaise taustamaajakaumaa postinumerotasolla. Yle hankki aineiston tilaustyönä, ja se on tämän sivuston tarkin aluetason lähde. Pienet ryhmät on salattu, joten alueen maiden summa jää usein kokonaismäärää pienemmäksi.
- Ulkomaalaistaustaisten osuus kunnittain, taustamaittainPäivittyy automaattisesti
- Peruskoulujen S2-oppilaiden osuudetKertapoiminta
- Ensimmäisen luokan S2-oppilaat kouluittainKertapoiminta
Luvut ovat Iltalehden oma selvitys, eikä juttu nimeä rekisterin haltijaa. Opetushallitus ei julkaise S2:ta koulutasolla: Vipusen ainoassa oppilaitostason aineistossa on vain oppilasmäärä ilman kieliulottuvuutta, joten näille luvuille ei ole ensisijaista reittiä. Mukana ovat vain ekaluokkalaiset ja vain suomenkieliset koulut, joten sarja ei ole sama asia kuin koko koulun S2-osuus. Kelan tapaan 1–4 oppilaan luvut on suojattu, ja ne on merkitty haarukkana, ei nollana, joten valtakunnallinen summa on alaraja. 152 koulua 1584:stä jäi paikantamatta eikä näy kartalla.
- Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 16-vuotiaista kunnittainPäivittyy automaattisesti
- Tulonsiirrot ja verot kunnittainPäivitetään käsin
- Työkalut-näkymän laskureiden syötteetPäivitetään käsin
Kootaan repo_support/build_tools_inputs.js-skriptillä samoista malleista ja aineistoista, joita tietopankki julkaisee, joten laskuri ja sen peilaama osio eivät voi erota toisistaan. Ei sisällä yhtään käsin kirjoitettua lukua.
Määräraha jaetaan rekisteröidyn jäsenmäärän suhteessa, joten yhdyskunnan osuus rahasta on sen osuus jäsenistä. Ministeriö julkaisee päätöksen PDF:nä, jota automaattinen haku ei saa ladattua, joten sarja kootaan Vapaa-ajattelijain liiton vuosittaisista litteroinneista, joissa on mukana myös jäsenmäärä. Vuodet 2022 ja 2023 on tarkistettu rivi riviltä ministeriön omista päätöslistoista, ja vuosilta 2013 ja 2021 ei ole erittelyä.
- Kelan etuudet ja vieraskieliset 2017 ja 2025Kertapoiminta
Sarjaa ei julkaista koneluettavana, joten luvut on poimittu käsin Kelan tiedotteesta. Vieraskieliseksi on laskettu myös ne, joiden äidinkieli puuttuu rekisteristä, ja eurommäärät ovat nimellisiä.
- Perustoimeentulotuen saajat äidinkielen mukaanKertapoiminta
Kela ei julkaise perustoimeentulotuen saajia äidinkielen mukaan omissa tilastoissaan. Luvut ovat toimituksen erikseen pyytämiä, eivätkä ne päivity itsestään.
- Moskeijat ja rukoushuoneetKertapoiminta
- Moskeijat OpenStreetMapissaKertapoiminta
Vapaaehtoisten ylläpitämä aineisto: kattavuus vaihtelee alueittain. Lisenssi ODbL.
- Ei-kristilliset uskonnolliset tilatPäivitetään käsin
Vapaaehtoisten ylläpitämä aineisto: kattavuus vaihtelee alueittain. Lisenssi ODbL.
Sivuston omat laskelmat
10 aineistoa
Nämä eivät ole kenenkään julkaisemia lukuja vaan sivustolla laskettuja. Jokainen jatkaa nykykehitystä eteenpäin sellaisenaan, ja kunkin oletukset on kirjattu alle kohtaan Menetelmät.
- Muuttoliike Suomeen ja Suomesta kartalle koottunaLaskettu sivustolla
Historia-näkymän kartan aineisto. Kaaren paksuus on rekisteröity muutto syntymämaan mukaan, väri hakemusten peruste kansalaisuuden mukaan, eli kaksi eri luokitusta samassa kuvassa.
- Kohorttimalli ulkomaalaistaustaisen väestön kehityksestäLaskettu sivustolla
Ehdollinen laskelma nykykehityksen varassa. Kaikkien sivuston ennustelukujen kansallinen ankkuri — katso Menetelmät.
- Ulkomaalaistaustaisten osuuden kehitys kunnittainLaskettu sivustolla
- Ulkomaalaistaustaisten osuuden kehitys postinumeroalueittainLaskettu sivustolla
Vain kaksi mitattua pistettä alueelta, joten pidemmälle ei mennä: takautuvasti testattuna virhe on kymmenessä vuodessa noin 2,9 prosenttiyksikköä ja viidessätoista jo 5,4.
- Taustaryhmien alueellinen keskittyminen postinumeroalueittainLaskettu sivustolla
Eriytymisindeksi ja osuus 20:llä suurimman edustuksen alueella kullekin taustamaalle. Alle 2 000 hengen ryhmät jätetään pois, koska indeksi on pienillä luvuilla epävakaa.
- Alueellisen eriytymisen mittaritLaskettu sivustolla
- Kartogrammin ympyröiden sijainnitLaskettu sivustolla
- Suomen, Ruotsin ja Norjan kuntarajatLaskettu sivustolla
- Euroopan kartogrammin ympyröiden sijainnitLaskettu sivustolla
- Muuttoliikekartan pisteetLaskettu sivustolla
Karttarajat
7 aineistoa
Kartan aluerajat. Nämä eivät sisällä tilastolukuja — ne kertovat vain, mihin viivat piirretään.
- Kuntarajat, yleistettyKertapoiminta
- Postinumeroalueiden rajat, yleistettyKertapoiminta
- Taustakartan maa-alueetKertapoiminta
- Muuttoliikekartan maiden rajatKertapoiminta
- Helsingin osa-alueiden rajatKertapoiminta
- Espoon pienalueiden rajatKertapoiminta
- Vantaan kaupunginosien rajatKertapoiminta
Avoin data ja rajapinta
Sivuston aineistot ovat saatavilla myös koneluettavana rajapintana, ja jokainen luku on jäljitettävissä julkaisijan omaan taulukkoon asti.
Aineistoluettelo/api/v1/catalog.jsonPaketit
Jokaisella aineistolla on oma pakettinsa, jossa ovat kuvaus, lähteet, lisenssi ja hakuajankohta.
Muodot
Tilastot ovat JSON-stat 2.0 -kuutioina ja tietuetauluina, ja jokaisesta on myös CSV. Karttarajat ovat GeoJSONia.
Lisenssit
Suurin osa on CC BY 4.0 -aineistoa, jonka saa jakaa edelleen lähde mainiten. OpenStreetMap-poiminnat jaetaan ODbL-ehdoin.
Tietosuoja
Tämä ei ole tietosuojaseloste vaan kuvaus siitä, mitä sivusto teknisesti tekee. Sivusto ei kerää kävijöistään tietoja.
Ei evästeitä eikä seurantaa
Sivusto ei aseta evästeitä, ei käytä analytiikkaa eikä lataa mitään kolmansien osapuolten palvelimilta. Fontit ja karttakirjastot tulevat sivuston omalta palvelimelta, ja tämä tarkistetaan koneellisesti jokaisessa julkaisussa.
Selaimen oma muisti
Selain tallentaa paikallisesti vain omat valintasi: teeman, kielen ja tietopankin Vain data -tilan sekä muutaman istunnon aikaisen apumerkinnän, kuten Eurooppa-tilan vahvistuksen. Ne eivät lähde selaimestasi minnekään.
Palvelinlokit
Sivustoa isännöi Vercel. Kuten kaikilla verkkosivuilla, palvelin kirjaa pyynnöistä teknisiä lokitietoja. Sivusto ei kerää eikä käytä niitä kävijöiden seurantaan.
Ulkoiset linkit
Linkit lähteisiin ja X-palveluun ovat tavallisia linkkejä, eivät upotuksia. Mitään ei ladata niistä ennen kuin itse klikkaat, ja silloin siirryt toisen palvelun sivulle sen omilla ehdoilla.
Muutosloki
Uudet ja korjatut ominaisuudet päivittäin. Tekstien ja lähteiden korjauksia ei kirjata tähän, vaikka niitä tehdään jatkuvasti.
24.9.2026
- UuttaTaustaryhmät selitetään nyt kerran, Tilastot-sivun lopussa: mitkä maat kuuluvat suuriin pakolaislähtömaihin, Lähi-itään, Itä-Eurooppaan, Länsimaihin ja muihin, ja miten kansalaisuuskaavion ryhmät eroavat niistä. Ryhmiä käyttävistä kaavioista pääsee sinne linkillä, ja ryhmien englanninkieliset nimet ovat nyt samat joka kaaviossa.
- UuttaTilastot-sivu ja kartta kertovat alussa, mitä niissä on ja miten niitä käytetään.
- ParannettuTyökalujen liukusäätimissä on nyt pieni viiva niiden arvojen kohdalla, jotka luetellaan säätimen alla: Tilastokeskuksen oletus, mitattu taso, ryhmän keskiarvo. Aiemmin luvut olivat vain tekstinä eikä radalta näkynyt, mihin kohtaan ne osuvat.
- ParannettuKustannuslaskelmaan tuli uusi erä: oman äidinkielen opetus, noin 11,8 milj. euroa vuodessa. Kunnat järjestävät sen vapaaehtoisesti ja valtio maksaa siihen avustusta, joten koko summa on julkista rahaa. Erä näkyy sekä kustannuslaskurissa että tietopankin kustannustaulukossa lähteineen.
- KorjattuTietopankin kaavion kuvalataus ottaa selitteen mukaan myös pylväskaavioissa, kustannuslaskelmassa ja kartoissa, joten kuvan värit on selitetty.
- ParannettuKartan tilastopaneelin kehityskaaviossa ja valittujen alueiden vertailussa on pyöreä asteikko, esimerkiksi 0 %, 10 %, 20 % ja 30 %, aiempien 12,3 %:n ja 24,5 %:n kaltaisten lukujen sijaan.
- ParannettuKaavionäkymän palkkikaaviot eivät enää vieri puhelimella tai tabletilla sivuttain. Kun pystypalkit jäisivät liian kapeiksi, palkit kääntyvät vaakaan, jolloin jokaisen ryhmän nimi näkyy kokonaan, ja kaavio kasvaa korkeutta. Rikosaste kansalaisuuksittain näyttää nyt kaikki yksitoista kansalaisuutta kerralla. Väestön lyhenteet ja suhdeluvut ovat suomenkielisellä sivulla muotoa 5,2M ja 3,1×.
- ParannettuKustannuslaskurin erittelykaavio piirretään sivun leveyteen vaakasuuntaisena porrastuksena, eikä se enää vieri puhelimella sivuttain. Jokainen arvo on sen pään vieressä, johon erä vie summaa. Kartan tilastopaneelin kaavioiden tekstit ovat nyt 11 ja 12 pikselin välillä.
- ParannettuTietopankin loputkin kaaviot piirretään kortin todelliseen leveyteen: yliedustuspaneelit, kustannuslaskelman kaaviot ja kartat. Puhelimella yliedustuspaneelit ovat allekkain, kustannusketju on vaakasuuntainen porrastus, ja kartat mahtuvat ruutuun eivätkä vieri sivuttain. Kartan luvut ovat 11 pikselin kokoisia, ja luku, joka osuisi toiseen, näkyy napauttamalla. Tietopankissa ei ole enää alle 11 pikselin kaaviotekstiä. Kartan kuvalataus rajautuu karttaan.
- ParannettuTietopankin palkkikaaviot piirretään nyt kortin todelliseen leveyteen kuten sen viivakaaviot. Puhelimella kaavio, jonka ryhmien nimet eivät mahdu pylväiden alle, kääntyy vaakapalkeiksi, ja nimet saavat oman sarakkeensa. Mikään palkkikaavio ei enää vieri sivuttain. Arvot kirjoitetaan palkkeihin vain, kun ne mahtuvat jokaiseen, ja tekstit ovat 11 ja 12 pikselin välillä.
- ParannettuTietopankin viivakaaviot piirretään nyt kortin todelliseen leveyteen. Tekstit ovat puhelimellakin 11 ja 12 pikselin välillä, kaaviot eivät enää vierity sivuttain, ja akselien merkinnät harvenevat kaavion leveyden ja korkeuden mukaan. Luvuissa on tuhaterotin ja oikea miinusmerkki. Kaavion kuvalataus tuottaa saman kuvan puhelimelta ja tietokoneelta.
- ParannettuKaavioiden Näytä luvut -taite ei ole enää kiinni ylä- ja alapuolisissa riveissä. Sen ympärillä on nyt väljyyttä, ja itse painike on korkeampi, joten siihen osuu helpommin puhelimella.
- ParannettuSivusto latautuu toisella käynnillä nopeammin. Skripti- ja tyylitiedostot nimetään sisältönsä tarkisteella ja selain saa pitää ne vuoden, joten uudelleenkäynnillä ja näkymästä toiseen siirryttäessä niitä ei ladata eikä tarkisteta uudelleen. Uusi julkaisu saa uudet nimet, joten vanha kopio ei koskaan jää käyttöön.
23.9.2026
- ParannettuTietopankin epätavallisemmat kaaviot kertovat nyt otsikon alla, miten niitä luetaan: mitä palkki vasemmalle tarkoittaa, kumpi palkki on vakioitu, mitä yliedustusluku 1 tarkoittaa ja mitä pinotun palkin osat ovat. Viisitoista kaaviota sai rivin.
- UuttaKaavioissa on merkintöjä: nettomaahanmuuton kaavio merkitsee piirretyn valinnan huippuvuoden, ja oleskelulupakaavion viivanäkymät merkitsevät vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden huipun ja vuoden 2022, jolloin tilapäinen suojelu alkoi.
- ParannettuKaavioiden värit tarkoittavat nyt samaa joka sivulla: sininen on suomalaistausta ja koralli ulkomaalaistausta, kokonaissummat hiekanvärisiä ja ennusteet oransseja. Väestöpyramidi, tukikaavio, kansalaisuuskaavio ja kaksikymmentäneljä tietopankin sarjaa siirtyivät samaan pariin.
- UuttaKaavion luvut voi ladata CSV-tiedostona: jakopaneelissa on linkin ja kuvan rinnalla kolmas tila, taulukko. Tiedostossa on täsmälleen kaavion piirtämät rivit, luvut suomalaisella desimaalipilkulla ja puolipisteellä eroteltuna, joten se avautuu taulukkolaskentaan sellaisenaan.
- ParannettuKaavioiden lukuvihjeet toimivat nyt kosketusnäytöllä: napautus näyttää vuoden ja arvot, sormen veto selaa vuosia ja nosto tyhjentää. Puhelimella lukurivi on kaavion yläreunassa yhdellä rivillä, ei sormen alla kelluvana laatikkona.
- UuttaJokaisen kaavion otsikkorivillä on nyt silmälasit: sama Näytä kaikki säätimet ja selitteet -kytkin kuin yläpalkissa, kaavion vierestä painettavana. Ruudunlukijalle kaavion kuvaus on sen alla oleva havaintorivi.
- UuttaTietopankin jokainen osio alkaa nyt avainluvuilla: enintään kolme sivuston omaa, vuosileimattua faktaa ennen johdantoa. Jokainen aiheryhmä alkaa yleiskuvalla, jossa on ryhmän osiot linkkeinä ja kunkin tärkein luku. Seitsemän osiota sai samalla ensimmäisen faktansa, ja ne näkyvät myös etusivun Tiesitkö-kortissa.
- ParannettuYläpalkin, sivuhaun, kielivalikon ja mobiilivalikon teksti on isompaa: välilehdet ja valikon rivit 14 pikseliä, merkinnät 12, hakukenttä 16. Koko sivusto on nyt samalla tekstiasteikolla, ja selaimen oma tekstikokoasetus vaikuttaa jokaiseen näkymään.
- UuttaElinkaarilaskurissa on kaksi pikavalintaa, jotka asettavat Suomen Perustan 2019 laskeman tapauksen: Somaliasta tai Irakista 22-vuotiaana tullut, ryhmän työllisyys, nollakorko. Tuloksen alla näkyvät Salmisen omat luvut, diskonttaamaton ja nykyarvoon diskontattu, ja selitys siitä, miksi vertailukelpoinen rivi on ero samanikäiseen suomalaistaustaiseen: hänen lukunsa on ero Suomessa syntyneeseen.
- UuttaVäittelytyökaluun tuli kaksi ketjua, joiden väite on poimittu sanatarkasti nimetyltä puhujalta eduskunnan täysistunnosta, yksi kummaltakin puolelta. Ketjuja on nyt kahdeksan. "Työttömyyden kasvu johtuu maahanmuutosta" (Jorma Piisinen, ps) ei juuri pidä: työttömien työnhakijoiden määrä nousi 2022–2025 yhteensä 72 600:lla, josta ulkomaan kansalaisia oli 17 300 eli 24 prosenttia, ja kantasuomalaisten työttömyys nousi 55 300:lla. "Suomi tarvitsee 45 000 työperäistä tulijaa vuodessa" (Inka Hopsu, vihr, siteeraten EK:ta) pitää osittain: työperäisiä ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin 2025 yhteensä 11 324, ja rekisterissä oli keskimäärin 49 200 työtöntä ulkomaan kansalaista. Molempien väitteiden alla on nyt lähderivi, joka kertoo kuka väitteen sanoi, missä ja milloin.
- ParannettuVäittelytyökalun lopputulosmittarissa on nyt viisi porrasta kolmen sijaan: Pitää, Pitää pääosin, Osittain, Ei juuri pidä, Ei pidä. Kotoutumisketjun lopputulos siirtyi portaalle Ei juuri pidä, koska sen aiempi Osittain oli kolmiportaisen asteikon pakottama arvio. Muut viisi ketjua pitävät arvionsa ennallaan.
- KorjattuLinkki tietopankin lähdekorttiin vie nyt perille myös silloin, kun kortti on suljetun "lisää lähteitä" -taitteen sisällä. Ennen linkki jätti lukijan osion alkuun, koska suljetun taitteen sisällä oleva kortti ei näy ennen taitteen avaamista. Tämä koski kaikkia uutislähteitä ja niihin osoittavia Tiesitkö-faktojen linkkejä.
22.9.2026
- ParannettuTietopankin artikkelikorteista lähti tyhjä tila otsikon yläpuolelta. Kortin jakonappi on nyt lähderivin lopussa julkaisun ja vuoden vieressä. Samalla poistui julkaisun edestä erotinpiste, joka erotti sen kirjoittajasta silloinkin, kun kirjoittajaa ei ollut.
- ParannettuInfo-, alue-, taustamaa-, Eurooppa- ja historiasivujen teksti on isompaa: leipäteksti ja korttien sisältö 16 pikseliä, listat ja kortit 14, merkinnät ja lähderivit 12. Sivuston jokainen näkymä on nyt samalla asteikolla.
- ParannettuEtusivun kuusi avainlukua ovat isompia, 26-36 pikseliä, ja korttien nimet, ajankohdat, huomautukset ja väitteiden lähderivit nousivat 12-14 pikseliin. Tiesitkö-kortin teksti on 16 pikseliä. Sivun alatunniste samoin.
- ParannettuKartan paneelien teksti on isompaa: valitsimet 12 pikselistä 14:ään, selite, tasojen tiedot, vihjeet ja tilastopaneelin rivit 10-11:stä 12:een. Koot ovat suhteellisia, joten selaimen tekstikokoasetus vaikuttaa niihin.
- UuttaTalousvaikutuksiin tuli Tanskan lähtömaakaavion rinnalle Alankomaiden vastine: maahanmuuttajan ja hänen lastensa nettovaikutus julkiseen talouteen koko elinkaarelta 42 lähtöalueen mukaan. Ääripäät ovat Afrikan sarvi ja Sudan (−606 000 euroa) sekä Tanska, Ruotsi ja Suomi (+208 000 euroa). Luvut ovat van de Beekin tutkijaryhmän vuoden 2024 IZA-keskustelupaperista.
- ParannettuTietopankin palkkikaavioissa pitkät nimet rivittyvät eivätkä enää katkea kolmeen pisteeseen. Puhelimella nimisarake on hieman leveämpi, joten sana ei katkea kesken.
- UuttaTietopankin työllisyysosioon tuli laatikko yrittäjyydestä. Ulkomailla syntyneistä työllisistä 12,7 prosenttia on yrittäjiä ja valtaväestöstä 9,8 prosenttia, mutta maahanmuuttajien yritykset ovat pienempiä: kymmenesosa yrityksistä, 7 prosenttia henkilöstöstä. Laatikko kertoo myös, kuinka suuri osa yrittäjyydestä on alustatyötä.
- UuttaTietopankin huoltosuhdeosiossa on nyt sivuston oma laskelma huoltosuhteen kehityksestä vuoteen 2060. Valikosta voi vaihtaa nettomuuton ja tulijoiden työllisyyden, ja osion johdannosta pääsee huoltosuhdelaskuriin säätämään oletuksia itse.
- ParannettuTyökalujen teksti on isompaa: säätimien nimet ja arvot 14 pikseliä, niiden päät 12, esivalinnat ja napit 14, menetelmälaatikot ja tilikirjan rivit 14, lähderivit 12. Koot ovat suhteellisia, joten selaimen tekstikokoasetus vaikuttaa niihin.
- ParannettuKaavionäkymän teksti on isompaa: sivupalkin säätimet 10-12 pikselistä 12-14:ään, alaotsikot ja lukutaulukot 14:ään, lähderivit ja selitteet 12:een, menetelmäpaneelin teksti 11:stä 14:ään. Koot ovat suhteellisia, joten selaimen tekstikokoasetus vaikuttaa niihin.
- UuttaTaustamaa- ja aluesivuilla on nyt omat etusivunsa. Taustamaiden sivu listaa jokaisen taustamaan väestön mukaan ja jokaisen kielen puhujien mukaan, alueiden sivu kunnat ulkomaalaistaustaisten osuuden mukaan. Jokainen rivi on linkki sivulle, ja sivujen Takaisin-linkit vievät listaan: postinumeroalueelta kuntaan ja kunnasta kuntalistaan.
- ParannettuTietopankin teksti on isompaa. Leipäteksti nousi 14 pikselistä 16:een, todistekortit 12:sta 14:ään, kaavioiden selitteet ja lähderivit 11:stä 12:een, ja otsikot erottuvat tekstistä selvemmin. Koot ovat nyt suhteellisia, joten selaimen oma tekstikokoasetus vaikuttaa niihin. Rivin pituus on rajattu noin 68 merkkiin. Viivakaavioiden piirtoala on korkeampi eikä kaavio enää veny leveällä näytöllä yli 960 pikselin.
- ParannettuEtusivun Tiesitkö?-kortin faktat vievät nyt suoraan siihen lähteeseen, kaavioon tai kyselyyn, jossa luku on, eivätkä vain tietopankin osion alkuun. Esimerkiksi Havukosken 55 prosenttia avaa sen yhden artikkelin, jossa luku sanotaan. Muutos koskee 68 faktaa. Yhdeksän vie edelleen osioon, koska niiden luku on osion omassa tekstissä.
- UuttaTietopankissa jokaiseen kohtaan voi nyt linkata, ei vain osioihin. Jokaisella lähdekortilla, kaaviolla ja kyselylaatikolla on oma jakonappinsa, ja linkki avaa sivun suoraan siihen kohtaan. Aiemmin yksittäiseen lähteeseen ei voinut osoittaa muuten kuin kertomalla, monesko se on.
- UuttaEtusivu, työkalut ja tietoa sivustosta -sivu näkyvät nyt myös ilman JavaScriptiä. Sivun sisältö on valmiina jo latautuessa, joten se aukeaa nopeammin ja hakukoneet sekä lukijat, joilla skriptit ovat pois päältä, saavat sivun eivätkä tyhjää.
- KorjattuSelaimen Takaisin-painike toimii: siirtyminen näkymästä toiseen jää selaimen historiaan, ja Takaisin palaa edelliseen näkymään sivustolta poistumisen sijaan. Näkymän sisäiset valinnat eivät edelleenkään kerrytä historiaa.
- ParannettuTyökalujen viivakaaviot piirretään puhelimella palstan levyisinä. Tekstit pysyvät luettavan kokoisina eikä kaaviota tarvitse vierittää sivusuunnassa.
- UuttaTietopankin kaavioiden alla on Näytä luvut -taite, josta kaavion luvut avautuvat taulukkona. Sama taite on jo laskureissa ja taustamaasivuilla.
- UuttaSivusto noudattaa käyttöjärjestelmän asetusta suuremmasta kontrastista. Kun se on päällä, himmeät tekstit vahvistuvat, reunaviivat erottuvat ja linkit alleviivataan. Tavallinen väritys ei muutu.
- ParannettuTaustamaa- ja aluesivujen yläreunassa on linkki takaisin listaan, josta sivulle tultiin: kaikkiin taustamaihin tai kieliin, tai kartalle.
- UuttaTalousvaikutuksiin tuli kaavio siitä, paljonko maahanmuuttaja tuo tai vie julkisesta taloudesta lähtömaan mukaan. Luvut ovat Tanskan valtiovarainministeriön omasta kuviodatasta vuodelta 2019: 36 maata Somaliasta (−130 200 kruunua henkeä kohden vuodessa) Britanniaan (+114 000). Mukana ovat myös ministeriön ryhmäkeskiarvot ja tanskalaisen alkuperän taso, joten jokainen maa näkyy oman ryhmänsä ja kantaväestön rinnalla. Suomen vastaava laskelma syntymämaittain on samassa osiossa ennestään.
- UuttaJokaisen laskurin ja taustamaasivun kaavion alla on Näytä luvut -taite, josta avautuu kaavion luvut taulukkona: rivi jokaiselle vuodelle tai iälle, sarake jokaiselle sarjalle. Sama taite kuin tilastonäkymän kaavioissa. Ruudunlukija saa luvut, ja tarkat arvot näkee ilman hiirtä.
- ParannettuKaavioiden pudotusvalikot toimivat näppäimistöllä: nuolet liikuttavat valintaa, Enter tai välilyönti valitsee, Escape sulkee, Home ja End hyppäävät päihin. Ennen valikon sai auki mutta vaihtoehtoihin pääsi vain hiirellä.
- UuttaJokaisen sivun ensimmäinen sarkainpysäkki on Siirry sisältöön -linkki, joka ohittaa yläpalkin kymmenen säädintä ja vie suoraan näkymän sisältöön. Linkki ei muuta osoitetta, joten laskurin tai tietopankin tila säilyy.
- ParannettuOleskelulupien perustejaosta puuttui suojelu. Kaavio piirsi työn, perheen ja opiskelun, ja nyt mukana ovat myös kansainvälinen suojelu ja tilapäinen suojelu. Ero on iso: vuonna 2022 tilapäinen suojelu oli yksin yhtä suuri kuin kolme muuta perustetta yhteensä. Sama lisäys näkyy myös maittaisessa näkymässä.
- ParannettuVäittelytyökalun väitteet ovat nyt vasemmalla listana viiden teeman mukaan ryhmiteltyinä, ja jokaisen rivin vieressä näkyy lopputulos: Pitää, Osittain tai Ei pidä. Avattu väite alkaa lopputuloksella ja perustelulla. Väitteet näkyvät kortteina, joiden otsikko on väitteen herättämä kysymys, kuten "Selittääkö ikä- ja sukupuolirakenne eron?", ja jokainen luku piirretään omalla tavallaan: osuudet ja asteet pylväinä, korrelaatio pisteenä janalla, vakiointi raaka-arvon ja vakioidun arvon vertailuna. Puhelimella lista on pudotusvalikko ja kortit ovat allekkain.
- UuttaVäittelytyökaluun tuli kaksi uutta väitettä, ketjuja on nyt kuusi. Äänestäminen-väitteen mukaan perussuomalaisia äänestetään vain alueilla, joissa maahanmuuttajia ei ole. Kuntatasolla yhteys näyttää siltä (r = −0,61), mutta kaupunkien sisällä äänestysalueittain se on päinvastainen (+0,21, Helsingissä +0,71), ja ammatillisen koulutuksen osuus vakioituna yhteys lähes katoaa. Lopputulos: ei pidä kumpaankaan suuntaan. Tilastojen yhdistely -väitteen mukaan tilastoja yhdistellään mielikuvan luomiseksi. Vastaus: yksikään luku ei kerro yliedustuksesta ilman nimittäjää, mutta valinta voi kääntää tuloksen, ja työkalu näyttää sivuston omista kaavioista esimerkit siitä. Lopputulos: osittain.
- ParannettuVäittelytyökalun kotoutumisketju on nyt seitsemän siirron mittainen, PISA:n lisäksi kolmella uudella aineistolla. Suojelua saaneista oli töissä ensimmäisen vuoden lopussa noin 10 prosenttia ja kymmenen vuoden kuluttua noin 60. Korkea-asteen tutkinnon on suorittanut 25–34-vuotiaista 41,3 prosenttia ulkomaalaistaustaisista ja 31,7 suomalaistaustaisista. Ja 18–29-vuotiaiden rikoslakirikoksissa toinen polvi oli vuonna 2025 suomalaistaustaisiin nähden 1,7-kertainen, kun se vuonna 2010 oli 1,2-kertainen. Ketju kertoo myös, missä luvut eivät tue väitettä: seksuaalirikoksissa toinen polvi on kantaväestön alapuolella, 0,7-kertainen. Lopputulos pysyy: osittain, jo kotoutunut se ei ole.
- ParannettuUlkomaalaistaustaiset taustamaan mukaan -kaavio avautuu nyt valinnalla 10 suurinta taustamaata, samoin kuin rikosastekaavio avautuu kymmenellä suurimmalla ryhmällä. Aiempi esivalinta Suuret pakolaislähtömaat on yhä valittavissa.
- ParannettuRikosaste kansalaisuuksittain -kaavio avautuu nyt valinnalla 10 suurinta ryhmää: Suomi vertailutasona ja kymmenen väkiluvultaan suurinta ulkomaan kansalaisten ryhmää (Ukraina, Viro, Venäjä, Filippiinit, Intia, Kiina, Irak, Vietnam, Bangladesh ja Sri Lanka vuonna 2025). Aiempi esivalinta Suuret pakolaislähtömaat on yhä valittavissa, ja kaavioon mahtuu nyt yksitoista maata.
- ParannettuTietopankin yliedustuskaavio rikostilastoissa lähtömaan mukaan on pidempi ja lähteistetty: 11 lähtömaata kummassakin paneelissa kahdeksan sijaan, uusina Algeria, Eritrea, Tunisia ja Romania seksuaalirikoksissa sekä Algeria, Eritrea, Romania ja Bulgaria väkivaltarikoksissa. Jokaisen luvun nimittäjä on nyt nimetty: Eurostatin migr_pop1ctz Suomelle ja Saksalle, Sveitsin BFS STATPOP ja Tanskan DST FOLK2.
- UuttaTaustamaasivun oleskelulupien perustejaon kaaviossa on nyt valikko, josta vaihdetaan myönteisten ja kielteisten päätösten välillä. Oletus on myönteiset. Kielteinen puoli näyttää saman neljän perusteen kielteiset päätökset: työn, perheen, opiskelun ja turvapaikan. Irakin kohdalla se piirtää vuoden 2016 turvapaikkaratkaisujen aallon, huipussaan 9 371 päätöstä, jota myönteisellä puolella ei näy. Valikko jää pois niiltä mailta, joilla ei ole yhtään kielteistä päätöstä minään vuonna.
- ParannettuEU:n seksuaalirikoskaavio sai osoitinkäyttäytymisen: pystyviiva, vuosi ja molemmat sarjat arvoineen. Kaavion luvut on myös laskettu uudelleen suoraan Eurostatin rajapinnasta aiemman kuvasta luetun sijaan, ja molemmat sarjat kattavat nyt samat 26 maata. Ennen pylväät kattoivat 27 maata ja viiva 26, koska Italia ei raportoi raiskauksia lainkaan.
- KorjattuJaettavista kuvista lähti varauslauseet ja sivun osioihin viittaavat tekstit, kuten "ks. Lähteet ja huomiot", koska kuvassa ei ole osiota johon viitata. Kahdessa kuvassa varaus oli aiemmin syönyt koko lähdetiedon lähderiviltä. Kartogrammin jaettavassa kuvassa ei ole enää tyhjää kolmannesta: kehys on nyt piirroksen levyinen, ja piirros vie kuvasta 18 prosenttia 12:n sijaan.
- ParannettuTilastonäkymän kuntavalitsin käyttää nyt sivupalkin tyhjäksi jääneen tilan. Näkyvien kuntien määrä kasvaa näytön korkeuden mukaan, esimerkiksi 1080 pikselin korkeudella 7 kunnasta 18:aan. Sama korjaus koskee myös taustamaakaavion valitsinta.
18.9.2026
- UuttaHuoltosuhdelaskuri laskee mukaan tulijoiden Suomessa syntyneet lapset. He syntyvät mitatulla ulkomaalaistaustaisten hedelmällisyysluvulla 1,39, vanhenevat muiden mukana ja kantavat omaa työllisyysastettaan, jolle on oma säädin. Oletus 74,4 prosenttia on tietopankin toisen polven osiosta johdettu luku, ja säätimen päät ovat saman osion kaksi skenaariota: kuilu umpeutuu tai kuilu pysyy vanhempien tasolla. Oletusmuutolla heitä on vuoteen 2060 mennessä noin 340 000.
- ParannettuHuoltosuhdelaskuri käyttää nyt Tilastokeskuksen omaa kuolleisuusoletusta koko matkan vuoteen 2060, ei nykyistä elinajantaulua. Ero on iso: vanhalla oletuksella vuoteen 2060 mennessä olisi kuollut 210 000 yli 64-vuotiasta, jotka viraston ennuste pitää elossa, ja muuttamaton ura vuonna 2060 nousi 75,8:sta 83,8:aan. Menetelmä on testattu ulkopuolisella jaksolla ja osuu viraston omaan uraan 0,96 pisteen päähän viidessätoista vuodessa.
- ParannettuHuoltosuhdelaskurin menetelmälaatikko listaa nyt neljä asiaa, jotka laskuri jättää huomiotta — tulijoiden Suomessa syntyvät lapset, tulijoiden työllisyyden vakiointi iästä ja maassaoloajasta riippumatta, kantaväestön kiinteä 79 prosentin työllisyys vuoteen 2060 ja se, ettei maasta poistuta muuten kuin kuolemalla — ja sanoo, että kaikki neljä kaunistavat tulosta. Uusi kohta mittaa myös, paljonko: samalla 40 025 hengen muutolla sivuston skenaario ja Tilastokeskuksen oma ennuste eroavat alle puoli pistettä vuoteen 2045 asti, jossa kummankin pohja on viraston oma, mutta 6,7 pistettä vuonna 2060. Suurin osa vuoden 2060 erosta on jatkovuosien kiinteä kuolleisuus, ei muuttomalli.
- ParannettuVäittelytyökalun ketju aukeaa kerralla kokonaan, eikä sitä tarvitse enää napsauttaa siirto kerrallaan. Ketju on myös tiiviimpi: väite ja vastaväite, ilman erillistä rajauslaatikkoa lopussa.
- UuttaVäittelytyökalussa jokainen lähderivi vie siihen kohtaan sivustoa, mistä saman luvun löytää itse: rikosten yliedustus tietopankin kaavioon, oleskelulupaluvut kaavionäkymään ja huoltosuhde suoraan huoltosuhdelaskuriin.
- ParannettuVäittelytyökalun huoltosuhdeketju vastaa nyt heti siihen, mikä väitteessä ratkaisee. Huoltosuhde on kaksi eri lukua: väestöllinen laskee päitä, taloudellinen työllisiä, ja jälkimmäisessä myös työtön työikäinen on huollettava. Työllisiä on ulkomaalaistaustaisista 20–64-vuotiaista 56 prosenttia ja suomalaistaustaisista 79,2.
- KorjattuVäittelytyökalun lopputuloksen alla oleva tietopankkilinkki näkyi selaimen omalla sinisellä ja alleviivattuna. Se noudattaa nyt muun työkalunäkymän tyyliä.
- UuttaTaustamaasivulla on uusi kortti, joka näyttää viisi lukua osuutena taustamaan väestöstä: taustamaa itse, maan kansalaisia, Suomen kansalaisia, ulkomailla syntyneitä ja Suomessa syntyneitä. Jokaisen luvun vieressä lukee, mitkä sivuston kaaviot laskevat juuri sen joukon — rikos- ja työttömyyskaaviot esimerkiksi kansalaisuuden, eivät koko taustamaan väkeä. Irakin sivulla ero näkyy suoraan: taustamaa 31 215, mutta maan kansalaisia siitä on 12 586.
- UuttaKartan aineistoon Vieraskieliset kouluissa tuli neljäs mittari: S2-oppilaiden osuus ekaluokkalaisista, lukuvuodelta 2024–2025 ja Iltalehden selvityksestä. Se on eri asia kuin aineiston nykyinen S2-osuus, joka laskee kaikki oppilaat — uusi mittari koskee vain ekaluokkaa ja vain suomenkielisiä kouluja. Aineiston huomautus kertoo tämän eron sen kohdalla.
- UuttaSivustohaku ja alueen sekä etusivun hakulaatikot löytävät nyt myös kielet — 88 kieltä, kaikki joilla oli puhujia uusimpana vuonna. Tulos vie kielisivulle, joka on ollut olemassa koko ajan mutta johon ei aiemmin päässyt hausta. Jokainen tulosrivi sanoo mitä se on, esimerkiksi "somali [Kieli]" ja "Somalia [Taustamaa]" peräkkäin, joten kumpikaan ei jää arvattavaksi.
- KorjattuEnglanninkielinen haku löytää nyt taustamaat. Hakulaatikko lupasi esimerkissään "Iraq", mutta vastasi tyhjää, koska hakemisto tunsi maan vain nimellä Irak.
17.9.2026
- ParannettuKustannuslaskurin etumerkit kertovat nyt suunnan: menot ovat miinusmerkkisiä ja tulot plusmerkkisiä, kuten elinkaarilaskurissa. Ennen palkkien otsikot olivat laskutoimituksia, jolloin palvelut näyttivät plussalta ja verot miinukselta, vaikka juuri verot ovat se erä joka tuo rahaa. Iso luku on samasta syystä nyt miinusmerkkinen ja sen selite kertoo mitä merkki tarkoittaa.
- KorjattuEtusivun reaaliaikaisen arvion, avainlukujen ja paneelien otsikoiden päälle ei enää ilmesty hiiren alla ohutta suorakulmiota. Se tuli säätimille tarkoitetusta korostuksesta, joka piirsi kehyksen napin ympärille silloinkin kun napilla ei ole omaa kehystä.
- UuttaElinkaarilaskurissa on nyt säädin ryhmäkohtaiselle lisäkäytölle: tulkkaus, valmistava opetus, kotoutumiskoulutus, aikuisten perusopetus, oikeuslaitoksen ylimeno ja Migri. Luku on mitattu sivuston omasta vuosikustannuslaskelmasta, ja siitä on vähennetty se, minkä laskuri veloittaisi samoilta ihmisiltä heidän ikärakenteellaan. Koska julkiset menot ovat kiinteitä, vertailuhenkilöltä vähennetään vastaava summa, ja molemmat puolet näkyvät erittelyssä omina riveinään.
- ParannettuElinkaarilaskuri on rakennettu uudelleen. Se ei enää käytä omia yksikköhintoja vaan jakaa julkisyhteisöjen koko tilinpidon vuodelta 2024 ikävuosille ja seuraa yhtä ihmistä sen läpi. Aiemmin laskelmasta puuttui suurin osa tulopuolesta — yhteisövero, kulutusverot, eläkkeen verotus ja kaikki se julkinen tulo, jota yksittäisen ihmisen oma palkka ei tuota — joten jokainen ihminen näytti kustannuserältä, myös suomalaistaustainen. Nyt kaikki menot ja kaikki tulot ovat mukana, ja laskelma toistaa Suomen todellisen alijäämän, kun se ajetaan koko väestön yli.
- UuttaElinkaarilaskurissa voi valita, kannetaanko puolustus, hallinto ja velanhoito jokaisen asukkaan harteilla vai ei. Valinta on alan kirjallisuuden keskeisin, koska yksi asukas lisää ei osta toista armeijaa, ja se siirtää tulosta yli sadalla tuhannella eurolla henkeä kohden. Samalla tuli diskonttokorko omaksi säätimekseen, oletuksena kolme prosenttia.
- ParannettuHuoltosuhdelaskuri ulottuu nyt vuoteen 2060 entisen 2045:n sijaan. Tilastokeskuksen omavaraisennuste päättyy vuoteen 2045, joten sivusto jatkaa siitä eteenpäin itse samalla kohorttilaskennalla kuin väestöennustetyökalussa. Kaavion pystyviiva näyttää, missä viraston luvut päättyvät ja jatko alkaa, ja menetelmälaatikko kertoo kuinka paljon jatko jää viraston ikääntymisoletuksesta jälkeen.
- KorjattuEtusivun väitelaatikossa kummankin palstan viimeinen kortti häivytetään nyt samalle riville. Palstat kasvavat eri tahtia, joten lyhyempi häivytys jäi aiemmin kellumaan keskelle laatikkoa ja sen alle jäi tyhjää sitä enemmän mitä useammin plussaa painoi.
- UuttaKustannuslaskelmien osioon tuli kaksi vertaisarvioitua lähdettä, jotka arvioivat Kanniaisen 2025 katsauksen: Kotamäki ja Valkonen, molemmat Kansantaloudellisen aikakauskirjan numerossa 1/2026. Sivusto viittasi Kotamäkeen jo neljässä kohdassa, mutta ilman linkkiä. Nyt molemmat ovat omina lähteinään ja avautuvat suoraan artikkeliin.
- UuttaElinkaarilaskurissa voi valita taustamaan. Kahdeksan väkiluvultaan suurinta taustaryhmää ovat omana rivinään, ja valinta asettaa työssäolon siihen, mitä ryhmälle on mitattu vuonna 2023. Erot ovat isoja: Irakin taustaisilla 41,8 prosenttia ja Filippiinien taustaisilla 83,8. Palkka ei muutu valinnan mukana, koska taustamaakohtaista palkkatietoa ei julkaista.
- UuttaVäestöennuste- ja huoltosuhdelaskurin pikavalintoihin tuli viimeisin toteutunut vuosi. Yhdellä napautuksella nettomaahanmuutoksi tulee se, mitä vuonna 2025 mitattiin, eli 33 747. Ennen valittavana olivat vain viiden vuoden keskiarvo ja järjestöjen tavoiteluvut.
- ParannettuElinkaarilaskurin kaaviossa on nyt molemmat henkilöt: tulija ja samanikäinen suomalaistaustainen, kummankin kertymä iän mukaan. Viivojen väli on niiden erotus, ja kummankin pääte sadan vuoden iässä on sen oma luku kaavion yläpuolella. Ennen kaavio piirsi pelkän erotuksen.
- ParannettuElinkaarilaskuri nostaa isoksi luvuksi sen, mitä yksi tulija maksaa julkiselle taloudelle koko elinkaarensa yli, eli sen mitä työkalun otsikko kysyy. Ero samanikäiseen suomalaistaustaiseen on nyt pienempänä lukuna vertailuhenkilön alla, ja sen näkee siitä, mistä kahdesta luvusta se muodostuu.
- KorjattuEtusivun luvut kirjoitetaan nyt lukijan kielellä kaikkialla. Kuntien ja postinumeroalueiden listoissa, kehityskäyrissä ja ryhmävertailuissa luki desimaalipiste ja prosenttimerkki kiinni luvussa, eli englannin tapaan, vaikka sivun muut luvut olivat suomea.
- ParannettuEtusivun laatikoiden solut noudattavat samaa jäsennystä: otsikko, ajanjakso, luku ja sen alla selite. Ennen otsikko oli listoissa korostusvärinen, vertailuissa valkoinen ja avainluvuissa harmaa, ja vuosiluku oli milloin otsikon perässä, milloin omalla rivillään. Pitkät nimet kuten Koivukylä-Havukoski ja Suomen kansalaiset eivät myöskään enää katkea kesken.
- ParannettuEtusivu on jaettu laatikoihin sen mukaan, millaista tietoa ne kantavat: avainluvut, kehitys ja alueet, vertailu ryhmittäin, Tiesitkö ja väitteet. Jokaisella laatikolla on oma otsikkonsa, ja reaaliaikainen arvio ulkomaalaistaustaisten määrästä nousi omaksi luvukseen hakukentän alle.
- ParannettuEtusivun avainluvut kertovat, kuinka moninkertaisia ne ovat vertailukohtaansa nähden, ja kumpikin luku on merkitty samalle asteikolle. Kustannusarvion haarukasta näkyy myös sen keskikohta 7,2 miljardia euroa, joka on se luku, jota tietopankin muut kaaviot käyttävät.
- KorjattuVaaleassa teemassa laskurien tuloskortti, säädinkortti ja laskentaselitteen taite ovat valkoisia. Ne olivat samanvärisiä kuin sivun tausta, jolloin ne erottuivat vain ohuesta reunaviivasta ja näyttivät erilaisilta kuin vieressä olevat valkoiset kortit.
- UuttaSamaan työkaluun tulivat kansalliset säätimet: nettomaahanmuutto, kummankin ryhmän syntyvyys ja se, kuinka suuri osa ulkomaalaistaustaisten lapsista lasketaan suomalaistaustaisiksi. Ne liikuttavat samaa kohorttilaskelmaa kuin väestöennustetyökalu, ja kunta seuraa koko maata. Oletusarvoilla luku on sama kuin kartan ennustetasoissa.
- KorjattuTyökalun linkki toimii nyt kaikille kunnille. Nimet joissa on ä, ö tai å — neljännes kunnista — eivät aiemmin avautuneet Kopioi linkki -napin antamasta osoitteesta.
- ParannettuSivut latautuvat kevyempinä. Jokainen osoite lähetti aiemmin koko tietopankin valmiiksi piirrettynä, vaikka sitä ei näytetty, joten kaikilla sivuilla oli sama 504 kilotavua tekstiä. Nyt vain tietopankin oma osoite kantaa sen, ja muiden sivujen HTML kutistui 273 kilotavusta 57:ään. Hakukoneelle sivut eivät myöskään enää näytä toistensa kopioilta.
- KorjattuTietopankki ei enää vieri sivusuunnassa puhelimella. Pitkä yhdyssana osion otsikossa työnsi jakonapin yli reunan.
- KorjattuHakukoneet pääsevät taas avoimen datan rajapintaan. Jokainen sivu linkittää datakatalogiin, mutta robots.txt esti koko rajapintapolun, joten Google raportoi jokaiselta sivulta estetyn osoitteen. Julkinen rajapinta on nyt sallittu ja merkitty hakutuloksista pois jätettäväksi, yksityinen puu pysyy estettynä.
16.9.2026
- UuttaVäestöennuste- ja huoltosuhdelaskurissa on tavoiteluvut valmiina: EVA 30 000, Etla 44 000 ja EK 45 000 nettomaahanmuuttajaa vuodessa. Napautus siirtää muuttoliukurin, muut valinnat jäävät ennalleen, ja laskutavan selite kertoo mistä kukin luku on.
- ParannettuTyökalujen skenaario kulkee linkissä: jokainen säätö kirjautuu osoitteeseen, ja Kopioi linkki -nappi antaa osoitteen, joka avaa saman näkymän samoilla arvoilla. Kustannuslaskuriin tuli neljäs ryhmä, työluvalla tulleet aikuiset, henkilökohtaisena ketjuna VATT:n mittaamalla nettosiirrolla ja säädettävällä lukumäärällä. Kustannuslaskurissa jokaista erää voi säätää omalla liukusäätimellään lähteiden haarukan sisällä, ja jokainen erä näyttää laskutoimituksensa nimetyistä syötteistä säätimen kohdalla, kertoo kummankin tulkinnan nimen ja milloin sitä kannattaa käyttää, ja avaa lähteensä. Kaavion alta aukeaa koko laskelma riveittäin valituilla asetuksilla. Laskurit saivat nopeat valinnat, tulospaneelin toiminnot ja korttimaisen työkaluvalikon. Asettelu on pystysuora: tulos pysyy yläpalkin alla säätimiä vieritettäessä, säätimet ovat kaavion alla ryhminä, ja kaavio vierii puhelimella sivusuunnassa.
- MuutosUusi Työkalut-näkymä: neljä laskuria, joissa sivuston omat luvut ovat säädettävinä. Kustannuslaskuri valitsee ryhmät ja erät ja liikkuu haarukan sisällä, elinkaarilaskuri seuraa yhtä tulijaa sadan vuoden ikään, väestöennuste kertoo milloin ulkomaalaistaustaisten osuus ylittää valitun rajan, ja huoltosuhdelaskuri lisää tulijoita Tilastokeskuksen omavaraisennusteeseen.
- KorjattuVäestön muutoksen kaavion laskelma ajettiin uudelleen nykyisillä syötteillä: vuosien 2021–2025 nettomuuton keskiarvolla ja vuoden 2025 ikärakenteella 50 prosentin raja ylittyy vuonna 2075, aiemmin 2084.
- MuutosValtion yleisavustus uskonnollisille yhdyskunnille on nyt oma osionsa "Uskonnolliset yhdyskunnat ja valtionavustus" ryhmässä Monimuotoisuus ja koheesio. Se oli aiemmin muslimien väestönkehityksen osiossa, johon se ei kuulunut.
- ParannettuKustannuslaskelmien henkilötason taulukko on jaettu kahtia: vuosikustannukset henkeä kohden ja elinkaarikustannukset henkeä kohden ovat omat taulukkonsa omine selitteineen, joten vuosilukua ja elinkaarilukua ei enää lueta rinnakkain samasta sarakkeesta.
- ParannettuSivuston elinkaaririvi ja sivuston omat lähdelaatikot saivat saman napin tilikirjaan kuin vuosirivit. Laatikko "kolme erää Tanskan menetelmällä" näyttää nyt menot, tulot ja tuloksen kolmella rivillä pelkän viittauslauseen sijaan.
- ParannettuKustannusvertailujen Mamutus-rivit avaavat karkean kuuden rivin laskelman: palvelut, muut menot, vähennettävät verot ja työnantajamaksut, rajakustannus, osuus yhteisistä menoista ja keskikustannus. Sen alla on nappi tarkkaan laskelmaan paljaan linkkilauseen sijaan.
- KorjattuSivuston kustannuslaskelman tilikirja puhelimella: kahden rajauksen luvut valuivat otsikon päälle. Nyt rivin nimi on omalla rivillään ja luvut sen alla kahdessa oikealle tasatussa sarakkeessa.
- ParannettuSivuston kustannuslaskelman tilikirjassa on rivi, joka avaa siltakaavion: palvelut ja muut menot nousevat, verot ja työnantajamaksut laskevat, ja jäljelle jää rajakustannus. Yhteiset menot päälle antavat keskikustannuksen. Kaavio piirretään suoraan pinojen luvuista, ja sen yllä on sama ketju kahtena arkikielisenä kysymyksenä ja värikoodattuna laskukaavana, jossa ryhmän mukana kasvavat menot ja ryhmän maksamat tulot ovat omissa laatikoissaan.
15.9.2026
- ParannettuKustannuslaskelmien osiossa sivuston oma laskelma on yhdessä kaaviossa: menot ja tulot pinoina kahdelle rajaukselle, sama ketju tilikirjana riveineen, ja ikärakenteen korjaus ja elinkaari sen alla. Jokainen rivi aukeaa huomautukseen ja lähteeseen, ja vertailutaulukoiden rivit vievät kaavioon.
- ParannettuTietopankin lähdelaatikot aukeavat otsikostaan. Rivillä näkyy otsikko, vuosi ja havaintojen määrä, ja silmälasiasetus avaa ne kaikki kerralla.
- KorjattuSivuston oma kustannuslaskelma käytiin läpi rivi riviltä lähteitä vasten. Lastensuojelun perustaso on nyt oma erä joka rajauksessa, kun se aiemmin luettiin nimeämättömään palvelukorotukseen, välilliset verot on suojelutaustaisilla laskettu ryhmän tulotasolla, ja hakuvaiheen 261 miljoonaa on laskettu auki summan ulkopuolella. Haarukat ovat nyt suojelutausta 1,4…2,0, ei-länsimainen tausta 5,3…9,2 ja kaikki ulkomaalaistaustaiset 5,1…9,1 mrd € vuodessa. Tarkennuksiin lisättiin, ettei mikään rajauksista ole ei-työperäinen maahanmuutto ja miksi rajaus tehdään taustamaan mukaan.
- KorjattuSisällysluettelon taittuvat ryhmät toimivat puhelimella. Ryhmän otsikon napautus avaa ryhmän ja lista jää auki, joten osion voi valita siitä. Sama koskee historian vuosikymmeniä.
- KorjattuTietopankin osiokohtainen linkinkopiointinappi toimii puhelimella ja tabletilla. Nappi odotti osoitinta kortin päällä, ja kosketusnäytöllä sellaista ei ole, joten se jäi näkymättömiin. Nyt se näkyy karkealla osoittimella suoraan, ja napautus kopioi osion linkin leikepöydälle.
13.9.2026
- ParannettuSosiaaliturvan käytön muutoskaaviossa pisteitä yhdistävä viiva päättyy nuolenkärkeen, joka osoittaa jälkimmäistä vuotta. Ennen suunnan näki vain vertaamalla pisteiden värejä selitteeseen.
- UuttaTietopankissa on uusi osio maahanmuuton kustannuksista. Suomessa esitetyt vuosiluvut, alle miljardista yli kymmeneen, on asetettu rinnakkain sen mukaan mihin ne perustuvat ja mitä niistä puuttuu, ja jokaisen rivin alta aukeaa laskutaulukko: mistä luku koostuu, mistä jokainen osa on peräisin ja mitä siitä pitää tietää. Mukana on sivuston oma laskelma, 6,1...9,8 miljardia euroa vuodessa ei-länsimaisen taustan väestölle (kahden läpikäynnin jälkeen 15.9. 5,3...9,2), kolmelle eri rajaukselle laskettuna, sekä elinkaarilaskelma, joka seuraa nykyistä väestöä ikäluokka kerrallaan kuolleisuuden kanssa.
- ParannettuTyylitiedosto siivottiin. !important-määreitä oli 166 ja niitä on nyt 71, ja kahdeksan kuollutta sääntöä poistettiin. Kaavionäkymän mobiilivalikko oli kirjoitettu kahteen kertaan, ja kaksi kopiota yhdistettiin yhdeksi. Ulkoasuun tämä ei koskenut, ja se on mitattu eikä oletettu: jokaisen elementin laskettu tyyli luettiin kuudessa näkymässä, kuudessa ikkunakoossa ja kahdessa teemassa ennen ja jälkeen, eikä yksikään miljoonasta elementistä liikkunut.
- ParannettuEtusivun linkki tarkempiin varauksiin ja menetelmiin on osa leipätekstiä eikä enää omalla rivillään. Omalla rivillään se luki neljäntenä painikkeena kolmen oikean yläpuolella. Alleviivaus kertoo että se on linkki.
12.9.2026
- ParannettuTietoa-sivun esittelykortit ovat pelkkää tekstiä ilman laatikkoa. Otsikko ja väli erottavat ne, joten reunus ja täyttö toistivat saman asian. Avattavat menetelmä- ja lähderuudut pitävät laatikkonsa, koska niissä se kertoo että ruutu aukeaa.
- ParannettuOtsikot ja laput luetaan normaalikirjaimin. Versaalia harvennuksella oli 55 säännössä, eli se oli oletustyyli kaikelle mikä ei ole leipätekstiä: osioiden otsikot, napit, sivupalkin laput ja kuvaajien kuvatekstit. Nyt versaali on vain merkkilapuissa, joissa se on vakiintunut tapa.
- ParannettuSivuston pinta yhdenmukaistettiin. Kulmien pyöristyksiä oli 28 erilaista ja varjoja 58, koska jokainen osa oli tuonut omat lukunsa. Nyt pyöristyksiä on neljä askelta ja varjoja kolme, ja ne tarkoittavat jotain: pieni nostaa, keskimmäinen on kortti, suurin on päällekkäinen paneeli. Kohdistusrenkaat ja korostusväriset hehkut jäivät erikseen, koska ne kertovat tilasta eivätkä korkeudesta.
- ParannettuEtusivun aloitus on kaksi virkettä neljän asian sijaan. Vanha kappale kertoi mikä sivusto on, mistä data tulee, mikä on tavoite ja lopuksi puolusteli itseään. Puolustelu oli sanatarkka kaksoiskappale Tietoa-sivun kortista, joka sanoo saman paremmin, joten se jäi sinne.
- ParannettuKelan etuuskuvaaja kertoo nyt myös yliedustuksen. Pelkkä osuus etuuden menoista ei kerro mitään ilman vertailukohtaa: vieraskielisten osuus väestöstä nousi 6,8 prosentista 11,4:ään samalla ajanjaksolla. Kuvaajaan tuli oma rivi väestöosuudelle ja kolmas mittari, joka jakaa menojen osuuden sillä. Luenta muuttuu: perustoimeentulotuen yliedustus pysyi ennallaan (3,5 -> 3,6), mutta asumistuessa, lastenhoidon tuissa ja vanhempainpäivärahoissa se kaventui.
- UuttaKaksi uutta kaaviota Suomessa syntyneestä ulkomaalaistaustaisesta polvesta. Opintojen läpäisy kertoo, kuinka moni suorittaa aloittamansa tutkinnon: korkeakouluissa toinen polvi on kantaväestön tasolla, lukiossa hieman jäljessä ja ammatillisessa koulutuksessa kolmen ryhmän heikoin. Toinen kaavio näyttää ryhmän muuttoliikkeen: se on ainoa ulkomaalaistaustainen ryhmä, joka menettää väkeä joka vuosi.
10.9.2026
- ParannettuTietopankin osiot vievät nyt naapureihinsa. Seitsemäntoista osiota kolmestakymmenestäyhdestä ei osoittanut minnekään, ja jokainen niistä käsittelee samaa aihetta kuin joku toinen: rikollisuus ja sen rikoslajit, kielitaito ja koulutus, tulotaso ja työllisyys, salakuljetus ja hyväksymisasteet. Kunkin osion johdanto päättyy nyt lauseeseen, joka kertoo mistä aihe jatkuu.
- ParannettuHistoria ja tietopankki linkittävät nyt toisiinsa. Aikajanan huomautuksesta pääsee osioon, jossa on saman aiheen nykyluvut, ja tietopankin osiosta takaisin siihen vuoteen, josta asia alkoi. Esimerkiksi vuoden 1999 kotouttamislaista pääsee kotouttamisen kustannuksiin ja turvapaikkaosiosta vuoteen 2015.
- ParannettuTietopankki ja Historia päättyvät nyt samaan alatunnisteeseen kuin muut sivut, jossa ovat linkit kaikkiin näkymiin, lähteisiin, avoimeen dataan ja muutoslokiin.
9.9.2026
- ParannettuTietopankin Vain data -tila näyttää nyt jokaisen osion. Kuudesta osiosta puuttui kuvaaja kokonaan, joten ne katosivat tilassa näkyvistä. Kukin sai yhden kuvaajan luvuista, jotka olivat jo osion omissa lähteissä: sosiaaliturvan käyttö, monimuotoisuus ja luottamus, Euroopan muslimien näkemykset, hyväksymisasteet, muuttoliike ja globaali köyhyys sekä vastaanottokeskusten turvallisuus.
- UuttaTietopankin koulutusosio on päivitetty PISA 2025 -tuloksiin. Uusi kaavio näyttää kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamiseron kahdella tavalla: sellaisenaan ja taustatekijät vakioituna. Lukutaidossa ensimmäisen sukupolven ero on 113 pistettä ja vakioinnin jälkeen 63 pistettä. Vakiointi pienentää eron noin puoleen mutta ei poista sitä.
- ParannettuEurooppa-kartan aluetasolla Suomi, Ruotsi ja Norja piirretään kunnittain vain niissä mittareissa, jotka kansalliset rekisterit julkaisevat kunnittain: EU:n ulkopuolella syntyneiden osuus ja nettomuutto kaikissa kolmessa, EU:n ulkopuolisten kansalaisten osuus Suomessa ja Norjassa. Muissa mittareissa maat piirretään NUTS 3 -alueina sen sijaan, että kunnat värjättäisiin alueensa arvolla.
8.9.2026
- UuttaEurooppa-kartan aluetaso (NUTS 3) sai viisi uutta mittaria kahden rinnalle: EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten osuus, EU:n ulkopuolella syntyneiden osuus, vuodesta 2010 muuttaneiden osuus, nettomuutto tuhatta asukasta kohti sekä kantaväestön ja ulkomailla syntyneiden työllisyysero. Maatasolle tulivat kolme uutta väestömittaria ja nettomuutto. Suomen kunnat näyttävät omat EU:n ulkopuoliset osuutensa, Ruotsin ja Norjan kunnat NUTS 3 -alueensa arvon.
- KorjattuEurooppa-kartan työllisyysero-mittari väritti lähes koko maanosan samalla sävyllä. Mittarilta puuttuivat omat luokkarajat, joten se putosi asteikolle 0–1, vaikka ero mitataan prosenttiyksikköinä ja vaihtelee −6,7:stä 16,4:ään. Nyt rajat vastaavat aineistoa, ja nolla on oma rajansa eli väri vaihtuu siinä kohtaa, jossa ero häviää.
- ParannettuMuslimien osuus poistettiin Eurooppa-kartalta. Se oli Pew’n arvio vuodelta 2016, kartan ainoa mittari joka ei ollut vuodelta 2021 tai uudempi, eikä se perustunut rekisteri- tai väestölaskentatietoon.
- ParannettuEurooppa-kartalta poistettiin pelkat lukumäärät. Absoluuttinen luku piirtää Euroopan kartalle vain väkiluvun, olipa laskettava asia mikä tahansa. Osuudet ja suhdeluvut kertovat sen mitä kartalta halutaan lukea.
- KorjattuVanha jakolinkki, joka nimesi poistetun mittarin, vei kartan väärään aineistoon. Nyt linkki pysyy siinä aineistossa jota se pyysi ja ottaa sen oletusmittarin.
8.9.2026
- UuttaTietopankissa on uusi osio Toinen sukupolvi rikostilastossa. Kansalaisuuteen perustuvat rikostilastot eivät erota Suomessa syntynyttä ulkomaalaistaustaista polvea lainkaan, koska se on lähes aina Suomen kansalainen. Osio näyttää sen omana ryhmänään: 18–29-vuotiaissa epäiltyjä on 1,7-kertaisesti kantaväestöön nähden ja ero on kasvanut vuodesta 2010, mutta alaikäisissä ja seksuaalirikoksissa ryhmä jää kantaväestön alle. Mukana on ryhmän ikärakenne, joka kertoo kuinka moni siirtyy lähivuosina siihen ikään, jossa rikollisuus on yleisimmillään.
7.9.2026
- ParannettuKaavioiden sivupalkissa avattavat rivit, Vaihtoehdot ja Lisäasetukset, ovat nyt pelkkää tekstiä ja nuolta. Laatikko niiden ympärillä ei kertonut mitään mitä nuoli ei jo kerro.
- UuttaEurooppa-kartalle neljä uutta mittaria: ulkomaalaistaustaisten osuus, työttömyysero EU:n ulkopuolella syntyneiden ja maassa syntyneiden välillä, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä per 100 000 sekä ulkomaalaisten osuus vangeista. Suomen työttömyysero on Euroopan toiseksi suurin Ruotsin jälkeen.
- ParannettuMittarin varaus näkyy nyt valitsimen alla. Aiemmin ne kirjoitettiin mutta niitä ei näytetty missään: esimerkiksi se, että vankiluku laskee kansalaisuuden eikä syntymämaan mukaan.
- ParannettuTilastot- ja Kartta-näkymä näyttävät oletuksena vähemmän. Viisi kaaviota ja kolme kartan aineistoa odottavat silmälasipainikkeen takana: ne ovat tarkempia leikkauksia kysymyksistä, joihin viereiset kaaviot ja aineistot jo vastaavat. Painike tuo ne kaikki takaisin, ja suora linkki avaa ne kummassakin tilassa.
- ParannettuEtusivun Väitteitä ja faktoja -osioon tuli seitsemän uutta korttia asioista, joista kiistellään: somalialaisten kotoutuminen 30 vuodessa, vuoden 2015 tulijoiden työllisyys, turvapaikanhakijoiden ikä ja sukupuoli, toisen polven rikollisuus, kielteisen päätöksen saaneiden palautukset, toimeentulotuen jakautuminen ja hoiva-alan työvoima. Toisen polven rikosluvut ovat sivustolla ensimmäistä kertaa. Päällekkäiset rikos- ja muslimikortit on yhdistetty.
6.9.2026
- UuttaSivustolle uusi näkymä: Historia. Se kokoaa maahanmuuton historian Suomessa vuosi kerrallaan siitä alkaen, kun Suomi liittyi pakolaissopimukseen 1968. Jokaisen vuoden kohdalla ovat sen vuoden luvut ja se, mitä tulijoista silloin sanottiin. Sitaatit ovat sanatarkkoja ja jokaisen vieressä on lähde. Näkymässä on myös maailmankartta, joka piirtää muuttoliikkeen Suomen ja jokaisen lähtömaan välillä vuodesta 1990 alkaen.
- UuttaAikajanan voi rajata kahdella tavalla. Tyypin mukaan: sitaatit, lait ja sopimukset, tapahtumat, luvut, sekä tavoiteluvut eli ne rivit joilla joku esitti kuinka paljon maahanmuuttoa Suomeen pitäisi tulla. Kannan mukaan: puolesta, vastaan tai neutraali. Rajaukset yhdistyvät, ja kun mitään ei ole valittuna, koko aikajana näkyy.
- UuttaVaadittu ja toteutunut nettomaahanmuutto rinnakkain niin, että kunkin tavoitteen vieressä on sen vuoden toteutunut luku. Mukana ovat Väestöliiton, EVA:n, Keskuskauppakamarin, Teknologiateollisuuden, Etlan, EK:n ja Keskustan esittämät luvut. Luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska osa tarkoittaa työperäisiä oleskelulupia ja osa nettomaahanmuuttoa, ja se kerrotaan kuvaajan yhteydessä.
- ParannettuEurooppa-pillerin tasoähkytin Alueet ja Maat näyttää nyt teksteiltä eikä painikkeilta. Valittu taso erottuu korostusvärillä ja lihavoinnilla, ei laatikolla.
- KorjattuKaksi harmaata aukkoa Suomen kohdalla Euroopan kartalla täyttyivät. Honkajoki ja Pertunmaa ovat lakanneet kuntaliitoksissa, mutta rajatiedosto listasi ne yhä erikseen, joten niille ei löytynyt lukua. Alueet kuuluvat nyt Kankaanpäähän ja Mäntyharjuun.
- ParannettuHistoriassa on sisällysluettelo vasemmassa reunassa, kuten tietopankissa. Vuodet ovat vuosikymmeninä, ja se vuosikymmen jossa lukija on näyttää omat vuotensa.
- ParannettuKartogrammi tarjoaa Euroopan tilastoja, kun lukija vetää zoomin pohjaan. Sama ehdotus on ollut kartalla jo aiemmin, mutta kartogrammissa veto pysähtyi sanomatta mitään.
5.9.2026
- ParannettuMerkkien selite katoaa Euroopan kartalta tasojensa mukana. Moskeijan, rukoushuoneen ja vastaanottokeskuksen symboleja ei enää selitetä kartalla, jolle niitä ei voi piirtää.
- ParannettuEurooppa-kartta kertoo vuoden myös ohjaimissa, ei vain kartan selitteessä. Aluetaso on EU:n väestölaskenta 2021, ja maatasolla näkyy valitun mittarin oma vuosi, joka vaihtelee 2016:n ja 2025:n välillä.
- ParannettuSuomen karttatasot katoavat kokonaan Euroopan kartalta. Aiemmin ne jäivät harmaina riveinä selitteellä "Vain Suomen kartalla", mikä vain herätti kysymyksen siitä mitä ne näyttäisivät.
- KorjattuKartalle jo lisätyt merkinnät katoavat Euroopan kartalta. Aiemmin päällä ollut taso jäi näkyviin rypääksi Suomen päälle, eikä sitä saanut pois, koska kytkin oli poissa käytöstä. Suomeen palatessa taso palaa.
- KorjattuKartan Eurooppa-ehdotus palaa. Kun lukija vedää kartan pienimmäksi, alareunaan nousee ehdotus siirtyä Euroopan kartalle. "Ei nyt" vaiensi sen koko istunnoksi, vaikka se tarkoittaa ei nyt eikä ei koskaan. Nyt ehdotus on hiljaa kymmenen sekuntia ja tarjoutuu taas, jos lukija yhä yrittää vetää kauemmas.
- KorjattuEurooppa-kartan pikavalinnat näkyvät nyt suomeksi: Tukholma, Berliini, Pariisi. Ne olivat aiemmin englanniksi myös suomenkielisellä sivulla.
- KorjattuPalvontapaikat, koulut ja vastaanottokeskukset ovat pois käytöstä Eurooppa-kartalla. Ne ovat Suomen aineistoja, joten Euroopan kartalla ne olisivat pudottaneet merkit vain Suomen päälle. Valikossa lukee nyt "Vain Suomen kartalla".
4.9.2026
- UuttaInfo-sivulla on nyt Tietosuoja-osio, joka kertoo mitä sivusto teknisesti tekee: ei evästeitä, ei seurantaa, ei latauksia kolmansilta osapuolilta, ja selaimen muistissa vain omat valintasi. Linkki löytyy alatunnisteesta.
- ParannettuEurooppa-kartta piirtää Suomen, Ruotsin ja Norjan kunnittain muiden maiden NUTS 3 -alueiden rinnalla. Harvaan asutussa Pohjolassa yksi NUTS 3 -alue peitti kaiken: Lappi kattaa kolmanneksen Suomesta. 57 aluetta muuttui 956 kunnaksi.
- KorjattuUlkomailla syntyneiden osuus korjattiin Eurooppa-kartalla. Väestölaskennan luokka, jota käytettiin, jätti pois erikseen erittelemättömät syntymämaat, ja vain Suomi raportoi niitä. Suomi näkyi 6,1 prosentissa, kun oikea luku on 7,6.
- KorjattuNorjan seitsemän tyhjää aluetta saivat luvut. Vuoden 2021 väestölaskenta raportoi vanhoilla lääneillä, kartan rajat olivat vuodelta 2024, eivätkä ne osuneet yhteen.
3.9.2026
- KorjattuJaettavassa kuvassa ei enää lue aineiston aggregaattivaroitusta. Se kuuluu sivulle, jossa lukija voi toimia lukujen perusteella, ei kuvaan, jossa se työnsi lähdetiedon pois näkyvistä.
- KorjattuKartan postinumeroalueiden rajat eivät enää jätä rakoja eivätkä mene päällekkäin. Aiemmin naapurialueiden yhteinen raja yksinkertaistettiin kummallekin puolelle erikseen, jolloin viivat erkanivat toisistaan. Nyt yhteinen raja on yksi ja sama molemmille.
3.9.2026
- ParannettuEurooppa on kartan aineistovalikossa yksi rivi, erotettuna viivalla Suomen aineistoista. Aluetaso (NUTS 3) on oletus, ja maataso vaihdetaan kartan yläreunan pilleristä.
- UuttaKartogrammi piirtää nyt myös Euroopan: yksi ympyrä kutakin NUTS 3 -aluetta kohden, koko väestön mukaan ja väri valitun mittarin mukaan. Mukana 1 346 aluetta, joilla on väestölaskennan arvot.
- UuttaKartalla on uusi aineisto Eurooppa · alueet: 1 524 NUTS 3 -aluetta EU:n väestölaskennasta 2021 – ulkomaan kansalaisten ja ulkomailla syntyneiden osuus ja määrä. Alueen oma tietovuosi näkyy paneelissa.
- UuttaKartalla on uusi aineisto Eurooppa · maat: yksi luku maata kohden 11 mittarista, mm. ulkomaan kansalaisten ja ulkomailla syntyneiden osuus, turvapaikanhakijat ja oleskeluluvat asukaslukuun suhteutettuna sekä henkirikokset. Vaihto varmistetaan ennen kuin kartta loittonee Eurooppaan, ja Takaisin Suomeen -painike palauttaa kuntakartan.
- ParannettuEtusivun väitekorteista näkyy oletuksena neljä, ja loput saa esiin Näytä lisää -napilla erissä – 21 korttia kerralla oli seinä.
2.9.2026
- KorjattuVaaleassa teemassa kartan väriasteikko on kevyempi paperia vasten. Tummimmat luokat olivat lähes mustia ruskeita ja viininpunaisia, ja selitteen värilaatikot niiden mukana. Myös valitsimien nupit erottuvat nyt taustastaan.
- KorjattuKartogrammin ympyröillä on vaaleassa teemassa ohut tumma reunus valkoisen sijaan, joten pienimmätkin ympyrät erottuvat. Sen väriselite vastaa nyt ympyröiden värejä.
- UuttaSivusto sai alatunnisteen: etusivun, tilastojen, tietopankin ja info-sivun lopussa ovat nyt sisältölinkit, avoimen datan luettelo ja tilastolähteiden yhteenveto. Kartta ja kartogrammi pysyvät koko ruudun sovelluksina ilman alatunnistetta.
2.9.2026
- UuttaTilastot-sivulla on uusi kuvaaja Kelan etuuksista ja vieraskielisistä 2017 ja 2025: joko osuus kunkin etuuden menoista tai etuutta saavien osuus vieraskielisistä aikuisista. Suunnat ovat vastakkaiset, ja molemmat ovat esillä. Tietopankin sosiaaliturvaosio sai samasta Kelan julkistuksesta lähdekortin ja etusivu kaksi faktaa.
1.9.2026
- UuttaSivuston aineistot saa nyt myös koneluettavana rajapintana: /api/v1/catalog.json luettelee julkaistut aineistot, ja jokainen paketti kertoo lähteensä, lisenssinsä ja hakuajankohtansa. Tilastot ovat JSON-stat-kuutioina ja tauluina, joista on myös CSV:t. Kuvaus löytyy info-sivulta.
- ParannettuTilastot-sivun otsikot kertovat nyt mitä on valittuna: mittari, rikoslaji tai aineisto näkyy otsikossa seitsemässä kuvaajassa sitä mukaa kuin valintaa vaihtaa.
31.8.2026
- KorjattuKun kartalta on valittu useampi alue, jaettavassa kuvassa lukee myös mitkä alueet, ei vain montako.
- KorjattuKansalaisuuskuvaajan jakolinkki tallentaa nyt valitut maat ja esivalinnan, ja rikoskartan linkki valitun vuosivälin. Aiemmin molemmat avautuivat oletuksilla.
- KorjattuVaalikartan jakolinkki tallentaa nyt valitut puolueet ja puolue-/aktiivisuusnäkymän. Aiemmin linkki avautui aina oletusvalinnoilla.
- UuttaVaalikartta vastaa nyt myös siihen, kuinka moni äänesti. Mittari-valinta vaihtaa puoluekannatuksen ja äänestysaktiivisuuden välillä: vuonna 2023 äänestysalueiden väli oli 16,5 ja 91,3 prosentin välissä, ja kuntatasolla luvut ulottuvat vuoteen 1983.
- UuttaTietopankissa on Vain data -tila: yksi painike piilottaa tekstiä ja näyttää vain kuvaajat ja tilastot otsikoineen. Valinta muistetaan seuraavallakin käynnillä.
30.8.2026
- ParannettuTietopankin loputkin kuvaajat voi ladata kuvina: sijoituslistat, tilikaakelit ja poikkeamarivit, jotka ladotaan taulukkona eikä piirretä. Painike on nyt kaikissa 52 kuvaajassa, ja kuva on kuvaajan kokoinen sen sijaan että kuvaaja kelluisi tyhjän keskellä.
- KorjattuKartogrammin jaettava kuva näyttää sen, mitä ruudulla on, myös lähennettynä. Aiemmin kuva rajautui aina koko maahan.
- KorjattuKartalle merkityt koulut saavat jaettavassa kuvassa oman värinsä. Aiemmin ne kaikki piirtyivät ensimmäisen koulun värillä.
- UuttaTulotaso-osioon kuvaaja tulodesiileistä: ulkomaalaistaustaisista puolet on tulojakauman alimmassa kolmanneksessa ja alimmassa kymmenyksessä 24,8 %, suomalaistaustaisista 9,7 %. Mediaani kertoo yhden luvun keskeltä, tämä koko jakauman.
- UuttaTyöllisyysosioon kuvaaja maahantulon perusteen mukaan: työluvalla tulleet ovat ensimmäisenä vuonna yli 80-prosenttisesti työssä eivätkä juuri nouse, kun opiskelun perusteella tulleet nousevat 25:stä 70:een ja suojelua saaneet 10:stä 60:een kymmenessä vuodessa.
- UuttaTietopankin kuvaajat voi ladata kuvina. Painike tulee niille 31 kuvaajalle, jotka piirretään SVG:nä, eli lukulistat ja lukulaatat jäävät ilman.
- ParannettuKielitaito-osio löytyy myös Talous-teemasta, koska siinä ovat tulkkauksen kustannukset: hyvinvointialueilla 35,3 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja valtion suurimmilla ostajilla noin 11 miljoonaa lisää.
29.8.2026
- KorjattuTietopankin kuvaajien luvut ovat puhelimessa luettavan kokoisia. Kahdeksassa kuvaajassa akselin luvut piirtyivät noin viiden pikselin korkuisina.
- UuttaTietopankissa on uusi kokonaisuus turvapaikkajärjestelmästä: suojelun tarve ja hyväksymisasteet, muuttoliike ja globaali köyhyys, ihmissalakuljetus ja veneillä saapuvat, vastaanottokeskusten turvallisuus sekä vastaanoton kustannukset.
- UuttaKoulutusosiossa on uusi kuvaaja oman äidinkielen opetuksesta: osallistujat 2018–2025, kielten ja järjestäjien määrä sekä se, mitä opetuksen kustannuksista ja vaikuttavuudesta tiedetään.
- ParannettuVäestön muutos on yksi osio neljän sijaan. Luvut, kuvaajat, artikkelit ja Euroopan vertailu ovat saman otsikon alla, Suomi ensin ja Eurooppa viimeisenä.
- ParannettuJaettavassa kuvassa lukee osoitteen edessä, mikä sivusto se on. Kuva kulkee somessa ilman ympärillä ollutta tekstiä, joten se kertoo sen itse.
- KorjattuNipistyszoomaus toimii mobiilissa. Kartalla zoomi piirtyy liikkeenä eikä hyppää vasta sormien noustessa, ja muilla sivuilla zoomattu sivu vierii ja panoroi kuin tavallinen sivu.
- KorjattuTilastot-sivun sisällysluettelossa kohta ei enää siirry toiselle riville, kun sitä klikkaa tai kun sen osio tulee näkyviin.
- KorjattuKartan vuosivalikosta valittu vuosi jää nyt voimaan. Aiemmin valinta ponnahti heti takaisin edelliseen vuoteen, ja vuotta pääsi vaihtamaan vain liukurilla.
27.8.2026
- UuttaTietopankissa on uusi osio laittomasta maassaolosta ja palautuksista Suomessa.
- UuttaUusi kuvaaja kertoo, kuinka suuri osa kustakin taustaryhmästä on Suomen kansalaisia. Se on sekä Tilastot-sivulla että maasivuilla, kattaa kaikki maat ja on rajattavissa omalla valitsimella.
- UuttaMaahantulon perusteesta on kuvaaja siitä, kuka on jo Suomen kansalainen.
- UuttaMatalapalkka-aloista on kuvaaja: kuinka suuri osa kunkin taustamaan työllisistä on avustavissa ammateissa.
- UuttaAlue- ja taustamaasivut näyttävät ne tietopankin lähteet, jotka koskevat juuri sitä aluetta tai maata.
- ParannettuPisteparikuvaajat kertovat kummankin pisteen luvun suoraan kuvassa, eikä lukua tarvitse enää etsiä osoittimella. Akseli pysyy myös samana, kun maita tai vuotta vaihtaa, joten kaksi valintaa on vertailtavissa keskenään.
- ParannettuKartogrammi täyttää puhelimen ruudun sen sijaan että se jäisi pieneksi keskelle.
- ParannettuUseampi tietopankin osio nostaa avainlukunsa isoiksi laatoiksi heti tekstin alkuun.
- ParannettuVaaleassa teemassa kuvaajien värit erottuvat paperia vasten, ja vuoden 2050 kartalla on oma väriasteikko, joka tummenee joka askeleella.
- KorjattuVaaleassa teemassa tietopankin ja kuvaajien sisällysvalikot avautuivat tummina, jolloin teksti jäi lukukelvottomaksi. Liukurien ympäriltä poistui harmaa laatikko.
- KorjattuEnglanninkielinen tietopankki näytti neljässätoista kohdassa suomenkielistä tekstiä.
- KorjattuPienten taustamaiden sivuilla kansalaisuusrivit kertovat lukumäärät ilman osuutta. Yhden hengen ryhmässä osuus olisi ollut tarkka mutta merkityksetön.
- KorjattuRyhmitellyissä pylväskuvaajissa korkeimman pylvään luku katkesi kuvan reunaan, esimerkiksi 9 181 näkyi muodossa 9 18.
- KorjattuJaettavassa kuvassa karttamerkki säilyttää kuvakkeensa, kartogrammi saa oman sarakkeensa, sivuston tunnus pysyy kuvan sisällä ja tekstit eivät katkea kesken sanan. Selitteen rivi, jolla ei ole omaa väriä, ei enää saa väriruutua, ja lähdeviite mahtuu kahdelle riville ennen katkaisua.
- KorjattuKuvaajan tiiviissä akselissa sama luku saattoi toistua, esimerkiksi 2k kahdesti samalla akselilla. Askel säilyttää nyt desimaalin silloin kun se on tarpeen.
- KorjattuSisällysluettelossa avoinna oleva rivi ei enää hypähdä kahdelle riville.
26.8.2026
- UuttaTietopankin maakohtaisilla osuuksilla on oma jakolinkki. Otsikon vieressä olevasta painikkeesta saa linkin, joka avaa juuri sen maan kohdan, ja sama linkki toimii myös englanninkielisellä sivulla.
- ParannettuKuvaajat ja kartta jättävät pois kaikkein pienimmät ryhmät ja alueet, joissa luku kertoisi enemmän satunnaisvaihtelusta kuin ilmiöstä. Työttömyyskuvaajan kärkeen ei enää nouse maa, jonka työvoimaan kuuluu 37 henkeä, ja kartalta jäävät pois alueet, joissa asuu alle 30 ihmistä.
- KorjattuAlueellisen eriytymisen kuvaaja laskee mukaan vain todellisia postinumeroalueita. Lähdeaineiston kirjauspaikka niille, joiden asuinaluetta ei tiedetä, oli mukana alueena, vaikka siellä on 78 206 asukasta eikä se ole paikka. Osuudet muuttuvat: 20–30 prosentin alueilla asuvien osuus oli vuonna 2014 15,3 eikä 19,4 prosenttia.
- KorjattuVäestöpyramidi, hedelmällisyysluku, taustamaakuvaaja ja työvoiman ulkopuolisuus käyttävät puhelimella koko korttinsa korkeuden. Ne piirtyivät 240 pikselin laatikkoon, vaikka korttia oli jäljellä toinen mokoma.
- KorjattuVäestörakenne-kaavion avainluvut eivät enää katkea kesken sanan tai luvun. Puhelimella ”Ulkomaalaistaustaisia” jakautui kahdelle riville keskeltä sanaa ja 660 800 keskeltä lukua.
- KorjattuKaavioiden sivuvalikko mahtuu näkyviin myös matalassa ikkunassa. Aiemmin se alkoi vieritä heti, kun selainikkunan korkeus alitti noin 920 pikseliä.
- KorjattuEtusivun Tiesitkö-kortti ei enää nykäise sivua puhelimella. Muutama pisimmistä faktoista kasvatti korttia, jolloin sen alla oleva sisältö hyppasi.
25.8.2026
- UuttaJaa-painike avaa paneelin, jossa on kaksi vaihtoehtoa: linkki tai kuva. Kuva piirtää kartan, kartogrammin tai kaavion sellaisena kuin se on ruudulla, ja kirjoittaa sen alle otsikon, tehdyt valinnat, lähteen ja mamutus.info-merkinnän. Kuva ladataan laitteelle, ja se on aina samassa 3:2-mittasuhteessa, myös puhelimelta jaettuna.
- UuttaMaahanmuuttoviraston päätökset -kaavioon neljäs välilehti, Peruste: yksi viiva kutakin oleskeluluvan perustetta kohti, jolloin työn ja perheen kehityksen näkee vuosi vuodelta.
- ParannettuKartta avautuu valittuun karttatasoon, ja pistemerkinnät – rukoushuoneet, vastaanottokeskukset ja koulut – lisätään tasovalikosta. Aiemmin kaksi kolmesta piirtyi kartalle heti.
- ParannettuPuhelimella ruutua leveämpi kaavio kertoo jatkuvansa: oikeaan reunaan ilmestyy varjo, joka häviää kun kaavion loppuun on vieritetty.
- KorjattuKaavion jakolinkki avaa kaavion sellaisena kuin se oli jaettaessa. Kahdeksassa kaaviossa linkki palautti oletusvalinnat: esimerkiksi Kelan tukien jaottelu palasi äidinkielestä alkuperään.
- KorjattuKuukausittainen työnhakijakäyrä, alueellisen eriytymisen mittarit ja työllisyyden sukupuoliero käyttävät puhelimella koko korttinsa korkeuden. Aiemmin ne piirtyivät 240 pikselin laatikkoon, vaikka tilaa oli enemmän.
- UuttaTietopankissa on painike, joka vie takaisin sivun alkuun. Se ilmestyy oikeaan alakulmaan kun olet vierittänyt ruudullisen alaspäin.
23.8.2026
- UuttaSivustolla on X-tili @Mamutus_info. Linkki on etusivulla ja Tietoa sivustosta -sivulla, jolla myös kerrotaan, että puuttuvaa tilastoa tai ominaisuutta – ja tiedoissa olevaa virhettä – voi ehdottaa yksityisviestillä.
- UuttaIrakin ja Somalian taustamaasivut näyttävät elinkaarilaskelman nettovaikutuksesta julkiseen talouteen, lasten kanssa ja ilman (Suomen Perusta 2019). Laskelma kattaa vain nämä kaksi maata.
- ParannettuEtusivun korttien linkit avautuvat samaan välilehteen: Katso data ja Data / tausta vievät sivuston omiin näkymiin ilman uutta välilehteä.
- ParannettuKartan mittarivalikossa ”Ulkomaistaustaisia asukkaita (lkm.)” kertoo nimessään olevansa lukumäärä, kuten viereinen osuusmittari kertoo olevansa prosentti.
- KorjattuJaettu kartta- ja kartogrammilinkki säilyttää ennustevuoden. Aiemmin ennustevuoden aikana tehty linkki avautui viimeisimpään mitattuun vuoteen.
- KorjattuKaavion otsikkorivin oikeanpuoleisten painikkeiden vihjetekstit mahtuvat näkyviin: ne aukeavat vasemmalle eivätkä leikkaudu kortin reunaan.
22.8.2026
- ParannettuTietopankin lähdekortit näyttävät avaamattomina vain ensimmäisen virkkeen. Aiemmin lukujen täyteinen tiivistelmä jäi lähes kokonaan näkyviin, koska virkkeen lopun prosenttimerkkiä tai sulkua ei tunnistettu virkkeen lopuksi.
- UuttaAlueellisen keskittymisen kuvaajaan valinta ”Suuret ja pienet erot”: se nostaa esiin kuusi tiiveimmin ja kuusi väljimmin asuvaa ryhmää samalla kertaa, ja seuraa mittarin vaihtoa.
- UuttaKartan vuosiliukurin vasemmassa reunassa on toistopainike. Se ajaa kartan vuoden kerrallaan ensimmäisestä viimeiseen ja pysähtyy itsestään. Liukuriin tarttuminen keskeyttää sen. Painike näkyy vain aineistoilla, joilla vuosia on riittävästi.
- UuttaMaahantulon perusteen osioon kuvaaja siitä, miten miesten ja naisten työllisyys eroaa luvan perusteen mukaan kymmenen vuotta maahantulon jälkeen: työluvalla tulleilla ero on neljä prosenttiyksikköä, suojelun perusteella tulleilla 21.
21.8.2026
- KorjattuAlue- ja alkuperäsivut vierivät puhelimella myös silloin, kun sormi osuu korttiin. Kortti, jonka sisällä ei ole vieritettävää, ei enää niele elettä.
- ParannettuEtusivun listoissa alueiden nimet vievät alueen omalle sivulle.
20.8.2026
- UuttaKuntasivulle kaksi kuvaajaa: ulkomaalaistaustaisten osuus vuodesta 1990 ennusteineen vuoteen 2050, ja sama kunta neljällä eri mittarilla — taustamaa, syntymämaa, äidinkieli ja kansalaisuus — yhdessä kuvassa.
- UuttaTaustamaa- ja kielisivut: jokaisella taustamaalla ja kielellä on oma sivunsa, jolta näkee väestön kehityksen, nettomaahanmuuton, työllisyyden ja ne alueet, joilla ryhmä on suurin. Löytyy samasta hakukentästä kuin alueet.
- UuttaAlue- ja alkuperäsivut piirtävät omat kuvaajansa: väestön kehitys ulkomailla ja Suomessa syntyneisiin jaettuna, nettomaahanmuutto ja kielen puhujat vuosittain.
- UuttaKartta ennustaa myös taustamaajakauman, ei vain ulkomaalaistaustaisten kokonaisosuutta.
- ParannettuLinkistä avattu karttavalinta myös kohdistuu ja zoomaa valittuun alueeseen.
- ParannettuKun kartalta valitsee useita alueita, jokainen karttataso laskee valinnalle yhteisluvun omalla säännöllään.
- KorjattuKansalaisuuskartta ei enää tarjoa ennustevuosia: sen aineistossa on vain yksi mitattu vuosi, josta ennustetta ei voi laskea.
- KorjattuKartan tilastopaneelissa historiallisen kehityksen kuvaaja avautuu kaavionäkymään yhdistettynä lukuna, kuten paneelissakin. Vertailutilaan siirrytään enää alueiden vertailukortista.
- UuttaTietopankkiin osio maahantulon perusteista maittain: kuinka suuri osa kunkin maan tulijoista sai luvan työn, perheen, opiskelun tai suojelun perusteella, ja miten se suhtautuu ryhmän työllisyyteen Suomessa.
- UuttaTaustamaasivu kertoo, millä perusteella maasta on tultu: työn, perheen ja turvapaikan osuudet viimeisimmältä täydeltä vuodelta, samoilla väreillä kuin Tilastot-näkymän lupakuvaaja.
- KorjattuAhvenanmaan alueille ei enää näytetä mantereen kouluja. Ahvenanmaan koulut eivät ole tässä aineistossa, ja alue jolla ei ole omaa koulua lainaa sellaisen enää vain omasta kunnastaan.
- ParannettuUlkomaalaisten työttömien työnhakijoiden kuvaaja avautuu osuutena työvoimasta eikä lukumääränä. Osuus vertautuu alueiden ja vuosien välillä. Lukumäärä on yhä yhden valinnan päässä.
- KorjattuKuvaajan viimeistä ennustevuotta voi osoittaa. Aiemmin osoitettavat kohdat loppuivat siihen vuoteen, johon mitattu viiva päättyi, eli koko katkoviiva jäi tavoittamatta.
- ParannettuAluesivun kuvaaja käyttää koko kortin leveyden, eikä osoittimen lukema piirry enää jo valmiiksi näkyvän arvon päälle.
- KorjattuSijoituskortin valinta ei enää vieritä sivua allasi.
- UuttaSivustolla lasketaan kävijämäärää Vercelin kävijätilastolla. Se ei aseta evästeitä eikä tunnista kävijää käyntien välillä. Mitä se kirjaa, kerrotaan Tietoa sivustosta -sivun yksityisyyskohdassa.
- UuttaTaustamaasivun työttömyys-, rikos- ja syntyvyyskuvaajat piirtävät Suomen kansalaisten viivan ryhmän oman viivan rinnalle, joten eron näkee suoraan kuvasta eikä sitä tarvitse muistaa muualta.
- UuttaTaustamaasivun rikoskuvaajasta valitaan rikostyyppi: kaikki rikokset, omaisuus-, väkivalta-, seksuaali- sekä liikenne- ja järjestysrikokset ja muut rikokset. Jokaisella on oma asteikkonsa, koska ne eivät mahdu samalle.
- ParannettuPostinumeroalueiden sijoituslistat jättävät oletuksena pois alle sadan asukkaan alueet. Yhdentoista asukkaan alue nousi listan kärkeen sadan prosentin osuudellaan, kun 4 661 asukkaan Otaniemi jäi taakse. Kortin valinnalla pienet alueet saa takaisin mukaan.
- KorjattuKuvaaja jää pois, jos sivun omasta ryhmästä ei ole lukuja. Aiemmin kuvaan piirtyi pelkkä vertailuviiva, vaikka selite lupasi kaksi.
- KorjattuHaku ei enää tarjoa alueeksi postinumeroa 99999 (”Tuntematon”), johon lähde kirjaa ne, joiden asuinaluetta ei tiedetä, eikä sille enää avaudu omaa sivua. Sama koskee yhteenlaskettuja luokkia, kuten maanosia ja ”yhteensä”-rivejä.
- KorjattuVaalea teema korjattu: alue- ja taustamaasivujen korttien reunat ja taustat näkyvät jälleen, painikkeet erottuvat taustastaan, ja tietopankin kartat tummuvat osuuden kasvaessa eivätkä päinvastoin.
- ParannettuPuhelimella haku löytyy näkymävalikosta, ja yläpalkin näkymäpainike on palkin keskellä.
- ParannettuEtusivun Tiesitkö-kortti vie myös alue-, taustamaa- ja kielisivuille: viisi uutta faktaa yksittäisistä alueista ja ryhmistä, ja kielten puhujamäärät vievät nyt kielen omalle sivulle.
- UuttaSivustohaku löytää nyt myös kunnat ja taustamaat: ”Vantaa” avaa kunnan oman sivun ja ”Irak” taustamaan sivun. Englanninkielinen haku löytää maat molemmilla kielillä.
- ParannettuKartan tietopaneelin taustamaalista linkittää maiden omille sivuille, kuten aluesivun vastaava lista.
- KorjattuKaavion otsikkorivin painikkeet pysyvät kortin sisällä kaikilla näytön leveyksillä. Kapeammalla näytöllä ne näkyvät kuvakkeina, ja Valinnat-painike on nyt pelkkä kuvake muiden tavoin.
- UuttaKartalle poliisin häiriöindeksi kunnittain 2021–2025: yleisillä paikoilla tapahtuneet rikokset ja hälytystehtävät painotettuna ja suhteutettuna asukaslukuun, koko maa 2014 = 100.
- KorjattuLinkki tietopankin osioon vie osion kohdalle. Aiemmin kaavion, kartan tai etusivun linkki pysähtyi tuhansia pikseleitä liian ylös, keskelle edellistä osiota.
- UuttaKielisivuilla on nyt myös työttömyys, rikollisuus, syntyvyys ja Kelan tuet kieltä puhuvien taustamaiden mukaan.
- KorjattuAlue- ja alkuperäsivut vierivät jälleen puhelimella.
- ParannettuAlue- ja alkuperäsivut eivät toista lukuina sitä, minkä sivun oma kuvaaja jo piirtää.
- KorjattuKielisivun maalista ei enää toista samaa maata kahdesti.
- UuttaKunnan sivu piirtää ulkomaalaistaustaisten osuuden kuvaajana, mitatut vuodet 2014 ja 2024. Kunnalle ei ole ennustetta, joten viiva päättyy vuoteen 2024.
- ParannettuAluesivun kuvaaja korvaa ennustelistan: 2030 ja 2035 luetaan nyt kuvaajan pisteistä eikä erillisistä riveistä.
- ParannettuProsenttiluvut näytetään yhdellä desimaalilla kaikkialla sivustolla, jolloin peräkkäiset luvut ovat samanmittaisia: 4,0 % asettuu 3,8 %:n kanssa samaan linjaan.
19.8.2026
- UuttaAluesivu piirtää ulkomaalaistaustaisten osuuden kuvaajana: yhtenäinen viiva mitatuista vuosista 2014 ja 2024, katkoviiva ennusteeseen 2030 ja 2035. Jokainen piste on merkitty omalla vuosi- ja prosenttiluvullaan.
- ParannettuKielisivu listaa maat, joissa kieltä puhutaan laajasti, ei vain niitä joissa se on virallinen. Kurdin sivulla ovat nyt myös Turkki ja Syyria, somalin sivulla Etiopia ja Djibouti, ja jokainen rivi kertoo kuinka suuri osa maan väestöstä kieltä puhuu.
- KorjattuAluehaku sulkeutuu, kun hakutuloksen valitsee. Aiemmin tuloslista jäi auki avatun alueen päälle.
- KorjattuAluesivun ja alkuperäsivun ”Avaa kartalla” avaa kartan valmiiksi kyseiseen alueeseen tai maahan kohdistettuna. Painike on nyt sivun yläosassa.
- UuttaUlkomaalaisten työnhakijoiden kaavioon kolmas mittari: ero Suomen kansalaisiin prosenttiyksikköinä. Vertailukohtana ovat Suomen kansalaiset eikä koko väestö, johon ulkomaan kansalaiset itse sisältyvät.
- ParannettuUlkomaalaisten työnhakijoiden kaavio avautuu kausitasoitettuna, jolloin kuvan muoto kertoo kehityksestä eikä vuodenajasta. Tasoituksen voi yhä ottaa pois.
- UuttaAluesivut: jokaisella postinumeroalueella ja kunnalla on nyt oma sivunsa, jolta näkee alueen luvut, kehityksen, sijoituksen ja yleisimmät taustamaat ilman karttanäkymän säätimiä.
- UuttaSivustohaku navigointipalkkiin: yksi hakukenttä kattaa näkymät, kaaviot, karttatasot, tietopankin osiot ja kaikki sen lähdemerkinnät otsikoita myöten ja tekstistä. Avautuu myös näppäimistöltä.
- UuttaUlkomaalaisten työttömien työnhakijoiden kaavioon kausitasoitus.
- UuttaTietopankkiin tulotaso taustamaan mukaan 1995–2024.
- ParannettuTyöllisyys taustamaittain avautuu nyt yhteen lukuun taustamaata kohti, ja sukupuolten välinen ero näytetään sen alla omana tarkasteluna.
- ParannettuÄänestysaluekartta kertoo, missä kunnassa alue on: sama alueen nimi toistuu kymmenissä kunnissa, joten pelkkä nimi ei riittänyt tunnistamaan aluetta. Paneelissa näkyvät nyt myös kaikki puolueet.
- ParannettuPostinumeroalueiden ennuste ottaa huomioon alueen nykyisen tason eikä vain sitä, kuinka nopeasti osuus on viime vuosina noussut.
- ParannettuTaustamaakaavio avautuu pakolaislähtömaiden valintaan, ja sen esivalinnat ovat omana ryhmänään.
- ParannettuLasten osuutta kuvaava karttamittari on nimetty kartan valikossa sillä, mitä se mittaa.
- KorjattuKaavion Lue taustat -painike vie sen tietopankin osioon, joka käsittelee kyseistä kaaviota, eikä enää koko ryhmän alkuun.
- KorjattuKartan tietolaatikko ja pikatieto eivät enää toista samoja lukuja.
- KorjattuTietopankin pylväskaaviot näyttävät taas huomiolaatikkonsa.
- UuttaTietoa sivustosta -sivulle koottiin lähteet ja menetelmät: jokainen sivuston aineisto julkaisijoittain, linkki alkuperäiseen taulukkoon, tieto siitä päivittyykö luku itsestään, ja mitä luvuille on laskennassa tehty.
18.8.2026
- UuttaKansalaisuuskartalle voi valita ennustevuodet 2030 ja 2035: ryhmien koko seuraa sivuston ennustetta, alueiden keskinäinen jakauma pidetään vuoden 2024 tasossa.
- ParannettuKartalta voi siirtyä valittujen alueiden vertailuun suoraan kaavionäkymän vertailutilaan.
- ParannettuVuosiliukuri merkitsee pienin viivoin ne vuodet joihin se pysähtyy, ja katkoviiva alkaa viimeisestä mitatusta vuodesta.
- ParannettuValittujen alueiden vertailu piirtää kullekin alueelle oman viivan, joten kehityksen eron näkee suoraan.
- ParannettuUseaa aluetta verrattaessa tilastopaneeli näyttää alueiden vertailun ilman yksittäisen alueen sijoituslistaa.
- ParannettuKartan hakukentän voi tyhjentää kentän reunan ×-painikkeesta.
- KorjattuUsean alueen yhdistetty arvo näkyy myös ennustevuosina.
- ParannettuKartan ennustevuodet otetaan käyttöön erikseen vuosiliukurin alta, ja painikkeen vieressä kerrotaan miten tarkkoja ne ovat.
- UuttaPostinumerokartan ulkomaalaistaustaisten osuudelle voi valita ennustevuodet 2030 ja 2035.
- ParannettuKun kartalta valitsee useita alueita, yleisimmät taustamaat lasketaan yhteen koko valinnasta.
- UuttaKaavionäkymään ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden kuukausisarja, joka ulottuu edelliseen kuukauteen asti.
- UuttaKaavionäkymään ulkomaalaistaustaisten määrä syntymämaan mukaan, omine ennusteineen.
- UuttaKartalla ulkomaalaistaustaisten osuudelle voi valita ennustevuodet vuoteen 2050 asti.
- ParannettuKartan vuosiliukuri skaalautuu ajan mukaan, ja ennustevuodet erottuvat omalla merkinnällään.
- ParannettuKarttojen väriasteikko sai seitsemännen luokan poikkeuksellisen korkeille arvoille, esimerkiksi yli 40 prosentin ulkomaalaistaustaisuudelle.
- KorjattuTietoa sivustosta -sivu vierii mobiilissa.
17.8.2026
- UuttaTämä info-sivu ja muutosloki.
- UuttaTietopankkiin oma työllisyysosio.
- ParannettuEtusivun Tiesitkö?-korttiin 99 faktaa, satunnaistuspainike ja koko kortin kattava linkki lähdenäkymään.
- ParannettuVieraskielisten kaavion vuoden 2060 ennuste lasketaan nyt samalla kohorttimallilla kuin sivuston muut väestöennusteet.
- KorjattuMuutoskartan pikatieto näytti vain lisärivit — alueen nimi ja muutosluku puuttuivat kokonaan.
- KorjattuPuoluekannatuksen kartogrammi piirtyy taas, ja sen väriasteikko skaalautuu valittuihin puolueisiin.
- KorjattuKaavionäkymän lähdepaneelin alle jää tilaa kaikilla näytön leveyksillä.
16.8.2026
- UuttaEtusivulle Tiesitkö?-kortti, joka nostaa satunnaisen faktan sivuston omista aineistoista.
- UuttaVieraskielisten kaavioon vuoden 2060 ennustekytkin.
- ParannettuKoulun valinta kartan sijoituslistalta valitsee myös sen alueen ja avaa koulun karttamerkin.
- ParannettuPalvontapaikkakartta avautuu moskeijoihin, ja muut uskonnot saa mukaan omista painikkeistaan.
14.8.2026
- UuttaSelaimen välilehden otsikko vaihtuu näkymän mukana.
- UuttaTietopankkiin kokonaishedelmällisyysluku äidin taustamaan mukaan.
- KorjattuMuuttokartan sijoituslistan luvut valuivat paneelin ulkopuolelle mobiilissa.
13.8.2026
- UuttaNäytä suhteessa kantaväestöön -kytkin takaisin käyttöön kuntavaalien äänestysaktiivisuuden kaaviossa.
- KorjattuLukujen korostus söi päivämääräväleistä alun 1.1.
- ParannettuLisätietoja-nuoli kääntyy, kun vertailukohde avataan.
12.8.2026
- ParannettuKaavion huomiolaatikon voi otsikoida Määritelmäksi, kun se sisältää vain käsitteen määrittelyn.
11.8.2026
- ParannettuKaavioiden pikatiedot yhtenäistettiin: kaikki kaaviot käyttävät nyt samaa kokoa.
10.8.2026
- UuttaEtusivulle pikalinkit viiteen käytetyimpään aineistoon.
- UuttaKaavioiden selitteiden vihjeet ovat nyt oikeita pikatietoja selaimen title-attribuutin sijaan: ne aukeavat heti ja toimivat myös kosketuksella ja näppäimistöllä.
- ParannettuTietopankin artikkelilaatikot: jokainen taitos on nimetty, viralliset lähteet ja tutkimukset on erotettu journalismista, ja kortit on tiivistetty.
- ParannettuMaakohtaiset lohkot voivat kantaa huomioriviä, joten Väestökello ja replacementclock.org linkittyvät omalta riviltään.
9.8.2026
- UuttaVaalikartta äänestysaluetasolla: 1 841 aluetta, vuoden 2023 eduskuntavaalit.
- UuttaTietopankkiin terveysosio (THL, MoniSuomi 2022).
- ParannettuTyöllisyys sukupuolen mukaan -kaavioon maavalitsin 12 kiinteän rivin tilalle: kaikki 40 maata ovat haettavissa.
- ParannettuTietosuoja: sivusto ei seuraa kävijöitä.
- KorjattuVastaanottokeskusten sijainnit käyttävät Kotokunnan itse julkaisemia osoitteita.
8.8.2026
- UuttaVaalikartta kunnittain: puoluekannatus eduskuntavaaleissa.
- UuttaKaavio työllisyydestä taustamaan ja sukupuolen mukaan.
- ParannettuTietopankin kaavioissa havainnot nousivat kaavion yläpuolelle ja menetelmähuomiot jäivät sen alle.
6.8.2026
- UuttaTietopankin pylväskaavioihin tietolaatikko, joka seuraa osoitinta.
30.7.2026
- ParannettuAktiivinen kartta/kartogrammi-pilleri saa korostushehkun.
- KorjattuTietopankin sisällysluettelon otsikot jäivät kelluvan navigointipalkin alle.
29.7.2026
- ParannettuKartan sivupaneelin vierityspalkki siirtyi pyöristetyn laatikon sisään, ja paneelin reunat häivytetään pehmeästi.
- KorjattuKartta/kartogrammi-pilleri liukuu enää vain näiden kahden välillä vaihdettaessa.
28.7.2026
- ParannettuNavigointipalkki kelluu sisällön päällä kompaktina pillerinä oman rivinsä sijaan, ja kartan sivupaneeli kelluu kartan päällä.
- KorjattuMobiilin näkymävalikon ja reunapainikkeiden (valikko, teema, kieli, jako) klikkaukset.
27.7.2026
- KorjattuMuuttokartta värittää jokaisen kohdemaan samalla säännöllä.
26.7.2026
- UuttaSyntyvyyden kehitys taustamaittain -kaavio (1990–2024).
- ParannettuKaavioiden Näytä kartalla -linkit seuraavat valittua mittaria.
25.7.2026
- UuttaSeitsemän uutta aineistopohjaista tietopankkiosiota kaavioineen.
- UuttaKaavio ulkomaalaistaustaisista oppilaista alueittain.
- UuttaVäestöpyramidiin absoluuttisten lukujen kytkin.
- UuttaTyöllisyys maassaoloajan mukaan -kaavioon kantaväestön vertailupylväät.
23.7.2026
- UuttaTietopankkiin syntyvyyden ja hedelmällisyyden osio taustan mukaan.
- UuttaRikollisuusosioon uhrit alkuperän mukaan: pahoinpitelyt ja seksuaalirikokset.
- KorjattuVaalilupaus- ja faktakortit ovat vaaleassa teemassa puhtaan valkoisia.
22.7.2026
- UuttaTyöllisyysaste (18–64) työttömyyskaavion mittarivalikkoon.
- UuttaTietopankkiin vastaanoton kustannukset -osio (2014–2024).
- ParannettuVäestöpyramidin kantaväestö- ja ulkomaalaistaustapylväät ovat vierekkäin, ja alueen valitsin käyttää samaa valikkoa kuin muut kaaviot.
- ParannettuKuntien ja kielten hakulistat sivupaneeleissa ovat korkeampia.
- KorjattuRikoskaavion vuosiliuku rajautuu valitun lähteen vuosiin.
- KorjattuVäestökaavion pikatiedon sarjanimet käännetään.
21.7.2026
- UuttaKartalle ulkomaalaistaustaisten osuuden ennuste vuosille 2030–2050.
20.7.2026
- UuttaKotoutumisen mittarit -kaavio (Eurostat, kantaväestö ja ulkomailla syntyneet).
19.7.2026
- UuttaVäestöpyramidi taustan mukaan kaavionäkymään.
- UuttaÄänestysaktiivisuus taustan mukaan -kaavio tietopankkiin.
- UuttaMigrin käännytyspäätökset kaavionäkymään, sekä sukupuoli- ja ikäjakauma.
- UuttaToisen sukupolven osuus kartan kuntamittariksi (1990–2025).
18.7.2026
- UuttaTurvapaikkapäätökset, muuttovirrat ja kansalaisuudet vuoteen 2025 asti, sekä väkilukuun suhteutettu näkymä.
- UuttaKausitasoituksen kytkin neljännesvuosittaiseen työttömyyskaavioon.
17.7.2026
- UuttaKartogrammiin kosketuseleet: vieritys ja zoomaus.
- KorjattuMobiilin kaaviokorkeus, kartogrammin tilastopaneeli ja zoomaus valittuun alueeseen.
16.7.2026
- UuttaEtusivun ulkomaalaistaustaisten luku on nyt elävä väestökello, joka ekstrapoloi kuluvan hetken arvon.
15.7.2026
- UuttaValittu alue pysyy samana kartan ja kartogrammin välillä.
- KorjattuKaaviokorttien sisäinen pystyvieritys mobiilissa.
14.7.2026
- UuttaKaavionäkymän sisällysluettelo avautuu mobiilissa koko ruudun laajuisena vetolaatikkona.
- UuttaPääkaupunkiseudun karttakuvio etusivun taustalle.
12.7.2026
- UuttaTietopankki avautuu suoraan omaan osioonsa linkistä, ja sen sisällöt on järjestetty ryhmiin.
2.7.2026
- UuttaTietopankkiin kaksi uutta kaaviotyyppiä: Tanskan valtiovarainministeriön nettovaikutuskuviot 2.7 ja 2.8.
25.6.2026
- UuttaKartalle Suomen moskeijoiden sijainnit.
24.6.2026
- UuttaTietopankin sijoituskaavioihin valinta, joka näyttää luvut suhteessa kantaväestön tasoon.
- UuttaTukikaavioon jaottelu äidinkielen mukaan, ja mukaan Vantaa.
23.6.2026
- UuttaEurooppa-näkymään Britannian ulkomailla syntyneet aluetasolla, kansallisista lähteistä koottuna, koska Eurostatissa niitä ei ole.
21.6.2026
- ParannettuEurooppa-näkymä jaettiin rehellisesti alue- ja maatasoon: kukin mittari näytetään sillä tasolla, jolla se on vertailukelpoinen, ja mukaan tuli muuttoliikeaineisto.
- KorjattuTietopankin sisällysluettelo vierii, kun se on näyttöä korkeampi.
17.6.2026
- UuttaEtusivun jokainen tunnusluku vie kaavioon, joka sen takana on.
- KorjattuIkävakiointi laskee osuudet rajatulla suoralla menetelmällä, joten yli sadan prosentin osuuksia ei enää synny.
16.6.2026
- ParannettuTyöttömyyskaavio kertoo asukasmäärän jokaisen pylvään alla, kuten rikoskaavio.
- ParannettuTurvapaikanhakijoiden muuttokartassa yksi piste on tuhat ihmistä.
13.6.2026
- UuttaKoulukartta värittää alueet, joilla ei ole omaa koulua, lähimmän koulun mukaan.
7.6.2026
- ParannettuKaavioiden pikatiedot seuraavat osoitinta yhdenmukaisesti pylväissä, ryhmissä ja viivoissa.
1.6.2026
- ParannettuEurooppa-näkymän rikososio avautuu seksuaalirikoksiin.
31.5.2026
- UuttaEtusivulle paneeli, joka näyttää ulkomaalaistaustaisten osuuden kehityksen koko maassa.
- ParannettuEurooppa-näkymässä valitun alueen voi ottaa pois valinnasta.
Loki alkaa 31.5.2026. Sitä ennen tehtyä työtä ei ole tässä eritelty, eikä jokaiselta päivältä ole merkintää — vain niiltä, joina jokin ominaisuus muuttui.
Historia
Maahanmuutosta on esitetty julkisuudessa tavoitelukuja ja lupauksia. Osa niistä on nyt tarkistettavissa: tavoitevuosi on tullut tai vaadittu määrä on toteutunut.
Tämä osio kokoaa väitteet alkuperäisessä muodossaan ja asettaa mitatun toteuman niiden rinnalle. Tarkoitus ei ole osoittaa yksittäisiä puhujia vääriksi vaan katsoa, mitä tavoitteista seurasi. Ensimmäisenä on kartta, joka näyttää vuosi kerrallaan, mistä maista Suomeen on muutettu ja millä perusteella.
Mistä Suomeen on muutettu
Vuonna 1990 Suomeen muutti 1 186 ulkomailla syntynyttä. Suurimmat lähtömaat olivat Ruotsi 372 muuttajalla ja entinen Neuvostoliitto 341:llä, ja kolmanneksi suurimmasta Saksasta tuli 36 henkeä. Vuonna 2024 muuttajia oli 56 110 eli 47-kertainen määrä, ja kärjessä olivat entinen Neuvostoliitto 8 048:lla, Ukraina 7 200:lla ja Filippiinit 3 706:lla.
Kartta näyttää tämän vuosi kerrallaan. Kaaren paksuus on Suomeen muuttaneiden määrä, ohut vastakkainen kaari on samaan maahan Suomesta muuttaneet, ja väri kertoo, mikä hakuperuste oli sinä vuonna maan hakijoilla yleisin.
Perusteiden painopiste vaihtuu vuosikymmenessä enemmän kuin kokonaismäärä antaa ymmärtää. Vuonna 2015 kansainvälistä suojelua haki 31 707 henkeä ja työn perusteella 5 976. Vuonna 2019 työ oli suurin peruste 11 813 hakemuksella. Vuonna 2024 suurin oli perhe 22 267 hakemuksella, ja vuonna 2025 työperäisiä hakemuksia oli enää 10 752, kun perheperusteisia oli 22 592.
Tarkennukset
- Viivan paksuus vertaa maita saman vuoden sisällä. Vertailukohta on sen vuoden suurin liike, joten paksuutta ei voi lukea kahden eri vuoden välillä vaan vuoden luvut ovat kartan vieressä.
- Perustesuodatin vaihtaa mitan. Kun peruste on valittuna, kaari on Maahanmuuttoviraston hakemusten määrä eikä Tilastokeskuksen rekisteröity muutto, vuodet rajautuvat välille 2015–2025 ja lähtevät kaaret jäävät pois, koska hakemusta ei jätetä maasta lähtemiseksi.
- Kaaren paksuus ja kaaren väri tulevat eri lähteistä. Paksuus on Tilastokeskuksen rekisteröity muutto syntymämaan mukaan, väri Maahanmuuttoviraston hakemukset kansalaisuuden mukaan. Syntymämaa ja kansalaisuus ovat eri luokituksia, joten saman kaaren kaksi puolta eivät kuvaa täsmälleen samaa joukkoa.
- Hakuperusteet ovat saatavilla vuodesta 2015. Sitä aiemmilta vuosilta kaaret ovat yksivärisiä, koska perustetta ei ole julkaistu, ei siksi että se olisi tuntematon.
- EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa, joten heistä ei synny hakemuksia. Näiden maiden kaaret on väritetty vapaan liikkuvuuden mukaan eikä jätetty värittömiksi.
- Kansainvälisen suojelun luku on hakemuksia, ei myönnettyjä lupia, ja siihen sisältyvät sekä turvapaikkahakemukset että tilapäinen suojelu. Hakemuksia on aina enemmän kuin maahan jääneitä.
- Kartalla ovat ulkomailla syntyneet. Suomessa syntyneet paluumuuttajat eivät näy, vaikka he olivat 1990-luvulla suuri osa kaikesta maahanmuutosta.
- Entinen Neuvostoliitto, entinen Jugoslavia, entinen Serbia ja Montenegro sekä entinen Tsekkoslovakia ovat luokituksen omia luokkia eivätkä nykyisiä valtioita. Ennen hajoamista syntyneet kirjautuvat niihin, ja kaari lähtee kartalla entisen valtion alueelta.
- Kartta piirtää kunkin vuoden 42 suurinta liikettä niistä maista, joissa muuttoja on vähintään 60. Pienemmät jäävät piirtämättä, jotta suuret erottuisivat.
- Viimeisin vuosi on 2025.
Virallisia lähteitä
Tiivistelmä
Kartan värit tulevat tästä aineistosta: ensimmäiset oleskelulupahakemukset työn, perheen ja opiskelun perusteella sekä turvapaikka- ja tilapäisen suojelun hakemukset kansalaisuuksittain vuodesta 2015. Luvut ovat vireille tulleita hakemuksia.
Vuosi vuodelta
Alla on maahanmuuton historia Suomessa yksi vuosi kerrallaan siitä alkaen, kun Suomi liittyi pakolaissopimukseen. Jokaisen vuoden kohdalla ovat sen vuoden luvut ja se, mitä tulijoista tuolloin sanottiin. Sitaatit ovat sanatarkkoja ja jokaisen vieressä on lähde.
Painopiste on puheessa. Se, miten presidentit, ministerit, puoluelehdet ja yleisönosastot puhuivat tulijoista, on vaihdellut enemmän kuin luvut, ja usein eri suuntaan kuin luvut. Se, mitä samoista aiheista tiedetään nyt, on koottu tietopankkiin.
Rajaa tyypin mukaan
Rajaa kannan mukaan
-
1968
-
Laki
Suomi liittyi Geneven pakolaissopimukseen. Voimaansaattamisasetukset annettiin 5.12.1968.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 129, lainaa: asetukset 812–813/1968
-
Laki
-
1970
-
Luku
Ulkomaalaistoimisto ilmoitti 6.5.1970 maassa oleskelevan 1 752 pakolaista. Luku koottiin Geneven sopimuksen 20-vuotisjuhlien tilastoon.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 129
-
Luku
-
1973
-
Tapahtuma
Sotilasjuntta kaappasi vallan Chilessä 11.9.1973, ja Suomen lähetystöön Santiagossa saapui pian ensimmäinen turvapaikanhakija. Suomi otti vastaan sadan hengen ryhmän.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 40–44
-
Tapahtuma
-
1975
-
Luku
Vuoden 1975 loppuun mennessä Suomeen oli vastaanotettu 151 pakolaista, joista 32–42 oli ehtinyt muuttaa pois. Chileläisten ryhmä oli maaliskuussa 118 henkeä, joista 92 Chilen kansalaisia.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 44
-
Luku
-
1976
-
Laki
Sisäasiainministeriö asetti 3.9.1976 toimikunnan selvittämään ulkomaalaislainsäädännön uudistamista. Suomella ei ollut ulkomaalaislakia, vain vuoden 1958 asetus.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 55
-
Laki
-
1979
-
Olisikin järkevämpää miettiä taloudellisen avun muotoja ja laajuutta kuin haihatella venekansan jäsenten tuottamisesta Suomeen. Pakolaismäärä, jonka Suomi voisi sijoittaa olisi kuitenkin niin pieni, ettei sillä olisi pakolaisongelman kannalta mitään merkitystä.
Hallituspuolueen lehti torjui venepakolaisten vastaanoton. Viisi päivää myöhemmin, hallituksen päätettyä ottaa sata, sama lehti kirjoitti: "Kun tälle tielle on nyt lähdetty..."
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 50, lainaa: Suomen Sosialidemokraatti 2.7. ja 7.7.1979 -
Ulkomainen lehdistö osoittaa maatamme syyttävällä sormella: kaikki Länsi-Euroopan maat Suomea lukuun ottamatta ovat ottaneet pakolaisia vastaan.
Kokoomuksen äänenkannattaja. Kirja toteaa, että kaikki hallituspuolueet antoivat vältteleviä lausuntoja.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 50, lainaa: Uusi Suomi 20.6.–5.7.1979 -
Tapahtuma
Ulkoasiainvaliokunta torjui 21.6.1979 YK:n pyynnön ottaa venepakolaisia ja päätti 4.7.1979 ottaa sata. Ensimmäiset saapuivat syksyllä.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 51
-
-
1983
-
Laki
Suomen ensimmäinen ulkomaalaislaki (400/1983) annettiin 26.4.1983 ja tuli voimaan 1.3.1984. Asetus ei valmistunut ajoissa, joten maaliskuun 1984 toimittiin ilman sitä.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 59 ja liite s. 185 -
Luku
Suomeen otettiin 134 vammaista Indokiinan pakolaista ja 15 perheenjäsentä.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 51
-
Laki
-
1985
-
Tapahtuma
Hallituksen ulkoasiainvaliokunta teki vuoden lopulla periaatepäätöksen ottaa Suomeen vuosittain satakunta uutta pakolaista. Tämä on pakolaiskiintiön alku. Samana vuonna valtioneuvosto oli ottanut yhdeksän pakolaista ja kymmenen perheenjäsentä.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 51
-
Tapahtuma
-
1986
-
Luku
Ilta-Sanomat mittasi maaliskuussa 1986 kannatuksen ulkomaalaispolitiikan lieventämiselle. Sitä kannatti 15 prosenttia kansalaisista. Maahanmuuttoviraston oma historiateos käyttää lukua osoittaakseen, että neljä vuotta aiemmin, salvadorilaispapin käännytyskohussa 1982, julkinen mielipide oli mitattu "vasta eduskunnan käytävillä ja toimittajien kesken". Poliitikkojen puheissa ja kansan käsityksissä oli melkoinen ero.
Ilta-Sanomat 18.3.1986, siteerattuna: Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 56–57
-
Luku
-
1987
-
Maailmassa on 12–15 miljoonaa pakolaista. Käytetään nyt laskuissa suurempaa lukua. Suomen kansa on yksi promille maailman väestöstä. Silloin vastuumme olisi yksi promille eli 15 000 pakolaista. [...] Siinä ne rajat olisivat, 15 000–75 000, riippuen vertauskohteesta.
Helsingin Sanomien kuukausiliitteen haastattelu. Kirjan mukaan Sorsa tarkoitti kehitysavun suuntaamista UNHCR:lle 15 000 pakolaisen edestä, mutta lausunto tulkittiin heti vaatimukseksi 15 000 kiintiöpakolaisesta vuodessa.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 67, lainaa: HS Kuukausiliite 1987 -
Se on hyvin mahdollista, että meidän väkilukumme ei kehity sillä tavalla kun mitä monet pitävät suotavana. Meillä käytiin joskus semmoista keskustelua, että tähän maahan pitäisi tuoda työvoimaa, ja se herätti paljon vastustusta silloin. On hyvin mahdollista, että on kysymys ihan samasta ilmiöstä, mutta vähän eri nimellä. Ja on hyvin mahdollista, että meidän kannaltamme olisi edullista ottaa tänne väkeä edullisessa iässä olevaa.
A-studion haastattelu. Kirjan mukaan puhe ärsytti RKP:n lehtiä ja kansanedustajia, joiden mielestä työkykyisyys ei saisi olla kriteeri pakolaisvalinnoissa.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 71, lainaa: Yle A-studio 23.9.1987 -
Luku
Magdalena Jaakkolan asennesarjan ensimmäinen mittaus. Suomeen olisi ottanut nykyistä enemmän pakolaisia 41 prosenttia vastaajista. Sarja mittasi samat kysymykset viidesti vuoteen 2007 asti, ja tämä oli sen myönteisin lukema pakolaisten osalta.
Magdalena Jaakkola, Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta, Helsingin kaupungin tietokeskus 1/2009 -
Luku
Magdalena Jaakkolan osatutkimus julkaistiin lokakuun alussa 1987, ja haastattelut oli tehty touko-heinäkuussa. Se kumosi myyttejä: suomalaiset suhtautuivat ulkomaalaisiin "huomattavasti myönteisemmin kuin tiedotusvälineissä on esitetty". Vieraanvaraisimpia olivat korkeasti koulutetut ruotsinkieliset nuoret naiset, ja myötätunto riippui tulijan taustasta. Kiinnostavin löydös oli joukkoharha: valtaosa suomalaisista piti muita ennakkoluuloisempina kuin nämä oikeasti olivat.
HS 7.10.1987 ja Magdalena Jaakkola, Suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin ja ulkomaalaispolitiikkaan (Siirtolaisuustutkimuksia 21, 1989), siteerattuna: Leitzinger (toim.) 2010, s. 69–70 -
Luku
Helsingin Sanomat laski oman yleisönosastonsa kesän 1987 kirjoitukset. Puolet kirjoittajista vastusti pakolaisten tuloa Suomeen, pienempi joukko puolsi ja osa ei ilmoittanut kantaa. Yhteenvedon laatija ei keksinyt vastustajien enemmistölle muita perusteluja kuin työttömyyden, asuntopulan ja turvallisuusongelmat. Syksyllä kirjoituksia tuli kaksinkertainen määrä, joista lehti julkaisi kolmanneksen.
Helsingin Sanomien yleisönosastoyhteenveto 1987, siteerattuna: Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 66
-
-
1989
-
Laki
Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskus perustettiin 1.6.1989 Ulkomaalaistoimiston tilalle.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 77–78
-
Laki
-
19901 186 muuttajaa · suurin lähtömaa Ruotsi 372
-
On lähdetty siitä, että inkeriläiset ovat suomalaisia. Heidän esi-isänsä ovat Ruotsin vallan toimesta aikanaan sille alueelle siirrettyjä ja he ovat siellä monia kokeneet. Sitä voidaan verrata paluumuuttoon. Mitään päätöksiä muitten suomensukuisten kansojen osalta tässä mielessä ei ole tehty.
Ulkomaantoimittajien yhdistyksen haastattelu. Kirjan mukaan lausunto tuli Ulkomaalaistoimistolle yllätyksenä ja se tulkittiin käskyksi edetä. Inkerinsuomalaisten paluumuutto alkoi tästä.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 82, lainaa: Koivisto, Historian tekijät (1995), s. 298–299 · HS 5.4. ja 27.7.1990 -
Tapahtuma
Somalialaisia turvapaikanhakijoita alkoi tulla Neuvostoliiton kautta. 26.–28.11.1990 Vainikkalan kautta saapui lähes 200, ja 30.12.1990 junalla 230. Vuoden alusta marraskuuhun tulijoita oli noin 1 500.
MTV Uutiset 15.2.2015, Salaiset arkistot 1990 · Leitzinger 2010, s. 85 -
Somalialaiset on syytä pysäyttää rajalle. Otetaan nimet ylös ja luvataan harkita. Todetaan, että Neuvostoliitto on turvallinen maa. Jos joku on eri mieltä, niin sitten riidellään. Ellei näitä pysäytetä, miten sitten muitakaan.
Koiviston omista muistelmista. Holkerin hallitus valmisteli 30.11.1990 päätöksen, jolla Neuvostoliiton kautta tulevat olisi voitu käännyttää rajalle. Pääministeri Holkeri vastusti ja päätöstä ei koskaan käytetty. Julkisuudessa toistuva muoto, jonka mukaan Koivisto olisi puhunut tulijoiden ampumisesta, ei esiinny missään näistä lähteistä.
Koivisto, Historian tekijät (1995), lainattu Kaleva 17.8.2017 ja MTV Uutiset 15.2.2015 · Leitzinger 2010, s. 85 -
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 85, lainaa: Koivisto, Historian tekijät (1995), s. 292Huipputapaus oli se, kun suomalaisella bussilla tuli Leningradista somaleja ja rajalla vain todettiin, että jaaha, pakolaisia, selvä on. Lahteen menossa. Ei otettu edes nimiä ylös.
-
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 85, lainaa: Koivisto, Historian tekijät (1995), s. 292Pelkäsin, että jyrkästi kasvanut pakolaisvirta aiheuttaisi nopeassa tahdissa muukalaisvihan.
-
elintasopakolaisista ... hyväntahtoisista hölmöistä
Kaksi ilmausta puheesta. Kirjan mukaan Ilaskivi tarkoitti somaleja ja suomalaisia, jotka tarjosivat liian herkästi oleskelulupia ja sosiaaliturvaa. Puhe toi hänelle kansansuosiota, joka ei riittänyt presidentinvaaleissa 1994.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 70 -
Luku
EVAn syksyn 1990 mittaus (n = 2 426) on sen vanhin maahanmuuttoa koskeva kysymyssarja. Kaksi lukua kertovat ajan asetelman. Väitteen "parempi maksaa suomalaisille lasten synnyttämisestä kuin lisätä pakolaisten maahanmuuttoa" hyväksyi 69 prosenttia ja torjui 17. Väitteen "kasvava työvoimapula on ratkaistavissa vain ulkomaalaisen työvoiman avulla" hyväksyi 14 prosenttia ja torjui 68.
EVAn Arvopankki, osuus laskettu vastausjakauman lukumääristä. Arvopankki julkaisee painottamattomat vastausmäärät, joten osuus voi poiketa prosenttiyksikön tai kaksi EVAn omista painotetuista julkaisuluvuista · EVAn kansallinen asennetutkimus, syksy 1990
-
-
199113 118 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 5 833
-
Minua rasittaa, että on joku eliitti, joka kertoo mitä mieltä kansan pitäisi olla..., että pitäisi jotenkin madella muiden ihmisten edessä.
Ilta-Sanomien haastattelu. Kirjan mukaan tammikuussa 1991 media tivasi Koivistolta kuusi kertaa tuomiota kansan ulkomaalaisvastaisuudelle, ja hän toisti, ettei ollut nähnyt todisteita sellaisesta asenteesta.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 85, lainaa: Ilta-Sanomat 11.1.1991 · Koivisto, Historian tekijät (1995), s. 294 -
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 71–72Meillä hurskastellaan kauheasti, ettei rajaa saisi panna kiinni. Kuka hyvänsä, joka panee jalan yli rajan ja sanoo, että minä pyydän turvapaikkaa, pitäisi ottaa tänne tässä maailmantilanteessa. [...] Mitäs sitten, jos sieltä tosiaan lähtee isot väkimäärät liikkeelle? Olisi paljon parempi, että heidän pyrkimyksiänsä tuettaisiin eikä vaikeutettaisi, jottei tapahtuisi mitään uutta kansainvaellusta.
-
Laki
Uudistettu ulkomaalaislaki (378/1991) tuli voimaan 1.3.1991. Samana päivänä aloittivat ulkomaalaisvaltuutettu ja turvapaikkalautakunta. Vastaanottokeskuksista säädettiin lailla 31.12.1991.
Ulkomaalaislaki 378/1991, Finlex
-
-
199210 182 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 4 053
-
Tapahtuma
Jugoslavian hajoamissodan pakolaisia alkoi tulla vuoden alusta, enimmäkseen Kosovon albaaneja. Ulkomaalaiskeskus osallistui kesäkuussa ensi kertaa kiintiöpakolaisvalintaan Turkissa, josta tuli irakilaisia ja iranilaisia kurdeja. Viimeiset vietnamilaiset venepakolaiset valittiin elokuussa.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 51, 88–90 -
Mielikuva suljetusta yhteiskunnasta ja eristäytyneestä kansasta on pitkälti sotienjälkeisen ajan myytti.
Artikkeli kirjoitettiin ensimmäisten somalialaisten tulon ja laman keskellä. Sen mukaan Suomessa asui vuonna 1914 todennäköisesti yli 40 000 ulkomaalaista ja vuoden 1920 lopussa 24 451, ja ennen toista maailmansotaa ulkomaalaisia oli Suomessa enemmän kuin Ruotsissa. Vuoden 1991 lopussa ulkomaan kansalaisia oli 37 579.
Antero Leitzinger, Ulkomaalaiset Suomessa, johdantoa immigraatiohistoriaamme, Siirtolaisuus–Migration 4/1992, s. 27–31, ja Tilastokeskus, väestörakenne
-
Tapahtuma
-
199310 768 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 2 613
-
Laki
Eräiden Jugoslavian kansalaisten turvapaikkahakemusten poikkeuskäsittelystä säädettiin laki (14/1993). Suomi otti humanitaarisin perustein Sarajevon sairaalasta potilaita saattajineen, 111 heti ja 140 vuoden 1994 puolella.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 88 ja liite s. 188 -
Luku
Sarjan toinen mittaus laman pohjalla. Enemmän pakolaisia olisi ottanut enää 20 prosenttia, ja kuusi kymmenestä olisi ottanut vastaan nykyistä vähemmän ulkomaalaisia työnhakijoita. Kuuden vuoden pudotus pakolaiskysymyksessä oli 21 prosenttiyksikköä.
Magdalena Jaakkola, Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta, Helsingin kaupungin tietokeskus 1/2009 -
Luku
EVAn kevään 1993 mittauksessa (n = 2 367) kysyttiin, uskooko vastaaja rasismin ja muukalaisvihan nousevan Suomessa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sitä piti todennäköisenä 65 prosenttia. Samassa mittauksessa 61 prosenttia katsoi pätevien suomalaisten muuton ulkomaille olevan Suomelle suurempi ongelma kuin ulkomaalaisten tulon.
EVAn Arvopankki, osuus laskettu vastausjakauman lukumääristä. Arvopankki julkaisee painottamattomat vastausmäärät, joten osuus voi poiketa prosenttiyksikön tai kaksi EVAn omista painotetuista julkaisuluvuista · EVAn kansallinen asennetutkimus, kevät 1993
-
Laki
-
19947 747 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 2 149
-
Luku
Turvapaikanhakijoita tuli 839, kun kaksi vuotta aiemmin heitä oli ollut 3 634. Hallitus totesi myöhemmin: "Vuosina 1994–1997 turvapaikanhakijoita on tullut alle 1 000 hakijaa vuodessa." Somalian kansalaisia asui Suomessa vuoden lopussa 3 538, kun vuonna 1992 heitä oli ollut 1 882.
Somalialaisten määrä kasvoi koko vuosikymmenen, vaikka turvapaikanhakijoita tuli vähän. Kasvu tuli perheenyhdistämisestä ja syntyvyydestä, ei uusista hakijoista.
Hallituksen esitys 66/1998 vp, Edilex, ja Tilastokeskus, väestörakenne
-
Luku
-
19957 620 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 2 169
-
Laki
Suomi liittyi Euroopan unioniin 1.1.1995. Ulkomaalaisvirasto perustettiin itsenäiseksi keskusvirastoksi 1.3.1995.
Laki ulkomaalaisvirastosta 156/1995, Finlex -
Luku
Pakolaiskiintiö oli ollut 500 vuodesta 1989. Vuosiksi 1995 ja 1996 vahvistettiin 500 pakolaisen lisäkiintiö entisen Jugoslavian alueelta, joten kiintiö oli näinä vuosina 1 000. Kiintiöpakolaisia otettiin vastaan 221 vuonna 1995 ja 817 vuonna 1996.
Kiintiö jäi täyttämättä lähes joka vuosi. Vuonna 1997 se palasi 500:aan.
Hallituksen esitys 66/1998 vp, Edilex, ja Pentikäinen, Loputon matka, Työpoliittinen tutkimus 274, taulukko 1 -
Tapahtuma
Joensuun skinheadit nousivat valtakunnalliseen julkisuuteen, kun Katajan koripallojoukkueen yhdysvaltalainen vahvistus Darryl Parker lähti kaupungista skinien käytyä hänen kimppuunsa. Marraskuussa 15 skinheadia sai syytteet somalien pahoinpitelystä ja uhkailusta.
Yle kirjoitti vuonna 2023, että skiniongelma nousi julkisuuteen vasta tuolloin, vaikka väkivalta oli jatkunut jo vuosia.
Yle 21.7.2023, Skinit herättivät Joensuussa pelkoa 30 vuotta sitten
-
Laki
-
19967 909 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 2 132
-
Luku
Turvapaikanhakijoita tuli 711, vuosikymmenen vähiten. Työministeriön mukaan maahanmuuttajien työttömyysaste oli vuoden lopussa keskimäärin 47 prosenttia. Bosnialaisilla se oli 92, irakilaisilla 89, vietnamilaisilla 76 ja somalialaisilla 75 prosenttia.
Luvut ovat vuoden 1998 kotouttamislakiesityksestä, joka perusteli niillä lain tarpeen. Ne ovat lähtötaso, jota vasten myöhempiä työllisyyslukuja voi lukea.
Hallituksen esitys 66/1998 vp, luku 3.2, Edilex
-
Luku
-
19978 444 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 2 402
-
Luku
Ulkomaalaisvirasto ratkaisi vuonna 1997 yhteensä 742 turvapaikka-asiaa. Turvapaikan sai neljä henkilöä, suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan 16 ja humanitaarisista syistä 231. Vuosina 1995–1998 varsinainen turvapaikka myönnettiin 4, 11, 4 ja 7 hakijalle vuodessa.
Luvut ovat hallituksen vuoden 2002 ulkomaalaislakiesityksen taulukosta. Ne kertovat, että 1990-luvun jälkipuolella maahan jäätiin lähes yksinomaan humanitaarisen luvan turvin, ei pakolaisaseman.
Hallituksen esitys 265/2002 vp, taulukko 3, lähde Ulkomaalaisvirasto, Edilex -
Laki
Valtioneuvosto teki 16.10.1997 periaatepäätöksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisesta ohjelmasta, ensimmäisestä laatuaan. Sen mukaan "kielen ja yhteiskunnan pelisääntöjen nopea omaksuminen on Suomessa menestymisen edellytys". Ohjelmassa esitettiin pakolaiskiintiön korottamista vuosittain sadalla hengellä tuhannen pakolaisen kiintiöön saakka.
Kiintiö oli 500 vielä vuonna 1997. Rinteen hallitus lupasi vuonna 2019 nostaa sen vähintään 850:een, ja vuonna 2023 se oli 1 050. Saman vuoden kesäkuussa seuraava hallitus laski sen 500:aan.
Hallituksen esitys 66/1998 vp, luvut 1 ja 5.1, Edilex, siteeraten ohjelmaa -
Luku
Perheenyhdistämisen kautta otettiin vastaan 464 pakolaisten omaista, vuosikymmenen eniten. Vuonna 1999 heitä oli 155.
Julkinen keskustelu oletti perheenyhdistämisen kasvavan jatkuvasti. Työministeriön sarjassa se huipentui juuri tänä vuonna.
Pentikäinen, Loputon matka, Työpoliittinen tutkimus 274 (2005), taulukko 1, lähde työministeriö
-
Luku
-
19988 568 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 2 550
-
Luku
Hallitus antoi esityksen kotouttamislaiksi. Sen mukaan "Suomen väestöstä oli vuoden lopussa 1997 ulkomaan kansalaisia noin 80 600 henkilöä eli noin 1,5 %. Vastaava luku vuoden 1990 alussa oli noin 0,4 %." Pakolaisväestö oli noin 15 500 henkeä. Työlupamenettelyn kautta tulleita arvioitiin olevan alle 10 000.
Vuoden 1998 talousarviossa oli varauduttu 600 kiintiöpakolaiseen ja 500 perheenjäseneen. Kiintiöpakolaisia otettiin vastaan 308.
Hallituksen esitys 66/1998 vp, luvut 3.1 ja 5.1, Edilex -
Luku
Sama esitys myönsi vastaanoton ongelmat: "Majoitusaikojen keskiarvo on yli vuosi." Noin joka kymmenes turvapaikanhakija otettiin säilöön, ja säilöönotto toteutettiin tiloissa, jotka oli tarkoitettu rikoksesta epäillyille, "vaikka näin ei kansainvälisten sopimusten mukaisesti tulisi menetellä".
Joulukuussa 1997 vastaanottokeskuksia oli 11 ja majoituspaikkoja 1 250. Vuonna 2015 keskuksia oli lopulta noin 140. Mitä vastaanotto maksaa nyt, on koottu vastaanoton kustannuksiin.
Hallituksen esitys 66/1998 vp, luvut 2.2 ja 3.8, Edilex
-
Luku
-
19998 167 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 2 057
-
Laki
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) tuli voimaan 1.5.1999. Kotouttaminen sai ensimmäisen kerran oman lakinsa.
Laki sitoi tuen velvoitteisiin. Työmarkkinatukea sai kolmena ensimmäisenä vuonna vain kotoutumistukena, ja toimeentulotuen perusosaa voitiin alentaa 20 prosenttia, jos maahanmuuttaja kieltäytyi kotoutumissuunnitelmasta, ja toistuvasti kieltäytyvältä 40 prosenttia. Rakenne on yhä kotoutumistuen perusta. Mitä kotouttaminen maksaa ja mihin se yltää, on kotouttamisen kustannuksissa.
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta 493/1999, Finlex -
Tapahtuma
Suomi ilmoitti 23.4.1999 ottavansa vastaan tuhat Kosovosta evakuoitua kahden viikon aikana. Ensimmäisellä viikolla tuli 500, joista 164 Joutsenon vastaanottokeskukseen. Työministeriön mukaan osa tulijoista oli huonokuntoisia.
YK:n pakolaisjärjestö esitti vastaanottopyynnön Suomelle samana päivänä. Samana keväänä Suomeen tuli myös yli tuhat Slovakian romanien turvapaikkahakemusta.
Yle 23.4.1999, Suomeen tuhat Kosovon pakolaista -
Luku
Somalian kansalaisia asui Suomessa vuoden lopussa 4 410, lähes tuhat vähemmän kuin vuotta aiemmin. Somalinkielisiä oli kuitenkin 6 251, enemmän kuin koskaan. Ero selittyy sillä, että 1 208 somalialaista sai Suomen kansalaisuuden tänä vuonna ja 476 edellisenä, kun ensimmäiset 1990-luvun alun tulijat täyttivät asumisaikavaatimuksen.
Kansalaisuustilastot alkavat tästä näyttää eri kuvaa kuin kielitilastot. Kaikki myöhemmät väitteet somalialaisten määrästä riippuvat siitä, kumpaa lukua käytetään.
Tilastokeskus, väestörakenne ja Suomen kansalaisuuden saaneet, StatFin 11rg, 11rl ja 11l3 -
Tapahtuma
Suomi asetti heinäkuussa 1999 viisumipakon Slovakian kansalaisille sen jälkeen, kun maasta oli tullut noin 1 100 romanien turvapaikkahakemusta. Yle kertoi 8.7.1999, että kymmenet olivat jo palaamassa kotimaahansa.
Slovakian hakijoita oli vuonna 1999 yhteensä 1 516. Vuonna 2001 heitä oli 88. Viisumipakko raukesi, kun Slovakia liittyi EU:hun 1.5.2004.
Yle 8.7.1999, ja hallituksen esitys 15/2000 vp -
Luku
EVAn pitkän väestökysymyksen sarja alkoi keväällä 1999, ja se alkoi sarjansa pohjalta. Väitteen, jonka mukaan väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten muuton helpottamista, hyväksyi 18 prosenttia ja torjui 61. Tästä tasosta mitataan se 29 prosenttiyksikön siirtymä, johon EVA viittasi vuonna 2021.
EVAn Arvopankki, osuus laskettu vastausjakauman lukumääristä. Arvopankki julkaisee painottamattomat vastausmäärät, joten osuus voi poiketa prosenttiyksikön tai kaksi EVAn omista painotetuista julkaisuluvuista · EVAn Arvo- ja asennetutkimus, kevät 1999, n = 2 186
-
Laki
-
20009 466 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 2 270
-
Laki
Nopeutettu turvapaikkamenettely säädettiin kesällä 2000. Turvallisesta alkuperämaasta tulevan hakemus oli ratkaistava seitsemässä päivässä. Perusteluissa kerrottiin, että vuonna 1999 tehtiin 3 106 turvapaikkahakemusta, joista 1 516 tuli Slovakiasta, ja että turvapaikan sai 29 henkilöä.
Vuonna 2001 Slovakiasta tuli 88 hakijaa ja Puolasta kolme. Vuoden 2003 ulkomaalaislakiesitys totesi, että lain tavoite oli toteutunut hyvin.
Hallituksen esitys 15/2000 vp, Edilex -
Historialliset etniset vähemmistömme ja maahanmuuttajat tuovat Suomelle kielitaitoa, kulttuuriosaamista ja muita voimavaroja, joita olemme vasta hyvin pienessä mittakaavassa osanneet yhteiseksi hyväksi hyödyntää. Uutisointi, joka mahdollistaa kokonaisen etnisen ryhmän tuomitsemisen tai kaikki maahanmuuttajat yleistävän leimaamisen rikollisiksi ja tukien väärinkäyttäjiksi tulee aina välttää.
Puhe Euroopan kulttuurisäätiön seminaarissa Maahanmuuttaja kahden kulttuurin välissä vuosi Slovakian romanien turvapaikkakiistan jälkeen. Presidentti totesi samassa puheessa ulkomaan kansalaisten osuuden, 1,8 prosenttia, olevan Länsi-Euroopan alhaisin.
Tasavallan presidentin kanslia, presidentti Halosen puheet: Euroopan kulttuurisäätiön seminaari 31.10.2000
-
Laki
-
200111 200 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 2 439
-
Luku
Tilastokeskuksen väestöennusteessa 1.10.2001 todettiin: "Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on oletettu 5 000 henkeä." Ennuste arvioi väkiluvun kasvavan vuoteen 2023 asti ja kääntyvän sen jälkeen laskuun.
Toteutunut nettomaahanmuutto oli vuonna 2001 yhteensä 5 802 ja ylitti oletuksen joka vuosi sen jälkeen. Vuodesta 2007 alkaen se oli yli kaksinkertainen oletukseen nähden. Oletus koski koko ennustejaksoa, ei vain yhtä vuotta.
Tilastokeskus, väestöennuste 2001, tiedote 1.10.2001 -
Siirtymäaikojen tulee olla joustavia ja niiden mahdolliseen lyhentämiseen voidaan ottaa kolmikantaisesti kantaa aikanaan.
Siirtymäaika tarkoitti oikeutta pitää uusien EU-maiden työntekijät poissa työmarkkinoilta enintään seitsemän vuotta liittymisen jälkeen. Suomi otti sen käyttöön Viron ja Puolan liittyessä 2004 ja luopui siitä 1.5.2006. SAK kannatti rajoitusta, mutta varoitti että se kierretään lähettämällä työntekijät palveluntarjoajina. Juuri sitä työministeri Filatov piti viisi vuotta myöhemmin syynä luopua siitä.
SAK, tiedote 27.4.2001 -
Yhteiskunnan kasvaminen monikulttuuriseksi on rikkaus ja mahdollisuus. Se edellyttää suvaitsevaisuutta ja avoimuutta vuorovaikutukselle. Uusien kulttuurien ei tarvitse viedä suomalaisuudesta ja suomalaisuudelta mitään pois, vaan ne voivat laajentaa tilaa elää ja toimia.
Puhe Suomen Akatemian seminaarissa Suomi monikulttuurisessa maailmassa kaksi viikkoa syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen. Presidentti totesi, että vaikka työvoiman vähetessä puhutaan maahanmuuttajien tarpeesta, heidät koetaan silti uhkaksi.
Tasavallan presidentin kanslia, presidentti Halosen puheet: Suomen Akatemian seminaari 27.9.2001
-
Luku
-
200210 224 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 2 055
-
Laki
Hallitus antoi 1.11.2002 esityksen uudeksi kansalaisuuslaiksi. Sen mukaan "Suomen kansalainen säilyttäisi kansalaisuutensa vaikka saisi hakemuksesta tai siihen verrattavalla tavalla vieraan valtion kansalaisuuden". Samalla kansalaisuuden saaminen hakemuksesta edellyttäisi pääsääntöisesti kuuden vuoden asumista aiemman viiden sijasta.
Esitys totesi, ettei aiemmin ollut pidetty suotavana, että Suomeen syntyisi vähemmistöjä, joilla on kahden valtion kansalaisuus. Laki tuli voimaan 1.6.2003. Kaksoiskansalaisia oli vuoden 2002 lopussa 18 041 ja vuoden 2025 lopussa 197 944. Asumisaika lyhennettiin viiteen vuoteen 2011 ja pidennettiin kahdeksaan 2024.
Hallituksen esitys 235/2002 vp, Edilex, ja Tilastokeskus, väestörakenne -
Laki
Paavo Lipposen toinen hallitus antoi 20.12.2002 esityksen ulkomaalaislain kokonaisuudistukseksi. Perusteluissa todettiin: "Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten määrä on noussut kymmenessä vuodessa 1990-luvun alun noin 25 000 ulkomaalaisesta yli 100 000:een." Pitkiä käsittelyaikoja pidettiin ongelmana, joka näkyi oikeusasiamiehelle tehdyissä kanteluissa.
Esitys raukesi, kun eduskunta lopetti työnsä ennen maaliskuun 2003 vaaleja. Seuraava hallitus antoi sen uudelleen kesäkuussa 2003, ja laki tuli voimaan 1.5.2004. Eduskunta oli edellyttänyt kokonaisuudistusta jo vuonna 1998.
Hallituksen esitys 265/2002 vp, Edilex, ja hallituksen esitys 28/2003 vp -
Sisäministeri Ville Itälä (kok.) kiirehtii virallisen siirtolaispolitiikan luomista Suomeen. Euroopan neuvoston ministerikokouksessa maanantaina puhuneen Itälän mukaan hoitoalalla tarvitaan ulkomaista työvoimaa jo lähivuosina.
Ylen uutinen Euroopan neuvoston siirtolaisministerien kokouksesta Helsingissä. Samassa uutisessa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton Johannes Koroma sanoi, että on korkea aika päättää Suomen maahanmuuttajapolitiikasta. Uusi ulkomaalaislaki oli valmisteilla.
Yle Uutiset 17.9.2002: Siirtolaiskokous korosti yhteistyötä
-
Laki
-
200310 069 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 1 655
-
Laki
Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen ohjelmassa 24.6.2003 luvattiin: "Huoltosuhteen edellyttäessä hallitus edistää työperusteista maahanmuuttopolitiikkaa." Ohjelma lupasi myös joustavan siirtymäajan EU:n laajentuessa ja erillisen maahanmuuttopoliittisen ohjelman.
Kaikki kolme toteutuivat aikataulussa: ulkomaalaislaki 301/2004, siirtymäaikalaki 309/2004 ja maahanmuuttopoliittinen ohjelma 19.10.2006. Miten tulon peruste näkyy työllisyydessä kaksi vuosikymmentä myöhemmin, on maahantulon perusteissa.
Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelma 24.6.2003, valtioneuvoston julkaisuarkisto -
Luku
Työministeriön Työvoima 2020 -ennusteesta kerrottiin syyskuussa 2003: "Kun työvoiman poistuma ylittää työmarkkinoille tulevan työvoiman määrän vuosittain runsaalla 10 000 henkilöllä kuluvan vuosikymmenen lopulla, nousee vuosittainen erotus jo vajaaseen 20 000 henkilöön ensi vuosikymmenellä."
Samassa artikkelissa varoitettiin: "On vaarana, että meillä on yhtä aikaa suuri joukko työttömiä ja suuri työvoimapula." Työikäisten määrä kääntyi laskuun vuoden 2010 tienoilla, mutta vuoden 2009 taantuman jälkeen työttömyys ei kääntynyt pysyvästi laskuun ja työvoimapulasta puhuttiin laajasti vasta 2020-luvulla.
Tilastokeskus, Tietoaika 9.9.2003, työmarkkinaneuvos Matti Sihto -
Suomella ei voi olla väestöpolitiikastamme poikkeavaa maahanmuuttaja- ja siirtolaispolitiikkaa vaan nämä on nivottava osaksi yleistä väestöpolitiikkaamme.
Puolue sai vaaleissa kolme paikkaa. Sen ääniharava Tony Halme keräsi Helsingissä 16 390 ääntä, viisinkertaisesti sen, mitä puheenjohtaja Timo Soini oli ennen vaaleja arvellut.
Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma 2003, ja Yle Elävä arkisto -
Maahanmuuttajat ovat Suomelle rikkaus. Suomi tarvitsee selkeän maahanmuuttopolitiikan, jossa erotetaan toisistaan pakolaisuus ja työperusteinen maahanmuutto.
Ohjelma maaliskuun 2003 eduskuntavaaleihin. Se vaati työperusteisen maahanmuuton helpottamista. Hallituksen esitys uudeksi ulkomaalaislaiksi annettiin eduskunnalle kesäkuussa.
Vihreän liiton eduskuntavaaliohjelma 2003, Pohtiva-arkisto
-
Laki
-
200412 381 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 1 945
-
Laki
Uusi ulkomaalaislaki (301/2004) tuli voimaan 1.5.2004, samana päivänä kun Viro, Latvia, Liettua ja Puola liittyivät EU:hun. Suomi piti näiden maiden työntekijöille siirtymäajan rajoitukset toukokuuhun 2006.
Ulkomaalaislaki 301/2004, Finlex -
Luku
Laajentumisen muuttoennusteista kirjoitettiin samana vuonna: "Virosta Suomeen tulisi tuolloin 15 000 henkilöä vuodessa ja muista nykyisistä hakijamaista yhteensä 1 000 henkilöä vuodessa." Matalampien arvioiden mukaan Virosta muuttaisi 4 000–5 000 henkeä vuodessa.
Viron kansalaisia asui Suomessa vuoden 2004 lopussa 14 000 ja vuoden 2009 lopussa 25 510. Kasvu oli 2 000–3 000 vuodessa, eli matalampien arvioiden tasoa.
Elli Heikkilä ja Taru Järvinen, Talous & Yhteiskunta 1/2004 -
Tapahtuma
Väestöliiton väestöpoliittisessa ohjelmassa asetettiin vuotuiseksi muuttovoittotavoitteeksi 7 000 henkeä. Ohjelma esitti, että Suomi siirtyisi aktiiviseen maahanmuuttoon.
Tavoite ylittyi joka vuosi vuodesta 2005 alkaen. Kymmenen vuotta myöhemmin esitetyt luvut olivat viisinkertaisia.
Väestöliitto, Väestöpoliittinen ohjelma 2004, lainattuna teoksessa Olemme muuttaneet 2005 -
Soinin mielestä lakiin pitää sisällyttää jo monissa muissakin EU-maissa käytössä oleva todellinen pikakäännytys ilmeisen perusteettomissa turvapaikan hakutapauksissa.
Eduskunta viimeisteli uutta ulkomaalaislakia ja oli juuri hylännyt nopeammat pikakäännytykset. Samassa uutisessa vasemmistoliiton Suvi-Anne Siimes vaati, että hakemukset käsitellään jatkossakin yksilöllisesti.
Yle Uutiset 27.3.2004: Turvapaikkahakemusten käsittelyajoista erimielisyyttä -
Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset eivät ole yhteiskunnan kannalta kustannus eivätkä muodosta erityistä kilpailuasetelmaa suomalaisille
Teollisuuspäivien puhe Raisiossa kaksi päivää ennen EU:n laajentumista ja uuden ulkomaalaislain voimaantuloa. Työnantajat vastustivat uusien jäsenmaiden työntekijöille asetettua kahden vuoden siirtymäaikaa.
Yle Uutiset 29.4.2004: TT: Ulkomaista työvoimaa tarvitaan
-
Laki
-
200513 546 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 2 087
-
Johtuuko se anteliaasta vastaanottojärjestelmästä korkeine päivärahoineen vai mistä, mutta turvapaikkashoppailu on saatava EU:ssa yhteisvoimin rajoitettua.
Rajamäen mukaan heinäkuussa 2005 noin 70 prosenttia hakijoista oli perusteettomia. Turvapaikanhakijoita oli vuonna 2005 yhteensä 3 574 ja vuonna 2007 enää 1 505. Rahana maksettu toimeentulotuki korvattiin vastaanottorahalla vasta 2011.
MTV3 21.8.2005, Sunnuntaisuomalaisen haastattelu -
En näe esteitä sille, että vastaanotettavien määrää voisi lisätä. Valtaosa maahanmuutosta tapahtuu kuitenkin muilla perusteilla, ja sitä on tarkasteltava EU-maiden yhteisten sääntöjen puitteissa.
Kotimaa-lehden 100-vuotisjuhlanumeron haastattelu, jossa presidentiltä kysyttiin, voisiko Suomi ottaa lisää pakolaisia. Haastattelu tehtiin viikkoja Ranskan lähiömellakoiden jälkeen.
Kotimaa 2.12.2005, tasavallan presidentin kanslian arkisto (presidentti Halosen puheet ja haastattelut)
-
-
200614 586 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 2 165
-
Suomi ei aikanaan ottanut käyttöön siirtymäaikaa palveluille, mutta käyttää siirtymäaikaa työvoiman liikkuvuuteen. Tämä on johtanut siihen, että työ on verhoutunut palveluiksi.
Työmarkkinajärjestöt ja valtio sopivat samana päivänä, ettei uusien EU-maiden työntekijöiden siirtymäaikaa jatketa. Rajoitukset päättyivät 1.5.2006. Viron kansalaisia asui Suomessa vuoden 2006 lopussa 17 599 ja kolme vuotta myöhemmin 25 510.
Yle 10.2.2006 -
Laki
Valtioneuvosto teki 19.10.2006 periaatepäätöksen hallituksen ensimmäisestä maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta. Ohjelmassa linjattiin, että Suomen tulee tehdä vetovoimatekijöitään aikaisempaa tunnetummiksi, yksinkertaistaa työntekijöiden oleskelulupajärjestelmää ja lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää.
Ohjelma kirjoitettiin työvoimapulan varalle. Kolme vuotta myöhemmin sen jatko-ohjelma todettiin taantuman vuoksi osin ennenaikaiseksi ja oleskelulupauudistus siirtyi.
Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma 19.10.2006, siteerattuna työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa 2009 -
Luku
Siirtolaisuusinstituutin tutkijat huomauttivat, että tilapäisesti työhön tulevat eivät kirjaudu maahanmuuttotilastoihin lainkaan. Esimerkkinä he kertoivat, että vuonna 2006 Suomessa kävi töissä 12 000 virolaisrakentajaa.
Viron kansalaisia asui Suomessa saman vuoden lopussa 17 599. Ero kertoo, kuinka paljon työvoiman liikkuvuutta jää tilastojen ulkopuolelle.
Heikkilä ja Pikkarainen, Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa, Siirtolaisuusinstituutti 2008 -
1300 turvapaikanhakijaa katosi jäljettömiin vastaanottokeskuksistamme pelkästään vuonna 2005.
Ohjelma vaati perusteettomien hakijoiden pikakäännytystä. Puolue sai vuoden 2007 vaaleissa 4,1 prosenttia ja viisi paikkaa.
Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma 2007, Pohtiva
-
-
200718 009 muuttajaa · suurin lähtömaa Viro 2 525
-
Laki
Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa 19.4.2007 luvattiin kaksi asiaa: "Ulkomaalaisvirasto muutetaan maahanmuuttovirastoksi" ja "Saatavuusharkinnasta luovutaan asteittain."
Virasto nimettiin uudelleen 1.1.2008. Saatavuusharkinta on yhä voimassa vuonna 2026, eli lupaus on ollut auki lähes kaksi vuosikymmentä.
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 19.4.2007, valtioneuvoston julkaisuarkisto -
Luku
Työministeriön Työvoima 2025 -raportti käytti laskelmissaan 7 500 hengen vuotuista nettomaahanmuuttoa. Työ- ja elinkeinoministeriön oma selvitys kertoi vuotta myöhemmin, että vuonna 2007 nettomaahanmuutto oli lähes 13 000 henkeä.
Toteutunut luku oli 13 586. Selvityksen johtopäätös oli, että maahanmuutto riittää korvaamaan työvoiman vähenemisen vain jos sekä muuttovoitto kasvaa olennaisesti että maahanmuuttajien työvoimaosuus nousee.
TEM analyyseja 2/2008, Kai Torvi, Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen -
Suomessa aletaan hitaasti ymmärtää, että maahanmuutto voi olla hyvä asia suomalaiselle yhteiskunnalle.
Ohjelman avauslause työvoimapulan vuonna. Samana keväänä maan ensimmäinen maahanmuuttoministeri Astrid Thors sanoi Ylelle, että Suomeen tarvitaan ulkomailta vuosittain vähintään 10 000 uutta työntekijää.
Vihreä liitto: Maahanmuuttajat töissä Suomessa, tarvitsemme uutta maahanmuuttopolitiikkaa (2007), Pohtiva-arkisto -
Maahanmuuttopolitiikassa Perussuomalaiset Nuoret kannattavat periaatetta "maassa maan tavalla". Näemme monikulttuurisuuden vaalimisen oman suomalaisen ja länsimaisen kulttuurimme kustannuksella lyhytnäköisenä.
Puoluelehden eduskuntavaalinumero. Kirjoittaja oli vaaleissa ehdokkaana ja nousi eduskuntaan 2011. Puolue sai maaliskuun 2007 vaaleissa 4,1 prosenttia ja viisi paikkaa.
PerusSuomalainen 1/2007, Itsenäisesti ajattelevat: Perussuomalaiset Nuoret, s. 12 -
Luku
Jaakkolan sarjan viimeinen mittaus, ja sen salliva ääripää työperäisessä muutossa. Ulkomaalaisia työnhakijoita olisi ottanut vastaan nykyistä vähemmän enää joka neljäs, ja useampi olisi ottanut enemmän kuin vähemmän. Pakolaisten osalta muutos oli pienempi: enemmän ottavia oli 27 prosenttia.
Magdalena Jaakkola, Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta, Helsingin kaupungin tietokeskus 1/2009
-
Laki
-
200820 478 muuttajaa · suurin lähtömaa Viro 2 668
-
Laki
Ulkomaalaisviraston nimi muutettiin Maahanmuuttovirastoksi 1.1.2008.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. liite s. 186, lainaa: asetus 1104/2007 -
Luku
Lokakuun kunnallisvaaleissa perussuomalaiset kasvatti kannatustaan kaikista puolueista eniten. Tilastokeskuksen mukaan puolueen kannatus oli 5,4 prosenttia, 4,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa, ja se sai 137 758 ääntä.
Kolme vuotta myöhemmin eduskuntavaaleissa puolue sai 19,1 prosenttia. Maahanmuutto oli tuolloin noussut vaaliteemaksi ensimmäistä kertaa.
Tilastokeskus, kunnallisvaalit 2008, vahvistettu tulos -
Tapahtuma
Sana maahanmuuttokriittinen vakiintui julkiseen kieleen vuoden 2008 tienoilla. Sen ottivat käyttöön ne, joita se kuvaa, ja tiedotusvälineet omaksuivat sen vuoden 2008 kunnallisvaalien jälkeen.
Joulukuussa 2017 osa toimituksista siirtyi hetkeksi sanaan maahanmuuttovastainen ja palasi vuonna 2018 entiseen. Kumpi sana valitaan, on itsessään ollut kiistan aihe koko ajan.
Jarkko S. Tuusvuori, niin & näin 3/2018, Takapakkia maahanmuuttajavastaisuuden käsittelyssä -
Koska pakolaisuuden tarkoitus ei ole elintasopakolaisuus ja jääminen Suomeen, vaan paluu takaisin lähtömaahan, on oleskelu täysin vieraassa kulttuurissa omiaan luomaan turhautuneisuutta ja erilaisia lieveilmiöitä, jotka aiheuttavat usein turvattomuutta kantaväestölle.
Puolueneuvoston Järvenpäässä hyväksymä ohjelma lokakuun 2008 kunnallisvaaleihin, joissa perussuomalaiset nousivat 5,4 prosenttiin ja Jussi Halla-aho valittiin Helsingin valtuustoon.
Perussuomalaisten kunnallisvaaliohjelma 2008, luku 10.4, Pohtiva-arkisto -
Kotoutuminen on edellytys maahanmuuton kasvulle. Kielen oppimisella on tärkeä rooli kotoutumisprosessissa, mutta sitä ei voida asettaa sitovaksi velvollisuudeksi.
EU:n oikeus- ja sisäministerien epävirallinen kokous Cannesissa, jossa Ranska esitteli maahanmuuttosopimustaan. Ministeri torjui sitovan kielivaatimuksen.
Yle Uutiset 7.7.2008: Thors korostaa maahanmuuttajien kotouttamisen tärkeyttä
-
Laki
-
200918 667 muuttajaa · suurin lähtömaa Viro 2 800
-
Luku
Turvapaikanhakijoita saapui 5 988, siihen mennessä eniten. Vastaanoton kokonaiskustannukset olivat noin 84 miljoonaa euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat noin 33 miljoonaa.
Määrä laski seuraavana vuonna ja pysyi runsaassa kolmessa tuhannessa vuoteen 2014 asti. Vuonna 2015 hakijoita oli 32 476. Kuinka moni hakemus johtaa suojeluun, on suojelun tarpeessa ja hyväksymisasteissa.
Hallituksen esitys 266/2010 vp, Finlex -
Laki
Valtioneuvosto hyväksyi 5.11.2009 työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman. Sen mukaan "työvoiman tarjonta alkaa jo ensi vuosikymmen alussa nopeasti supistua, jolloin työvoimapula on edessä nykyisen taantuman mentyä ohi". Ohjelma totesi myös, ettei ennusteista voi suoraan johtaa tarvittavien ulkomaisten työntekijöiden määrää.
Taantuman jälkeen työttömyys ei kääntynyt pysyvästi laskuun, ja laaja puhe työvoimapulasta alkoi vasta 2020-luvulla. Ohjelma ei asettanut vuositavoitetta.
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma, valtioneuvoston periaatepäätös 5.11.2009 -
Tapahtuma
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 8.9.2009 kansanedustaja Jussi Halla-ahon 30 päiväsakkoon uskonrauhan rikkomisesta. Syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan hylättiin. Hovioikeus pysytti tuomion vuonna 2010.
Korkein oikeus muutti ratkaisua vuonna 2012 ja tuomitsi myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Yle 8.9.2009 -
Luku
Magdalena Jaakkolan asennetutkimusten sarja julkaistiin kokonaisuutena. Niiden mukaan vuonna 1993 kuusi kymmenestä suomalaisesta olisi ottanut vastaan nykyistä vähemmän ulkomaalaisia työnhakijoita. Vuonna 2007 näin ajatteli enää joka neljäs, ja useampi olisi ottanut vastaan enemmän kuin vähemmän.
Sarja alkoi vuonna 1987 ja mittasi samat kysymykset viisi kertaa. Pakolaisia koskeva mielipide liikkui eri tahtiin: enemmän vastaanottavia oli 41 prosenttia vuonna 1987, 20 prosenttia vuonna 1993 ja 27 prosenttia vuonna 2007.
Magdalena Jaakkola, Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta, Helsingin kaupungin tietokeskus 1/2009 -
Työperäisen maahanmuuton aktiiviseen tukemiseen voitaisiin panostaa samalla tavoin kuin suomalaisen tavara- ja palveluviennin edistämiseen.
Raportti alkoi toteamuksella, että vain reilu vuosi aiemmin puhuttiin työvoimapulasta ja nyt työttömyydestä. Ehdotettu valtiollinen rekrytointiorganisaatio toteutui myöhemmin Talent Boost -ohjelmana.
EVA, Jaakko Pehkonen, Pulaa työstä ja työvoimasta 9.6.2009 -
Tapahtuma
Kokoomuksen työryhmä esitti toukokuussa 2009 ikätestauksen kirjaamista lakiin, perheenyhdistämisen rajaamista ydinperheeseen ja perusteettomien hakemusten vähentämistä.
Ikätestaus tuli ulkomaalaislakiin 1.8.2010. Perheenyhdistämisen rajaamista ydinperheeseen ei toteutettu tuolloin.
Kokoomus, Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen, 15.5.2009 -
Kaikki suomalaiset vanhat puolueet ja vihreät tukevat estotta maahanmuuton rajua lisäämistä ns. työvoimapulan nimissä. Perussuomalaiset kannattavat kansallisesti vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, jonka lähtökohtana on periaate "maassa maan tavalla", joka periaate sisältää myös aktiivisen halun työllistyä.
Kesäkuun 2009 eurovaalien ohjelma. Timo Soini sai vaaleissa 130 432 ääntä jätettyään Halla-ahon listan ulkopuolelle.
Perussuomalaisten EU-vaaliohjelma 2009, luku Maassa maan tavalla, Pohtiva-arkisto
-
Luku
-
201018 588 muuttajaa · suurin lähtömaa Viro 3 430
-
Huono maahanmuutto ei ole luonnonvoima. Se on poliittinen valinta.
Manifesti vaati muun muassa rahallisen toimeentulotuen lopettamista vastaanottokeskuksissa ja ehdollista kansalaisuutta. Vastaanottoraha korvasi toimeentulotuen 2011 ja kansalaisuuden asumisaikavaatimus nousi kahdeksaan vuoteen 2024. Allekirjoittajista tuli myöhemmin puolueen puheenjohtaja, eduskunnan puhemies ja ministereitä.
Nuiva vaalimanifesti 2010, teksti kokonaisuudessaan Anssi Joutsenlahden blogissa 25.11.2010 -
Luku
Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteisessä ennusteessa maaliskuussa 2010 arvioitiin, että Helsingin seudun vieraskielinen väestö kasvaa nykyisestä 100 000:sta 250 000:een ja osuus 15 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Helsingissä osuus oli tuolloin 9,6 prosenttia.
Kolme vuotta myöhemmin samat kaupungit nostivat vuoden 2030 arvion lähes 300 000:een. Ennuste oli siis liian matala jo ennen vuotta 2015.
Helsingin kaupungin tietokeskus, Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010–2030 -
Laki
Ulkomaalaislain muutos tuli voimaan 1.8.2010. Iän selvittäminen oikeuslääketieteellisellä tutkimuksella kirjattiin lakiin, ja kansainvälistä suojelua saaneen perheenyhdistäminen edellytti jatkossa riittävää toimeentuloa, jos perhe oli muodostettu vasta Suomeen tulon jälkeen.
Perhesidehakemuksia pantiin vireille vuonna 2011 yli 2 000 ja vuosina 2012 ja 2013 hieman alle 600 vuodessa.
Hallituksen esitys 240/2009 vp, ja Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta 2011–2014 -
Tapahtuma
Ylen MOT-ohjelma Maahanmuuton hinta esitti joulukuussa 2010, että Suomeen odotettiin saman vuoden aikana noin 5 000 uutta perheenjäsentä, pääasiassa Somaliasta ja Irakista.
Suojelua saaneiden perhesidehakemukset romahtivat saman vuoden lakimuutoksen jälkeen yli kahdesta tuhannesta alle kuuteensataan vuodessa.
Yle MOT, Maahanmuuton hinta, 2010 -
Mutta jos vetotekijä on se, että meillä on oikeudenmukainen käsittelyjärjestelmä, niin siitä tekijästä en halua luopua.
Ykkösaamun haastattelu ennätyksellisen turvapaikkavuoden 2009 ja ministeriin kohdistuneiden uhkausten jälkeen. Hän vaati laajaa tuomiota vihapuheelle ja kutsui suomalaista rasismia hienostuneeksi.
Yle Uutiset 10.4.2010: Thors: Suomalainen rasismi muuttanut muotoaan
-
-
201121 070 muuttajaa · suurin lähtömaa Viro 4 286
-
Laki
Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa 22.6.2011 todettiin: "Maahanmuuttajat ovat pysyvä ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa." Ohjelma asetti tavoitteeksi maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamisen ja työttömyyden puolittamisen.
Hallituksen oma loppukatsaus tammikuussa 2015 kertoi, että ulkomaalaisten työttömyysaste oli vaihdellut vuosina 2008–2013 25 ja 30 prosentin välillä ja oli vuoden 2013 lopussa 28,6 prosenttia. Työttömyys ei puolittunut.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011, ja Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta 2011–2014 -
Luku
Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset sai 19,1 prosenttia äänistä ja 39 paikkaa. Kannatus kasvoi 15,0 prosenttiyksikköä ja puolue sai 560 075 ääntä.
Puolueen kannatus oli 17,7 prosenttia vuonna 2015, 17,5 prosenttia vuonna 2019 ja 20,1 prosenttia vuonna 2023.
Tilastokeskus, eduskuntavaalit 2011, vahvistettu tulos -
Tulevina vuosina tarvitsemme maahanmuuttajia työvoimana, kun väestömme vanhenee ja työelämään tulevien määrä supistuu. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan monipuolista inhimillistä, sosiaalista ja kulttuurista pääomaa kielitaito mukaan lukien.
Ohjelma Työ on paras kotouttaja julkaistiin kuusi viikkoa ennen vaaleja ja alkoi otsikolla Erilaisuus on rikkautta. Puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen nousi vaalien jälkeen sisäministeriksi.
Kristillisdemokraattien maahanmuuttopoliittinen ohjelma 3.3.2011, Pohtiva-arkisto -
Työperätön maahanmuutto tulee Suomelle kalliiksi.
Ohjelman luku Perussuomalaiset paremman maahanmuuttopolitiikan puolesta väitti, että suurin osa turvapaikanhakijoista on liikkeellä taloudellisista syistä. Puolue sai huhtikuun vaaleissa 39 paikkaa.
Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma 2011, luku 9.2, Pohtiva-arkisto -
Luku
Perussuomalaisten vaalivoiton keväänä EVAn sarja kävi finanssikriisin jälkeisessä pohjassaan. Väestösyistä maahanmuuttoa olisi helpottanut 25 prosenttia ja torjui 56, mikä on sarjan jyrkin torjuva lukema vuoden 1999 jälkeen. Kymmenen vuotta myöhemmin samat luvut olivat 48 ja 34.
EVAn Arvopankki, osuus laskettu vastausjakauman lukumääristä. Arvopankki julkaisee painottamattomat vastausmäärät, joten osuus voi poiketa prosenttiyksikön tai kaksi EVAn omista painotetuista julkaisuluvuista · EVAn Arvo- ja asennetutkimus, kevät 2011, n = 1 912
-
Laki
-
201223 292 muuttajaa · suurin lähtömaa Viro 5 301
-
Tapahtuma
Korkein oikeus tuomitsi 8.6.2012 Jussi Halla-ahon myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Perusteluissa todettiin, että kirjoituksen väitteet "ovat omiaan herättämään suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja mahdollisesti jopa vihaa niiden kohteena olevaa kansanryhmää kohtaan". Sakot nousivat 30:stä 50 päiväsakkoon.
Ratkaisu on yhä ennakkopäätös siitä, missä poliittisen puheen raja kulkee. Tuomitusta tuli 2017 puolueensa puheenjohtaja ja 2023 eduskunnan puhemies.
Korkein oikeus KKO:2012:58, 8.6.2012, perustelut lainattuna Kansan Uutiset 12.6.2012 -
Luku
Tilastokeskuksen väestöennusteessa 28.9.2012 todettiin: "Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on ennusteessa oletettu 17 000 henkeä." Ennuste arvioi väkiluvuksi vuonna 2060 noin 6,23 miljoonaa.
Se on korkein luku, jonka mikään Tilastokeskuksen ennuste on vuodelle 2060 antanut. Kuusi vuotta myöhemmin sama laitos ennusti väkiluvun kääntyvän laskuun jo 2035.
Tilastokeskus, väestöennuste 2012, tiedote 28.9.2012 -
Vihreä kunta on avoin ja toivottaa erilaiset ihmiset tervetulleiksi. Hyödynnämme monikulttuurisuuden mahdollisuudet, tuemme maahanmuuttajien kotoutumista ja innostumme alakulttuureista.
Ohjelma lokakuun 2012 kunnallisvaaleihin, luku Millainen on vihreä kunta.
Vihreän liiton kunnallisvaaliohjelma 2012, Pohtiva-arkisto -
Koska osa pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman saaneista Suomen somaleista lomailee Somaliassa, heidän ei enää voida katsoa tarvitsevan Suomen tarjoamaa suojelua
Kirjallinen kysymys, jossa vaadittiin somalialaisten suojeluaseman uudelleenarviointia Mogadishun rauhoituttua. Pekka Haavisto vastasi samana päivänä, että oli vielä liian aikaista sanoa, onko rauha todella saavutettu.
MTV Uutiset 22.8.2012: Halla-aho: Somalialaiset lomailevat entisessä kotimaassaan, pakolaisasema pois -
Luku
EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan maahanmuuttoasenteiden kiristyminen pysähtyi. Väestön ikääntymisen vuoksi maahanmuuttoa olisi helpottanut 32 prosenttia, ja 46 prosenttia katsoi maahanmuuton rikastuttavan kulttuuria. Joka toinen, 51 prosenttia, piti suomalaisten varauksellisuutta ulkomaalaisia kohtaan viisaana.
EVA Analyysi Ovi raottuu – suomalaisten maahanmuuttoasenteet 2012, Ilkka Haavisto 8.5.2012
-
Tapahtuma
-
201323 897 muuttajaa · suurin lähtömaa Viro 5 197
-
Laki
Valtioneuvosto hyväksyi 13.6.2013 Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian. Sen visio alkoi lauseella "Maahanmuutto on ennakoitua ja hallittua". Strategian oma kuvio arvioi ulkomaan kansalaisten määräksi 345 300 vuonna 2020 ja 525 300 vuonna 2030.
Ulkomaan kansalaisia oli vuoden 2020 lopussa 278 917, noin 66 000 vähemmän kuin arvioitu. Vuoden 2025 lopussa heitä oli 432 654. Kaksi vuotta strategian jälkeen tuli vuosi 2015.
Valtioneuvoston periaatepäätös Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiasta 13.6.2013, ja Tilastokeskus, väestörakenne -
Luku
Helsinki, Espoo ja Vantaa päivittivät helmikuussa 2013 vieraskielisen väestön ennusteensa. Helsingissä määrän arvioitiin kasvavan 68 000:sta 146 000:een vuoteen 2030 mennessä ja osuuden vajaasta 12 prosentista 21 prosenttiin.
Kolme vuotta aiemmin samat kaupungit olivat arvioineet koko seudun luvuksi 250 000 vuonna 2030. Nyt arvio nostettiin lähes 300 000:een.
Yle 12.2.2013, Helsingin, Espoon ja Vantaan tilasto- ja tutkimusyksiköt -
Ongelma on, että näillä ihmisillä ei ole sellaisia valmiuksia sijoittua työmarkkinoille kuin Suomen, Ruotsin ja Länsi-Euroopan maiden kaltaisissa jälkiteollisissa maissa edellytetään
Halla-aho ja Vesa-Matti Saarakkala vastustivat syyrialaisten pakolaisten ottamista Suomeen. Kokoomuksen Petteri Orpo kutsui kantaa täydelliseksi piittaamattomuudeksi.
Verkkouutiset 23.9.2013: Orpo: Halla-aho ja Saarakkala täydellisen piittaamattomia -
On kaikkien etu, että jokainen löytää paikkansa Suomessa. Maahanmuuttajien osaamista pitää hyödyntää, heidän erityistarpeisiinsa pitää vastata ja kotoutumiseen panostaa yhä enemmän
Blogikirjoitus valtioneuvoston samana päivänä hyväksymästä Maahanmuutto 2020 -strategiasta. Ministeri kutsui maahanmuuttoa mahdollisuudeksi, jota Suomi ei voi jättää käyttämättä.
Verkkouutiset 13.6.2013: Hautala: Maahanmuutto on mahdollisuus, jota emme voi jättää käyttämättä -
Luku
Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämässä kyselyssä (n = 1 002) 52 prosenttia katsoi, että ulkomaalaisten muuttoa on rajoitettava niin kauan kuin Suomessa on työttömyyttä. Kaksi vuotta aiemmin osuus oli 45. Täysin samaa mieltä siitä, että kaikkien halukkaiden pitäisi saada tulla, oli 17 prosenttia, kun 2011 osuus oli 26. Lisää maahanmuuttajia vastusti 44 prosenttia, sama osuus kuin 2011.
HS-gallup, TNS Gallup, uutisointi Yle 21.9.2013
-
Laki
-
201423 485 muuttajaa · suurin lähtömaa Viro 4 130
-
Luku
Elinkeinoelämän keskusliitto kertoi tammikuussa 2014, että sen jäsenyrityksissä työskenteli vuoden 2013 lopulla 32 000 ulkomaalaista työntekijää, kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2011. Joka kymmenes jäsenyritys arvioi lisäävänsä heidän määräänsä.
Tämä on lähtötaso, jota vasten järjestön 2020-luvun tavoitteita voi lukea. Vuonna 2023 se esitti 40 000:ta työperäistä oleskelulupaa vuodessa ja vuonna 2026 vähintään 45 000:ta työhön johtavaa maahanmuuttajaa nettona.
Elinkeinoelämän keskusliitto 24.1.2014 -
Integrointi yhteiskuntaan on ylevä tavoite, johon pumpataan eri kanavien kautta satoja miljoonia euroja rahaa edes kyseenalaistamatta, onko niistä hyötyä. Nyt ylläpidetään laajaa viranomaiskoneistoa ja harhaa, että maahanmuuttajat saadaan integroitua yhteiskuntaan tuleviksi veronmaksajiksi ja työvoimaksi
Vaatimus selvittää kaikki maahanmuuton tukimuodot sen jälkeen, kun kokoomuksen Pia Kauma oli nostanut esiin Espoon lastenvaunukiistan.
Verkkouutiset 2.9.2014: Perussuomalaiset vaatii maahanmuuton eri tukimuotojen selvittämistä -
Toimenpideohjelman keskeinen tavoite on maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen. Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta, uusia innovaatioita ja kansainvälisiä verkostoja
Hallituksen Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian toimenpideohjelman julkistus.
Verkkouutiset 14.3.2014: Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta
-
Luku
-
201521 114 muuttajaa · suurin lähtömaa Viro 3 081
-
Laki
Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa 29.5.2015 luvattiin: "Laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon." Ohjelma lupasi myös lukukausimaksut EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.
Selvityksen teki valtiovarainministeriö itse, ja se valmistui 22.12.2017. Lukukausimaksut tulivat voimaan 1.8.2017. Ohjelma kirjoitettiin neljä kuukautta ennen kuin turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui.
Ratkaisujen Suomi, pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 -
Tapahtuma
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi 29.1.2015 analyysin Tulevaisuuden tekijät, jonka mukaan Suomi tarvitsee vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa, kun taso oli noin 18 000. Perusteluna oli työikäisen väestön supistuminen.
Nettomaahanmuutto oli vuonna 2015 yhteensä 12 441. Luku 34 000 ylittyi ensimmäisen kerran vuonna 2022.
EVA-analyysi Tulevaisuuden tekijät 29.1.2015, Myrskylä ja Pyykkönen -
Luku
Suomeen saapui noin 32 500 turvapaikanhakijaa, lähes 29 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Maahanmuuttoviraston luku on 32 476, josta 20 484 oli Irakin kansalaisia.
Tilastokeskus, Tieto&trendit 26.1.2016 · Maahanmuuttovirasto, tilastopalvelu -
Meripelastusoperaatiot ovat suoraa tulonsiirtoa ihmissalakuljettajille.
Samassa lähetyksessä hän arvioi, että Eurooppaan tulee kaksisataa tuhatta ihmistä vuodessa. Haastattelu oli kolme kuukautta ennen kuin Suomen turvapaikanhakijamäärä kymmenkertaistui.
Yle 21.5.2015, Halla-aho A-studiossa -
Toivottavasti tästä tulee jonkinlainen kansanliike, joka vapaaehtoisesti kantaa taakan turvapaikanhakijoiden sijoituksissa.
Sipilä kertoi suorassa lähetyksessä antavansa Kempeleen kotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön vuodenvaihteessa. Samassa haastattelussa: "Vetoan, että nyt tarvitaan välittämistä."
Yle 5.9.2015, Sipilä: Annan kotini turvapaikanhakijalle -
Reilusti alle puolet turvapaikanhakijoista saa turvapaikan.
Orpon mukaan oli mahdotonta arvioida, oliko luku 30 vai 40 prosenttia. Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan vuoden 2015 hakemuksista noin viidesosa johti maahan jäämiseen ensimmäisessä käsittelyssä. Lokakuussa 2015 ministeriö oli laskenut koko vuoden arviotaan 50 000:sta 30 000–35 000 hakijaan, ja lopullinen luku oli 32 476.
Kaleva 11.11.2015, ja Yle 14.10.2015 -
Keskuksista heidät palautetaan tehokkaasti, joko vapaaehtoisesti tai pakolla, kotimaihinsa. Tähän tarvitaan tietysti myös palautussopimukset, joita neuvotellaan kiivaasti muun muassa Irakin kanssa.
Sopimusta Irakin kanssa ei syntynyt. Irakin siirtolaisuusministeriö ilmoitti tammikuussa 2017, ettei se suostu minkäänlaiseen sopimukseen tahdonvastaisista palautuksista.
Yle 3.12.2015, ja Yle 16.1.2017 -
Kun uudet työmarkkinoille pääsevät ihmiset alkavat kasvattaa taloutta, ymmärrämme: uusi Nokia annettiin meille lahjana ulkomailta. On lottovoitto saada Suomeen lisää synnyttäjiä.
Kolumni ilmestyi kolme viikkoa sen jälkeen, kun turvapaikanhakijoiden määrä alkoi kymmenkertaistua. Vuoden 2015 hakijoista noin viidesosa sai jäädä maahan.
Helsingin Sanomat 10.9.2015 -
Suomen lyhyen aikavälin tavoitteena on katkaista turvapaikanhakijoiden hallitsematon virta maahamme ja saada turvapaikkakustannukset hallintaan sekä kotouttaa tehokkaasti turvapaikan saaneet.
Ohjelman ensimmäinen virke, kolme kuukautta Ykkösaamun jälkeen. Ohjelma poisti humanitaarisen suojelun laista, vaikeutti perheenyhdistämistä ja lyhensi valitusaikoja.
Valtioneuvosto, Hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma 8.12.2015, s. 1 -
Luku
Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä (n = 1 001, lokakuu 2015) 51 prosenttia uskoi valtaosan maahan jäävistä turvapaikanhakijoista jäävän työttömiksi ja elävän sosiaalituilla, 31 prosenttia oli eri mieltä. Samassa kyselyssä 65 prosenttia katsoi, etteivät turvapaikanhakijat ole uhka suomalaiselle kulttuurille ja identiteetille. Uhkana heitä piti 26 prosenttia.
Taloustutkimus Ylelle 6.10.2015, 1 001 haastateltua
Vaadittu ja toteutunut nettomaahanmuutto · 2015 EVA nettomaahanmuuttoa 34 000Toteutunut 2015 12 441Nettomaahanmuutto on maahanmuutto miinus maastamuutto kaikista syntymämaista, eikä se erottele maahantulon perustetta.
Sama asteikko joka vuodessa.
-
Laki
-
201627 050 muuttajaa · suurin lähtömaa Irak 3 238
-
Tarjous on voimassa. Olen pyytänyt turvallisuusasiantuntijoita arvioimaan, onko turvallista lapsiperheen muuttaa sinne. Tämän suuren julkisuuden takia arvio on, että ei ole nyt järkevää.
Kempeleen taloon ei koskaan muuttanut turvapaikanhakijoita. Sipilä myi talon maaliskuussa 2016. Vuonna 2019 hän kertoi, että turvallisuusviranomaiset olivat arvioineet perheen joutuvan Suomessa vihamielisyyden kohteeksi.
Keskisuomalainen, tammikuu 2016 · Kaleva 27.1.2019 -
Tapahtuma
Perussuomalaiset arvioi helmikuussa 2016, että jos hyväksymisprosentti pysyy edellisvuoden tasolla, irakilaisista 17 500 saa oleskeluluvan. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg vastasi, että hakemuksia raukeaa ja iso osa hakijoista palautetaan Dublin-tapauksina.
Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2016 yhteensä 28 200 turvapaikkapäätöstä, joista noin 27 prosenttia oli myönteisiä. Irakilaisten kohdalla osuus oli 18 prosenttia.
Yle 12.2.2016, ja Uusi Suomi 11.1.2017 -
Tapahtuma
Maahanmuuttovirasto ilmoitti 17.5.2016 lopettavansa humanitaarisen suojelun myöntämisen ja julkaisi uudet maalinjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. Viraston mukaan näihin maihin voitiin palauttaa ihmisiä riippumatta siitä, missä osassa maata he asuivat.
Humanitaarinen suojelu oli poistettu ulkomaalaislaista saman kevään lakimuutoksella. Vuonna 2015 se oli myönnetty 119 kertaa. Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus laski loppuvuoden 2015 noin 60 prosentista loppuvuoden 2016 noin 30 prosenttiin.
Yle 18.5.2016, ja Politiikasta 4.12.2020 -
Laki
Perheenyhdistämisen toimeentuloedellytys laajeni 1.7.2016 koskemaan kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäseniä. Valmisteluvaiheessa kerrottiin, että esimerkiksi kaksilapsisen perheen huoltajien olisi tienattava yhteensä 2 600 euroa kuukaudessa netto.
Rinteen hallitus lupasi vuonna 2019 luopua edellytyksen soveltamisesta alaikäisiin perheenkokoajiin. Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan perheenyhdistämisen myönteisiä päätöksiä oli tuolloin noin tuhat vuodessa. Perheen perusteella tulleiden työllisyys ja tulot ovat maahantulon perusteissa.
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta 505/2016, Finlex, ja Yle 2.12.2015 -
Suomeen saa tulla töihin mutta ei lorvimaan. Tässä työllisyystilanteessa Suomi ei tarvitse kuin harvinaisempien alojen korkeakoulutettua lisätyövoimaa.
Hallituspuolueen edustaja puolusti esitystä, joka leikkasi pakolaisten kotoutumistukea noin kymmenyksen. Se kuului vuoden 2015 jälkeiseen pakettiin, jolla Suomen vetovoimatekijöitä karsittiin.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 94/2016 vp, asiakohta 9, 4.10.2016
-
-
201723 777 muuttajaa · suurin lähtömaa Irak 2 583
-
Toissapäivänä Barcelona, eilen Turku. Me emme enää ole saari.
Turussa puukotettiin 18.8.2017 kymmentä ihmistä, joista kaksi kuoli. Tekijä oli tullut maahan turvapaikanhakijana keväällä 2016 ja hänellä oli kielteinen päätös valituksen alaisena. Hänet tuomittiin 15.6.2018 elinkautiseen, ja se oli Suomen ensimmäinen terrorismirikoksesta annettu tuomio.
Verkkouutiset 19.8.2017, pääministerin ja sisäministerin tiedotustilaisuus -
Luku
Valtiovarainministeriö julkaisi 22.12.2017 selvityksen turvapaikanhakijoiden kustannuksista. Sen johtopäätös oli: "Yli 55 miljardin euron vuosibudjetissa satoihin miljooniin euroihin rajoittuvalla ilmiöllä on kuitenkin edelleen vain marginaalinen vaikutus."
Selvitys oli hallitusohjelman lupaama riippumaton arvio, jonka ministeriö teki itse. Se on yhä virallinen vertailukohta julkisuudessa esitetyille kustannusluvuille.
Valtiovarainministeriö, Turvapaikanhakijat, mitä tiedämme kustannuksista, 22.12.2017 -
Maat eivät suostu lähettämään tarvittavia asiakirjoja kovinkaan nopeasti.
Risikon mukaan vastaanottokeskuksissa oli 11 000 kielteisen päätöksen saanutta ja 1 400 kieltäytyi lähtemästä. Poliisi saattoi vuonna 2017 Irakiin 154 henkilöä. Kesäkuussa 2018 Bagdadin poliisi palautti kolme saatettua takaisin Helsinkiin.
Yle 22.8.2017, ja Yle 18.6.2018 -
Vuonna 2003 ei siis itse asiassa ”sallittu” kaksoiskansalaisuutta kun ei sitä koskaan aiemminkaan ollut kokonaan kielletty.
Kaksoiskansalaisuus nousi kansalliseksi puheenaiheeksi tammi-helmikuun vaihteessa 2017, kun kysyttiin, voiko kahden maan kansalainen toimia puolustusvoimien ja ulkoasiainhallinnon viroissa. Leitzingerin mukaan media ja monet poliitikot eivät ymmärtäneet, mitä käsite tarkoittaa. Keskustelu johti lakiin 564/2019, joka tuli voimaan 1.5.2019 ja jonka nojalla kansalaisuuden voi menettää maanpetos-, valtiopetos- tai terrorismirikoksen perusteella. Kaksoiskansalaisia oli vuoden 2025 lopussa 197 944.
Antero Leitzinger, Kaksoiskansalaisuus, ikiaikainen suomalainen perinne, Siirtolaisuus–Migration 1/2017, s. 56–57, ja laki 564/2019, Finlex -
Osaajien maahanmuuton edistäminen, jopa houkutteleminen on tulevina vuosina Suomelle hyvin tärkeää. Väestörakenne muuttuu nopeasti entistä epäedullisemmaksi, ja ilman maahanmuuttoa työvoimasta katoaa 300 000 henkeä vuoteen 2030 mennessä.
Puheenvuoro käytettiin startup-yrittäjien oleskelulupaa koskevan esityksen käsittelyssä seitsemän viikkoa Turun puukotusten jälkeen. Puhuja erotti työperäisen ja humanitaarisen muuton toisistaan.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 99/2017 vp, asiakohta 3, 5.10.2017
-
-
201822 070 muuttajaa · suurin lähtömaa Irak 1 628
-
Suurin osa liikkeelläolijoista olivat taloudellisten syiden takia. Eivät sen takia että pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa.
Sanottu Ylen Ykkösaamussa vuosien 2015 ja 2016 tulijoista. Yle tarkisti väitteen: EU-maissa tehtiin vuosina 2016 ja 2017 noin kaksi miljoonaa turvapaikkapäätöstä, joista yli miljoona oli myönteisiä.
Yle 2.9.2018, Eero Mäntymaa, Analyysi: Pääministeri on väärässä, siteeraten Ylen Ykkösaamun haastattelua -
Luku
Hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa Töihin Suomeen 4.1.2018 siteerattiin kolme vuotta vanhaa EVA:n lukua: "vuotuisen maahanmuuton tulisi kasvaa 34 000 maahanmuuttajaan, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi". Ohjelma ei asettanut omaa vuositavoitetta.
Työperäisiä oleskelulupia myönnettiin ohjelman omien lukujen mukaan 5 436 vuonna 2015, 5 770 vuonna 2016 ja 6 751 vuonna 2017. Nettomaahanmuutto oli vuonna 2018 yhteensä 11 965, vuosikymmenen matalin.
Töihin Suomeen, hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma 4.1.2018 -
Luku
Tilastokeskuksen väestöennusteessa 16.11.2018 oletettiin nettomaahanmuutoksi 15 000 henkeä vuodessa. Ennusteen mukaan väkiluku kasvaisi vuoteen 2035 asti ja kääntyisi sitten laskuun.
Seuraavan vuoden ennusteessa käännekohta aikaistui vuoteen 2031. Kuusi vuotta myöhemmin oletus nostettiin 40 000:een eikä laskua enää ennustettu lainkaan ennustejaksolla.
Tilastokeskus, väestöennuste 2018, tiedote 16.11.2018 -
Luku
Teknologiateollisuus kertoi jäsenkyselynsä perusteella, että alan yritykset tarvitsevat yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Kolme viidestä tarpeesta kohdistui korkeakoulutettuihin.
Luku on osa sarjaa. Vuonna 2021 järjestö esitti 130 000:ta osaajaa kymmenessä vuodessa ja vuonna 2022 nettomaahanmuuton nostamista 50 000:een vuodessa.
Teknologiateollisuuden jäsenkysely 2018, uutisointi ETN -
Luku
Syyskuussa 2018 Maahanmuuttovirasto kertoi, että vuonna 2015 turvapaikkaa hakeneista reilun kahden tuhannen asia oli edelleen vireillä. Muutama yksittäistapaus odotti yhä ensimmäistä päätöstään.
Vuoden 2015 hallitusohjelma oli luvannut, että päätökset palautuksineen tehdään viipymättä. Kolme vuotta myöhemmin osa vuoden 2015 hakemuksista oli yhä ratkaisematta.
Yle 13.9.2018, Maahanmuuttoviraston luvut -
Mutta tosiasia on myös, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, erityisen vahvasti työperäistä maahanmuuttoa sekä totta kai erittäin toimivaa kotouttamisjärjestelmää.
Hallituspuolueen edustaja uuden kotoutumislain lähetekeskustelussa. Samassa puheenvuorossa hän totesi, ettei pelkkää parempaa elintasoa tavoittelevia ole perusteltua ottaa turvapaikanhakijoina, ja päätti sanoihin, ettei rasismille saa antaa sijaa.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 77/2018 vp, asiakohta 6, 4.9.2018
-
-
201924 426 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 1 811
-
Jokaisen tänne tulevan on noudatettava Suomen lakeja ja kunnioitettava jokaisen ihmisen koskemattomuutta. Rikoksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen teoistaan oikeusvaltion periaatteiden mukaan. Vakavat rikokset vaikuttavat lisäksi kielteisesti pysyvän oleskeluluvan saamiseen. Turvapaikkajärjestelmä ei voi suojella rikollisia.
Lausunto annettiin Oulun seksuaalirikosepäilyjen jälkeen. Eduskuntaryhmät sopivat 15.1.2019 kolmen lakiesityksen kiirehtimisestä, ja ne hyväksyttiin ennen huhtikuun vaaleja.
Yle 11.1.2019 -
Tapahtuma
Perussuomalaiset esitti maaliskuussa 2019 kyselytunnilla, että maahanmuutto maksaa jopa 3,2 miljardia euroa vuodessa. Ylen tarkistuksen mukaan väite oli väärin: valtiovarainministeriön virkamiehet pitivät laskelmaa ylimitoitettuna ja pohjaoletuksiltaan huterana.
Ministeriön oma selvitys oli päätynyt vuonna 2017 satoihin miljooniin. Huhtikuun vaaleissa perussuomalaiset sai 17,5 prosenttia äänistä.
Perussuomalaiset 7.3.2019, ja Ylen tarkistus 29.3.2019 -
Laki
Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa 6.6.2019 luvattiin: "Kiintiöpakolaisten määrä nostetaan vuonna 2020 vähintään 850 tasolle." Ohjelma asetti myös tavoitteeksi työperusteisten oleskelulupien keskimäärin kuukauden käsittelyajan.
Kiintiö nostettiin, ja vuonna 2023 se oli 1 050. Saman vuoden kesäkuussa seuraava hallitus puolitti sen 500:aan.
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019, Osallistava ja osaava Suomi -
Tapahtuma
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi 14.11.2019, että Suomi rikkoi ihmisoikeussopimusta palauttaessaan irakilaismiehen, jonka kerrottiin surmatun paluunsa jälkeen. Valtio määrättiin maksamaan korvauksia.
Keskusrikospoliisi aloitti tutkinnan vuonna 2020, ja Irakin viranomaisten mukaan kuolintodistus oli väärennetty. Tuomioistuin purki oman tuomionsa kokonaan 13.7.2021 ja hylkäsi valituksen valitusoikeuden väärinkäyttönä.
Yle 14.11.2019, ja Yle 13.7.2021 -
Luku
Kaksi kyselyä mittasi asenteita vaalivuonna. Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan 47 prosenttia suomalaisista suhtautui maahanmuuttoon myönteisesti ja 41 prosenttia kielteisesti. Ylen ja Taloustutkimuksen kyselyssä 41 prosenttia halusi lisää työperäisiä maahanmuuttajia, 38 prosentin mielestä tahti oli sopiva ja 19 prosenttia hidastaisi sitä.
Sama kysely erotteli maahanmuuton tyypit jyrkästi. Ulkomaisten opiskelijoiden ja EU-työntekijöiden vastaanottoa kannatti selvä enemmistö, kun taas noin puolet olisi vähentänyt pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrää.
Yle 9.3.2019, Kunnallisalan kehittämissäätiö, ja Yle 4.11.2019, Taloustutkimus -
Me tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa tänne tulevaisuudessa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos meinataan säilyttää hyvinvoinnin perusta, täällä täytyy olla kasvun eväitä, ja ne kasvun eväät tulevat työvoiman kautta, joka tulee myös ulkomailta.
Vastaus kokoomuksen välikysymykseen työllisyyspolitiikasta neljä kuukautta hallituksen nimittämisen jälkeen.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 40/2019 vp, asiakohta 3, 1.10.2019 -
Luku
EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa 39 prosenttia katsoi väestön ikääntymisen edellyttävän maahanmuuton helpottamista ja 36 prosenttia oli eri mieltä. Samaan aikaan 52 prosenttia piti nykyisen suuruista maahanmuuttoa liian suurena. Tiedonkeruu tehtiin sekä ennen että jälkeen Oulun seksuaalirikosepäilyjen, eivätkä ne tutkimuspäällikön mukaan vaikuttaneet yleisiin asenteisiin.
EVAn Arvo- ja asennetutkimus, EVA Analyysi Härmä sulaa, Ilkka Haavisto 18.3.2019
-
-
202023 035 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 1 835
-
Meidän pitää auttaa näitä ihmisiä ja ennen kaikkea lapsia. Tämä on inhimillinen päätös ja osoittaa, että Suomi kunnioittaa ihmisoikeuksia.
Suomi päätti ottaa vastaan enintään 175 erityisen haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa Kreikasta, Kyprokselta, Maltalta ja Italiasta. Kreikka oli pyytänyt 150. Saman vuoden syksyllä Suomeen otettiin 11 alaikäistä Morian palaneelta leiriltä.
Yle 22.2.2020, Sisäministeriö vahvistaa: Suomi voi ottaa 175 turvapaikanhakijaa Välimeren pakolaisleireiltä -
Tapahtuma
Keskuskauppakamari esitti 22.1.2020, että myönnettyjen työ- ja koulutusperäisten oleskelulupien tavoite voisi ensivaiheessa olla noin 25 000 vuodessa. Vuonna 2019 niitä myönnettiin noin 15 000.
Luku koskee oleskelulupia, ei nettomaahanmuuttoa. Nettomaahanmuutto oli vuonna 2020 yhteensä 17 814.
Keskuskauppakamari, tiedote 22.1.2020 -
Suomeen suuntautuva maahanmuutto on liian suurelta osin haitallista maahanmuuttoa. Näin ei tarvitsisi olla. Tilanne on seurausta vääränlaisesta politiikasta. Turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttö on helppoa ja houkuttelevaa.
Esityksen toinen käsittely nosti yksin tulleiden alaikäisten kotoutumispalvelujen ikärajan 25 vuoteen. Puheenvuoro käytettiin koronakevään päätteeksi.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 98/2020 vp, asiakohta 4, 22.6.2020 -
Luku
EVAn mittauksessa 40 prosenttia helpottaisi ulkomaalaisten muuttoa Suomeen väestön ikääntymisen vuoksi ja 35 prosenttia ei. Asenteet siirtyivät maahanmuutolle suopeampaan suuntaan neljäntenä mittauskertana peräkkäin. Vastaajia oli 2 060.
EVAn Arvo- ja asennetutkimus, EVA Analyysi Kansainvälisyyden kahtiajako, Ilkka Haavisto 29.7.2020
Vaadittu ja toteutunut nettomaahanmuutto · 2020 Kauppakamari oleskelulupia, ei nettoluku 25 000Toteutunut 2020 17 814Keskuskauppakamarin 25 000 tarkoittaa myönnettyjä työ- ja koulutusperäisiä oleskelulupia, ei nettomaahanmuuttoa. Se on mukana, koska lupatavoitteita esitetään julkisuudessa nettolukujen rinnalla.
Nettomaahanmuutto on maahanmuutto miinus maastamuutto kaikista syntymämaista, eikä se erottele maahantulon perustetta.
Sama asteikko joka vuodessa.
-
-
202127 554 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 2 404
-
Hybridivaikuttaminen menettelynä on valtiojohtoista laitonta toimintaa, jossa uhreina ovat vaikuttamisen välineinä käytetyt ihmiset.
Sanottu, kun tuhansia siirtolaisia oli kerääntynyt Valko-Venäjän ja Puolan rajalle. Sama määrittely oli Suomen kanta, kun itäraja suljettiin marraskuussa 2023 ja kun väliaikainen laki välineellistetystä maahantulosta säädettiin 2024.
Yle 9.11.2021, Sisäministeri Maria Ohisalo: EU:n ei pidä taipua Valko-Venäjän painostukseen -
Tapahtuma
Hallitus julkaisi 9.9.2021 koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan 2035. Tavoitteena oli työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä niin, että kestävyystiekartan edellyttämä vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu, ja sen jälkeen vähintään 10 000 lisäys vuosittain. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyrittiin kolminkertaistamaan 15 000:een.
Kokonaislisäys on vuosille 2021–2030 laskettu yhteismäärä, ei vuositaso, joten sitä ei voi esittää muiden lukujen rinnalla palkkina. Nettomaahanmuutto oli vuonna 2021 yhteensä 22 905.
Valtioneuvosto, Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035, 9.9.2021 -
Tapahtuma
Hallitus vahvisti kehysriihessään huhtikuussa 2021 tavoitteen kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto vuoteen 2030 mennessä. Pyrkimyksenä oli saada 10 000 työ- tai koulutusperäistä maahanmuuttajaa vuosittain.
Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin 15 012 vuonna 2021 ja 20 960 vuonna 2022. Sen jälkeen määrä laski kolme vuotta peräkkäin: 16 999, 15 024 ja 11 324 vuonna 2025.
Yle 29.4.2021, ja Maahanmuuttovirasto, maahanmuuton tilastot -
Tapahtuma
Keskuskauppakamari esitti 19.4.2021, että tavoitteeksi otettaisiin 30 000 työn tai opiskelun perusteella Suomeen muuttavaa jo seuraavana vuonna ja että määrä kaksinkertaistettaisiin vuosikymmenen loppuun mennessä.
Työ- ja opiskeluperusteisia ensimmäisiä hakemuksia jätettiin vuonna 2022 yhteensä noin 29 000, mikä jäi lähelle tavoitetta. Vuonna 2025 niitä oli 11 324 ja 13 565.
Keskuskauppakamari, tiedote 19.4.2021 -
Tapahtuma
Perussuomalaiset ja Liike Nyt jättivät lokakuussa 2021 välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta. Se oli ensimmäinen maahanmuutosta tehty välikysymys ainakin viiteentoista vuoteen. Hallitus sai luottamuksen äänin 89–68.
Vuosina 2007–2018 maahanmuutosta ei tehty yhtään välikysymystä, vaikka aihe hallitsi vaalikeskusteluja. Seuraava tuli joulukuussa 2022 katujengirikollisuudesta.
Eduskunta, äänestystulos VK 4/2021 vp, 21.10.2021 -
Luku
Tilastokeskuksen väestöennusteessa 30.9.2021 todettiin: "Ennusteessa oletetaan, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 20 000 henkilöä kuluvana vuonna ja sen jälkeen 15 000 henkilöä vuosittain."
Seuraavina vuosina toteutunut nettomaahanmuutto oli 34 363, 57 914 ja 47 051. Kolmen vuoden päästä oletus nostettiin 40 000:een.
Tilastokeskus, väestöennuste 2021, tiedote 30.9.2021 -
Tämän me kuitenkin tiedämme: Suomi tarvitsee maahanmuuttoa yksiselitteisesti. Humanitäärinen maahanmuutto perustuu siihen, että ihmiset pakenevat vaaraa.
Vastaus samaan välikysymykseen. Puhuja lisäsi, että rasismia ja vihaa kohtaava ihminen ei kotoudu, ja että asenteen korjaaminen ei maksa mitään.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 121/2021 vp, asiakohta 3, 20.10.2021 -
Suurin osa maahanmuuton kustannuksista syntyy sosiaaliturvamenoista ja palveluista. Välittömät kustannukset, kuten vastaanottokulut tai kotouttaminen, ovat murto-osa tästä.
Perussuomalaisten ja Liike Nytin välikysymys maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta. Puhuja sanoi kustannusten olevan yhä eräänlainen tabu poliittisessa keskustelussa.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 121/2021 vp, asiakohta 3, 20.10.2021 -
Luku
EVAn mittauksessa osuus nousi 48 prosenttiin ja eri mieltä oli 34. EVAn mukaan asenne oli siirtynyt vuodesta 1998 kaikkiaan 29 prosenttiyksikköä maahanmuutolle sallivaan suuntaan, eli sarjan alussa samaa mieltä oli noin viidennes vastaajista.
EVAn Arvo- ja asennetutkimus, EVA Arvio Tervetuloa töihin, Sanna Kurronen 29.6.2021
-
-
202241 587 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 4 295
-
Tapahtuma
Teknologiateollisuus ry asetti 12.12.2022 tavoitteeksi kasvattaa Suomen nettomaahanmuutto 50 000 henkeen vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Perusteluina olivat väestönkasvun hidastuminen, ikääntyminen ja työikäisten määrän supistuminen.
Nettomaahanmuutto oli vuonna 2022 yhteensä 34 363. Se ylitti tavoitteen jo 2023, seitsemän vuotta etuajassa.
Teknologiateollisuus ry 12.12.2022 -
Ukrainasta on paennut jo yli neljä miljoonaa ihmisiä. Tämän hetken arvio on, että Suomeenkin voi saapua jopa 40 000–80 000 pakolaista.
Määrärahatarve perustui arvioon 60 000 hakemuksesta vuonna 2022. Tilapäisen suojelun hakemuksia jätettiin 47 302, eli arvion alalaidan tuntumaan. Seuraavina vuosina niitä oli 19 426, 12 617 ja 12 018.
Uusi Suomi 6.4.2022, ja Maahanmuuttovirasto, maahanmuuton tilastot -
Tapahtuma
Perussuomalaiset jätti joulukuussa 2022 välikysymyksen nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin. Hallitus sai luottamuksen äänin 100–70.
Se oli järjestyksessä kolmas maahanmuuttoa koskeva välikysymys reilussa vuodessa, kun niitä ei sitä ennen ollut tehty ainakaan viiteentoista vuoteen.
Eduskunta, äänestystulos VK 6/2022 vp, 19.12.2022 -
Työperäisessä maahanmuutossa idealismi ei kohtaa todellisuutta. Uusia tulijoita halutaan maahan valtavia määriä, mutta ongelmat vain lisääntyvät.
Vastustus esitykselle, joka laajensi pitkäaikaista D-viisumia työperäisen maahantulon nopeuttamiseksi.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 127/2022 vp, asiakohta 6, 22.11.2022 -
Maahanmuuton merkitys harmaantuvassa Suomessa kasvaa koko ajan. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, jotta voimme turvata hyvinvointivaltion rahoituksen ja jotta työnantajat löytävät avoimiin työpaikkoihin riittävästi osaajia.
Ministeri esitteli uuden kotoutumislain hallituksen ajaessa työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 108/2022 vp, asiakohta 4, 12.10.2022
Vaadittu ja toteutunut nettomaahanmuutto · 2022 Teknologiateollisuus tavoite vuodelle 2030 50 000Toteutunut 2022 34 363Vuosien 2022–2024 huippua selittää merkittävästi Ukrainasta paenneiden tilapäinen suojelu, jota kukaan tavoitteiden esittäjistä ei tarkoittanut.
Nettomaahanmuutto on maahanmuutto miinus maastamuutto kaikista syntymämaista, eikä se erottele maahantulon perustetta.
Sama asteikko joka vuodessa.
-
Tapahtuma
-
202366 462 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 11 904
-
Syrjintää ei voi hyväksyä. Rasismille ei tule antaa Suomessa tilaa.
Tiedonanto seurasi kesää, jonka aikana elinkeinoministeri Vilhelm Junnila erosi 11 päivän jälkeen 30.6.2023 ja valtiovarainministeri Riikka Purran vuoden 2008 kirjoituksista syntyi julkinen kiista. Hallituspuolueiden puheenjohtajat allekirjoittivat 11.7.2023 rasisminvastaisen julkilausuman, ja tiedonanto annettiin eduskunnalle syysistuntokauden alussa.
Valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa (VNT 2/2023 vp) 31.8.2023, teksti kokonaisuudessaan Ylellä -
Tapahtuma
Etla laski 3.2.2023, että syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koon vakauttaminen pysyvästi vaatisi nykyisellä ikä- ja sukupuolirakenteella jopa 44 000 hengen nettomaahanmuuton vuodessa, lähes kolminkertaisen Tilastokeskuksen tuolloiseen 15 000 ennusteoletukseen nähden.
Etla, raportti 132 Maahanmuutto ja työvoiman riittävyys, tiedote 3.2.2023 -
Tapahtuma
Elinkeinoelämän keskusliitto esitti 8.3.2023 työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista 40 000 henkeen vuodessa vaalikauden loppuun mennessä ja kansainvälisten opiskelijoiden kolminkertaistamista 15 000:een.
Luku koskee työperäisiä oleskelulupia, ei nettomaahanmuuttoa, joten se ei ole vertailukelpoinen muiden tavoitelukujen kanssa.
Elinkeinoelämän keskusliitto 8.3.2023 -
Luku
Nettomaahanmuutto oli 57 914, enemmän kuin yksikään esitetty tavoite. Vaadittu taso saavutettiin ja ylitettiin vuosia ennen aikaisintakaan tavoitevuotta.
Tilastokeskus, muuttoliike, StatFin muutl/159q, nettomaahanmuutto, kaikki syntymämaat -
Laki
Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa 20.6.2023 linjattiin: "Suomen pakolaiskiintiö on 500 henkilöä vuodessa." Kansalaisuuden asumisaikavaatimuksesta ohjelma sanoi: "Asumisaikaa Suomessa pidennetään kahdeksaan vuoteen." Työperusteisesta luvasta: "Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta."
Kiintiö oli 1 050 vuonna 2023. Kahdeksan vuoden asumisaika tuli voimaan 1.10.2024 ja kolmen kuukauden sääntö 11.6.2025. Perheenyhdistämisen euromääräisistä tulorajoista ei ollut päätetty vielä syyskuussa 2026.
Vahva ja välittävä Suomi, pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 -
Tapahtuma
Valtioneuvosto sulki koko itärajan 30.11.2023 alkaen. Sisäministeri Mari Rantasen mukaan täyssulku oli välttämätön kansallisen turvallisuuden nimissä, ja pääministeri Orpo totesi Venäjän aiheuttaneen tilanteen ja voivan myös lopettaa sen.
Itärajan kautta saapui vuonna 2023 yli 1 300 hakijaa. Raja oli yhä suljettuna syyskuussa 2026. Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin koko maassa 2 405 vuonna 2024 ja 2 047 vuonna 2025.
Yle 28.11.2023 -
Luku
EVA:n arvo- ja asennetutkimuksessa 55 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista. Eri mieltä oli 30 prosenttia.
Se oli ensimmäinen kerta 25 vuoden mittaushistoriassa, kun väitteen kannalla oli enemmistö. Samaa mieltä oli 31 prosenttia vuonna 2016, 39 prosenttia vuonna 2019 ja 48 prosenttia vuonna 2021. Saman tutkimuksen mukaan 85 prosenttia piti turvapaikanhakijoita ja työperäistä maahanmuuttoa kahtena täysin eri asiana.
EVA, arvo- ja asennetutkimus, julkaistu 26.4.2023 -
Jos nyt mietitään pelkästään näitä tulonsiirtoihin meneviä kustannuksia, niin huomauttaisin, että ongelmallinen maahanmuutto on erittäin suuri taloudellinen tekijä.
Keskustelu Orpon hallituksen ohjelmasta viikko sen nimittämisen jälkeen. Puhuja sanoi hallituksen maahanmuuttopolitiikan paradigman muutoksen olevan myös merkittävä taloudellinen toimi.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 18/2023 vp, asiakohta 5, 27.6.2023 -
Luku
Saman EVA-mittauksen muut luvut: 82 prosenttia tekisi osaavien ja koulutettujen ulkomaalaisten muuton Suomeen nykyistä paljon helpommaksi, 52 prosenttia katsoi liian suuren osan tulijoista olevan pakolaisia ja 39 prosenttia arvioi maahanmuutosta olevan Suomen taloudelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Sama kysely siis kannatti työperäistä muuttoa ja torjui humanitaarista.
EVAn Arvo- ja asennetutkimus kevät 2023, EVA Analyysi Maahanmuuton leirit, Ilkka Haavisto 26.4.2023 -
Luku
EVAn vanhin maahanmuuttokysymys sai keväällä 2023 ensi kertaa yhtä paljon kannatusta kuin vastustusta. Väitteen "kasvava työvoimapula on ratkaistavissa vain ulkomaalaisen työvoiman avulla" hyväksyi 42 prosenttia ja torjui 41. Vuonna 1990 samat luvut olivat 14 ja 68, eli siirtymä kolmessakymmenessä kolmessa vuodessa on 28 prosenttiyksikköä.
EVAn Arvopankki, osuus laskettu vastausjakauman lukumääristä. Arvopankki julkaisee painottamattomat vastausmäärät, joten osuus voi poiketa prosenttiyksikön tai kaksi EVAn omista painotetuista julkaisuluvuista · EVAn Arvo- ja asennetutkimus, kevät 2023, n = 2 043
Vaadittu ja toteutunut nettomaahanmuutto · 2023 Etla nettomaahanmuuttoa 44 000EK työperäisiä oleskelulupia, ei nettoluku 40 000Toteutunut 2023 57 914EK:n 40 000 on työperäisiä oleskelulupia, ei nettomaahanmuuttoa. Se on mukana siksi, että se esitetään julkisuudessa nettolukujen rinnalla.
Vuosien 2022–2024 huippua selittää merkittävästi Ukrainasta paenneiden tilapäinen suojelu, jota kukaan tavoitteiden esittäjistä ei tarkoittanut.
Nettomaahanmuutto on maahanmuutto miinus maastamuutto kaikista syntymämaista, eikä se erottele maahantulon perustetta.
Sama asteikko joka vuodessa.
-
-
202456 110 muuttajaa · suurin lähtömaa Entinen Neuvostoliitto 8 048
-
Oikeusvaltiolla on oikeus puolustaa itseään.
Sanottu sinä päivänä, jona eduskunta hyväksyi väliaikaisen lain välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät vastaan, samoin kuusi sosialidemokraattia ja RKP:n Eva Biaudet.
Yle 12.7.2024, Eduskunta hyväksyi käännytyslain, pääministeri Orpo: viesti Venäjälle on vahva -
Tapahtuma
Etla esitti 8.11.2024 vaihtoehdon Tilastokeskuksen väestöennusteelle. Tilastokeskus oli nostanut ennusteen nettomaahanmuutto-oletuksen 15 000:sta 40 000:een vuodessa, ja Etlan mukaan pitkän ajan tasoksi tulisi valita 24 000.
Etla, Vaihtoehto Tilastokeskuksen ennusteelle, 8.11.2024 -
Luku
Nettomaahanmuutto oli 47 051.
Tilastokeskus, muuttoliike, StatFin muutl/159q, nettomaahanmuutto, kaikki syntymämaat -
Luku
Tilastokeskus julkaisi 24.10.2024 väestöennusteen, jossa nettomaahanmuutoksi oletettiin 52 000 henkeä kuluvana vuonna, 45 000 vuonna 2025 ja 40 000 vuosittain sen jälkeen. Ennusteen mukaan väkiluku kasvaisi 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä.
Oletus oli 2,7-kertainen kolmen vuoden takaiseen verrattuna. Kahden kuukauden sisällä valtiovarainministeriö laski omissa laskelmissaan 25 000:lla, Suomen Pankki 27 000:lla ja Etla 24 000:lla. Vuoden 2025 toteutunut nettomaahanmuutto oli 31 233.
Tilastokeskus, väestöennuste 2024, julkaistu 24.10.2024 -
Laki
Kansalaisuuslain muutos tuli voimaan 1.10.2024. Kansalaistamiseen vaadittava asumisaika nousi viidestä kahdeksaan vuoteen, ja asumisajaksi hyväksytään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu. Heinäkuussa eduskunta oli hyväksynyt äänin 167–31 väliaikaisen lain välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.
Kansalaisuushakemuksia jätettiin vuonna 2025 kolmannes vähemmän kuin vuotta aiemmin. Väliaikaista lakia ei ollut otettu käyttöön kertaakaan syyskuuhun 2026 mennessä, ja sen voimassaoloa jatkettiin vuoden 2026 loppuun. Kansalaisuuksien määrät ja väestön koostumus ovat väestön muutoksessa.
Laki kansalaisuuslain muuttamisesta 474/2024, ja laki 482/2024, Edilex -
Tapahtuma
Keskusta esitti marraskuussa 2024 vaihtoehtobudjetissaan, että huoltosuhteen heikkeneminen pysäytetään nostamalla nettomaahanmuutto 40 000 henkeen vuosittain.
Puolueen varapuheenjohtaja Antti Kaikkonen perui tavoitteen julkisesti kesäkuussa 2026 ja sanoi, ettei työperäiselle maahanmuutolle ole juuri nyt erityistä tarvetta.
Keskustan vaihtoehto 26.11.2024 -
Luku
Sisäministeriön muistiossa arvioitiin helmikuussa 2024, että ilman rajoituksia itärajan kautta saapuisi vähintään 10 000–20 000 turvapaikanhakijaa vuodessa.
Arviota ei voi todentaa, koska raja pysyi suljettuna. Koko maassa jätettiin ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia 2 405 vuonna 2024 ja 2 047 vuonna 2025.
Yle 8.2.2024, sisäministeriön muistio -
Suomi on turvallinen maa, mutta Suomi on turvaton etenkin naisille ja etenkin maahanmuuttajille. Ja Suomi on turvaton maahanmuuttajille siksi, että Suomessa esiintyy rasismia.
Keskustelualoite yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä Oulun rasistisen lapsen puukotuksen jälkeen, vuosi hallituksen rasismikeskustelun alusta.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 71/2024 vp, asiakohta 7, 24.6.2024
Vaadittu ja toteutunut nettomaahanmuutto · 2024 Tilastokeskus väestöennusteen oletus, ei tavoite 40 000Etla esitys ennusteen tasoksi 24 000Toteutunut 2024 47 051Tilastokeskuksen 40 000 on väestöennusteen laskentaoletus, ei tavoite. Se on mukana, koska Etlan esitys oli vaihtoehto juuri sille.
Vuosien 2022–2024 huippua selittää merkittävästi Ukrainasta paenneiden tilapäinen suojelu, jota kukaan tavoitteiden esittäjistä ei tarkoittanut.
Nettomaahanmuutto on maahanmuutto miinus maastamuutto kaikista syntymämaista, eikä se erottele maahantulon perustetta.
Sama asteikko joka vuodessa.
-
-
202544 607 muuttajaa · suurin lähtömaa Ukraina 4 673
-
Suomi ei ole yhtä houkutteleva maa työperusteiselle maahanmuutolle kuin aiemmin.
Samassa jutussa Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela sanoi, ettei tilastoista voida vielä lukea nykyhallituksen toimien vähentävää vaikutusta. Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin 15 024 vuonna 2024 ja 11 324 vuonna 2025.
Yle 13.5.2025, Maahanmuutto hidastuu, mutta se ei johdu vain hallituksen toimista -
Luku
Nettomaahanmuutto oli 31 233, 46 prosenttia vähemmän kuin huippuvuonna 2023.
Vuosien 2022–2024 huippua selittää merkittävästi Ukrainasta paenneiden tilapäinen suojelu. Ennakkotieto vuodelle 2025 oli noin 35 000, ja siihen keväällä 2026 esitetyt luvut vielä vertautuivat.
Tilastokeskus, muuttoliike, StatFin muutl/159q, nettomaahanmuutto, kaikki syntymämaat -
Laki
Hallitusohjelman kirjaukset tulivat voimaan kolmessa erässä. Kansainvälisen suojelun lupien kestot lyhenivät 2.1.2025, työperusteisen luvan haltijan kolmen kuukauden sääntö 11.6.2025 ja perheenyhdistämisen uudet ehdot 16.6.2025.
Turvapaikka myönnetään nyt kolmeksi vuodeksi aiemman neljän sijaan. Työsuhteensa menettäneellä on kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ, erityisasiantuntijoilla kuusi. Maastapoistamispäätöksiä luvanhaltijoille tehtiin vuonna 2025 noin 2 800, mikä on 41 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Maahanmuuttovirasto, tiedotteet lakimuutoksista 2025 -
Mikäli te haluatte kasvua, niin kannattaisi ymmärtää realiteetit. Me tarvitsemme maahanmuuttoa, me emme tarvitse tänne muualta tulevien ihmisten vähättelyä.
Keskustelu julkisen talouden suunnitelmasta päivä sen jälkeen, kun valtiovarainministeri Purra oli kirjoittanut X:ssä, että Vantaan ja Keravan synnyttäjistä 38 prosenttia on muita kuin suomalaisia, ja pitänyt sitä huolestuttavana.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 46/2025 vp, asiakohta 6, 7.5.2025 -
Maahanmuutto on myöskin mitä suurimmassa määrin turvallisuuskysymys. Sen me olemme kuulleet myöskin Ruotsista. Maahanmuutto, huono kotoutuminen, rikollisuus liittyvät yhteen, ja se on syytä täälläkin kyllä tunnistaa ja tunnustaa.
Ministeri esitteli sisäisen turvallisuuden selonteon ja vastasi opposition väitteeseen, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 91/2025 vp, asiakohta 4, 7.10.2025
-
-
2026
-
Tapahtuma
Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi 23.3.2026 tavoitteensa vaalikaudelle 2027–2031: työhön johtavan maahanmuuton tavoitteeksi asetetaan vähintään 45 000 maahanmuuttajaa nettona vuosittain, ja tavoite halutaan seuraavaan hallitusohjelmaan.
Kolme vuotta aiemmin EK:n tavoite oli 40 000 työperäistä oleskelulupaa. Uusi luku on nettoluku, joten se on aiempaa vaativampi. Mitä eri perustein tulleet maksavat julkiselle taloudelle ja tuovat siihen, on taloudessa.
EK, Työhön johtava maahanmuutto vaalikaudella 2027–2031, EK:n tavoitteet 23.3.2026 -
Tapahtuma
Etlan raportti 176 arvioi 23.3.2026, että julkisen talouden kannalta riittävän työvoiman turvaaminen vaatisi noin 44 000 hengen vuosittaista nettomaahanmuuttoa. Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen kutsui tavoitetta erittäin haastavaksi.
Yle kirjoitti ensin, että nettomaahanmuutto pitäisi kolminkertaistaa, ja oikaisi samana päivänä: tarve olisi reilu neljännes enemmän kuin vuoden 2025 ennakkotieto, noin 35 000.
Etla, raportti 176 Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset, 23.3.2026, ja Yle 23.3.2026 -
Noin 25 000 hengen vuosittainen nettomaahanmuutto pitäisi vanhusten määrän suhteessa työikäisiin jokseenkin vakaana seuraavat 20 vuotta.
Samalla viikolla EK vaati 45 000 ja Etla laski 44 000. Luvut vastaavat eri kysymyksiin: Toikan luku vakauttaa huoltosuhteen, Etlan luku julkisen talouden.
Sitra, kasvuatlas-artikkeli 25.3.2026 -
Luku
Maahanmuuttovirasto julkaisi 30.1.2026 vuoden 2025 tilastot. Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin 11 324, neljänneksen vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja opiskeluperusteisia 13 565. Ylijohtaja Elina Hirvelän mukaan työperäisen maahanmuuton vähentyminen johtuu ensisijaisesti Suomen talouden viime vuosien heikosta kehityksestä.
Samana keväänä esitetyt tavoitteet olivat 44 000 ja 45 000. Viraston oma arvio vuodelle 2026 oli 11 000–13 000 työperusteista hakemusta.
Maahanmuuttovirasto, maahanmuuton tilastot 2025, tiedote 30.1.2026 -
Tapahtuma
SAK vastasi EK:n 45 000 hengen tavoitteeseen maaliskuussa 2026, että se ei ota huomioon korkeaa työttömyyttä. Kokoomuksen kesäkuussa hyväksytyssä tavoiteohjelmassa ei esitetty lukua vaan luvattiin käsitellä erityisasiantuntijoiden oleskeluluvat alle viikossa ja luopua työvoiman saatavuusharkinnasta.
Saatavuusharkinnasta luopumista on luvattu hallitusohjelmassa jo vuonna 2007. Se oli yhä voimassa syyskuussa 2026.
SAK 23.3.2026, ja Kokoomuksen tavoiteohjelma 7.6.2026 -
Tapahtuma
Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kaikkonen perui kesäkuussa 2026 puolueensa tavoitteen 40 000 hengen nettomaahanmuutosta. Hänen mukaansa työperäiselle maahanmuutolle ei juuri nyt ole erityistä tarvetta, vaikka pidemmällä tähtäimellä tarpeita on.
Tavoite oli esitetty puolueen vaihtoehtobudjetissa puolitoista vuotta aiemmin. Se on tähän mennessä ainoa esitetyistä luvuista, jonka esittäjä on julkisesti perunut.
Antti Kaikkonen SuomiAreenassa 25.6.2026, uutisointi Suomen Uutiset -
Meidän kasvava maahanmuutto on aiheuttanut meille myös sisäisen turvallisuuden ongelmia, mikä näkyy myös meidän vankiloissamme.
Keskustelu pääministerin ilmoituksesta hallituksen politiikasta vuonna 2026. Ministeri lisäsi, että ennusteiden mukaan yli puolet vangeista saattaa lähivuosina olla ulkomaalaisia.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 13/2026 vp, asiakohta 3, 25.2.2026 -
Tilanne muuttuu tämän vuoksi. Maahanmuuttoa pitää rajoittaa 10 000 henkilöön per vuosi. Niin tulevat tekemään muutkin maat. Meidän pitää tehdä tämä päätös nyt.
Ensimmäinen aikajanan luvuista, joka on katto eikä vähimmäismäärä. Kaikki kuusitoista aiempaa koskevat sitä, kuinka paljon maahanmuuttoa tarvittaisiin vähintään: yhdeksän on tavoite, kolme laskelmaa tarpeesta, yksi tavoitteen arvostelu ja yksi sen peruminen. Harkimon raja koskisi myös humanitaarista maahanmuuttoa. Vertailukohta: Suomeen muutti Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna noin 51 000 henkeä ja vuosina 2023–2025 yhteensä vajaat 190 000. Elinkeinoelämän keskusliiton tavoite on vähintään 45 000 työperäistä nettomaahanmuuttajaa vuodessa. Harkimo perustelee lukuaan työttömyydellä ja tekoälyllä: "Meillä on 400 000 työtöntä ja tekoäly vie työpaikkoja. Ei meillä ole tarjota työtä niille."
Harry Harkimo Ilta-Sanomien haastattelussa 12.9.2026, toimittaja Hanna Vesala -
Tapahtuma
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps) esitti, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolinen maahanmuutto rajoitettaisiin lailla 0,1 prosenttiin väestöstä vuodessa. Se on hänen mukaansa ”suuruusluokaltaan noin 5 600 henkilöstä vuodessa”. Tavio perusteli esitystä tarpeella tehdä ”uusi yhteiskuntasopimus, jossa tunnustetaan Suomen kantokyvyn olevan rajallinen”.
Toinen katto neljässä päivässä ja eri rajaukselle kuin Harkimon. Harkimon 10 000 koskee kaikkea maahanmuuttoa, Tavion raja vain EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevia, joten EU-kansalaisten muutto jäisi sen ulkopuolelle. Luku on sidottu väestöön, joten katto liikkuu väkiluvun mukana. Mittakaava: Tilastokeskus kirjasi vuonna 2025 Suomeen 51 121 maahanmuuttoa ja Maahanmuuttovirasto myönsi samana vuonna 49 785 ensimmäistä oleskelulupaa. Ensimmäinen oleskelulupa myönnetään EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville eli juuri sille joukolle, jota katto koskisi, joten katto olisi noin yhdeksäsosa viime vuoden tasosta. Luvut eivät silti mittaa samaa asiaa, koska lupa on päätös eikä muutto.
Ville Tavion tiedote, uutisointi Iltalehti 15.9.2026, toimittajat Miia Sirén ja Teppo Ovaskainen
Vaadittu ja toteutunut nettomaahanmuutto · 2026 EK työhön johtava maahanmuutto nettona, 2027–2031 45 000Etla nettomaahanmuuttoa, julkisen talouden tarve 44 000VATT nettomaahanmuuttoa, vakaa huoltosuhde 25 000Toteutunut 2025 31 233EK:n 45 000 on työhön johtavaa maahanmuuttoa nettona, siis vain yksi osa koko nettomaahanmuutosta. Perheenjäsenet, opiskelijat ja suojelua saaneet tulevat sen päälle.
Etla laski luvun julkisen talouden ja VATT huoltosuhteen näkökulmasta. Eri kysymys tuottaa eri luvun, vaikka molemmat ovat nettomaahanmuuttoa.
Nettomaahanmuutto on maahanmuutto miinus maastamuutto kaikista syntymämaista, eikä se erottele maahantulon perustetta.
Sama asteikko joka vuodessa.
-
Tapahtuma